Amfion pro musica classica

Vastaa aiheeseen: Arvio: Herrasmiesten kvartetti

Etusivu Foorumit Konsertit Arvio: Herrasmiesten kvartetti Vastaa aiheeseen: Arvio: Herrasmiesten kvartetti

#18477
hermes
Jäsen

Mikään sääntö ei tietenkään ole ehdoton ja Isopuro väistää tässä kritiikkini komeasti. Mutta asiassa on myös toinen puoli: ennakkomaineeltaan maailman huippuihin kuuluvan kvartetin intonaation oletetaan olevan tietyllä tasolla; pienetkin poikkeamat ovat uutisia, joihin huomio kiinnittyy. Vastaavasti vaatimattomampi kvartetti vertautuu erilaisiin ennakko-odotuksiin. Sama on ilmeistä myös orkesterien kohdalla: on suuri ilo bongata epäpuhtaus Berliinin filmarmonikkojen konsertissa; yhtä suuri ilo on kuulla erityisen puhtaasti soiva sointu jonkun toisentasoisen orkesterin soitossa.

Kriitikoiden ranking-listoilla tarkoitin jotakin alitajuista, koska ihmiselle on tyypillistä hakea kokemuksista tukea käsityksilleen. Tästä voisin mainita useita esimerkkejä ellen monesta syystä olisi siihen haluton. Tuntemattoman alirvioimisesta olisi vielä helpompaa luetella loputtomasti näyttöjä. Okko Kamu aikoinaan laski leikkiä metamorfoosista, joka hänessä huomattiin Karajan-kilpailun voiton jälkeen. Mutta tällainen yleisen mielipiteen vuoksi ja luode nyt on tyypillistä kaikessa inhimillisessä toiminnassa, koska auktoriteetit hallitsevat sekä ajattelua että taiteen vastaanottoa.

Olet varmasti oikeassa, että vaikutusta tehdään ja suosiota saadaan monenlaisilla konsteilla. Ulkonaiset eleet voivat auttaa taiteilijaa – mutta musiikkia ne eivät
edistä. Into musiikkiin ei synny tällaisesta näyttelemisestä, vaan kokemuksista, jotka koskettavat sisäisesti kaikesta teeskentelystä ja median vakuuttelusta riippumatta. Tästähän olemme samaa mieltä.

Esiintyvä taitelija kouluttautuu esiintymään, ja aivan kuten sanot on luonnollista kannustaa häntä aktiiviseen tilaisuuksien hankintaan. Olisi kuitenkin suotavaa, että kaupallisesta levityksestä vastaisivat laajemmin alan ammattilaiset. Nykyään managerit kelpuuttavat käyttöönsä vain muutaman lypsylehmän, ja taiteilijoiden enemmistö jää markkinoiden ulkopuolelle. Julkista taiteen markkinointia on käynnistetty ja musiikin kohdalla se näkyy merkitsevän musiikkiteollisuuden ylikansallisten tuotteiden vientiä euronkuva silmässä.

Musiikin kehityksen kannalta tärkeämpi hoitamaton sarka olisi kuitenkin musiikkielämään pyrkivien nuorten tilanne. Pitäisi perustaa esiintyjätoimisto, joka auttaisi nuoria (ja miksei myös vanhempia) taiteilijoita vapaana kaupallisista pakotteista, siis yhteiskunnan tukemana. Toisinsanoen musiikkikoulutukselle rakennettaisiin silta joka johtaa koulutuksesta käytännön elämään. Tämä ala on täysin kesannolla ja se on yksi syy siihen, että klassinen musiikki on katoamassa näköpiiristä. Kun jotkut rytmimusiikin edustajat vielä tekevät kaikkensa torpedoidakseen klassisen musiikin toimintaedellytyksiä, olisi jo aika ryhtyä käytännön toimiin. Klasareiden olisi jo syytä ottaa oppia rytmimuusikoista: siitä miten omia etuja ajetaan.