Amfion pro musica classica

Yearly Archives: 2007

You are browsing the site archives by year.

Musiikkitaloon ehkä enemmän viihdettä

Musiikkitalon suunnittelujohtajan Helena Hiilivirran mukaan Musiikkitalon liiketoimintamalli pitää pohtia uudelleen, koska Yleisradio päätti vetäytyä hankkeesta. Erityisen suuri tarve ohjelmistopolitiikan muutokseen tulee, jos Yleisradion tilalle etsitään kotimainen tai ulkomainen kiinteistösijoitusyhtiö.

Muutostarve johtuu siitä, että kiinteistösijoitusyhtiöt ovat yleensä kiinnostuneita tasaisista ja hyvistä tuotoista. ”Nyt ei todellakaan puhuta mistään sponsorirahasta, vaan tässä etsitään kiinteistösijoittajaa”, Hiilivirta sanoo.

Yleisradio vetäytyy Musiikkitalon rakentamisesta

Yleisradio vetäytyy Helsingin keskustaan suunnitellun Musiikkitalon rakennushankkeesta, koska talon rakennuskustannukset ovat nousseet liikaa. YLE Uutisten saamien tietojen mukaan Yle pyrkii Musiikkitaloon vuokralaiseksi, mikäli talo rakennetaan.

Musiikkitalon hallitus hylkäsi urakkatarjouksen

Musiikkitalon hallitus on hylännyt ainoan saadun urakkatarjouksen talon rakentamisesta. Musiikkitalon hallitus käsitteli tarjousta kokouksessaan perjantaina. Tästä huolimatta talo rakennetaan, ja hankkeesta vetäytyneen Ylen tilalle aletaan etsiä uutta rahoittajaa.

Sanat laulamaan

Suomalaisen laulumusiikin akatemia järjesti Aleksanterin teatterissa kaikille avoimen ”Sanat laulamaan” -nimisen seminaarin libreton tekemisestä. Seminaarin puhujina olivat Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi, säveltäjät Aulis Sallinnen ja Juha T. Koskinen, ex-oopperanjohtaja Juhani Raiskinen sekä ohjaajat Christian Lindblad, Ralf Långbacka ja Ville Saukkonen.

On erittäin hyvä, että tämänkaltaisia seminaareja järjestetään, mutta tämänkertainen jäi vielä pintaraapaisuksi asiaan. Toivottavasti libreton olemusta syvennetään jatkoseminaareilla.

Papinniemen puheenvuoro toi tervetullutta vaihtelua muuten musiikkikeskeiseen keskusteluun. Hän oli myös ainoa, joka sivusi librettojen rakenteita. Hauska toteamus oli, että kerronnan ja esimerkiksi aikasiirtymien suhteen oopperayleisö tuntuu elävän edelleen 1800-luvulla, vaikka kirjallisuudessa ja elokuvissa jokainen ne nykyään ymmärtää.

Vaikka omat näkemykseni eroavat monessa suhteessa Långbackan oopperanäkemyksistä, eniten annettavaa säveltäjälle oli kenties hänen puheenvuoroissaan. Hän totesi heti alussa edustavansa hyvin rajoittunutta näkökulmaa. Hänen kaikki esimerkkinsä taisivatkin olla ”mistä tahansa, esimerkiksi Verdin Macbethistä”, mutta sellaisinaan hyviä.

Seminaarin profiili jäi hieman epäselväksi. Kenelle seminaari oikeastaan oli tarkoitettu; sivistyneille oopperan harrastajille vai säveltäjille? Itse seurasin sähköpostitse saamaani edelleenlähetettyä kutsua.

Säveltäjänä olisin kaivannut seminaariin visionäärisyyttä tulevaisuuden suhteen; minkälaisia librettoja on ollut ja mitä voisi olla? Tekstityslaitetta ja muuta tekniikkaa haukuttiin aika paljon, mutta nykyajan suomista uusista mahdollisuuksista ei puhuttu yhtään. Lindbladin ja Koskisen puheenvuoroja lukuunottamatta käsiteltiin pääasiassa institutionaalista oopperaa ja näkökulmat korostivat pragmaattisuutta ja tarinan kerrontaa aristotelilaisittain.

Valtion taideraha kunnille voi mennä muihin menoihin

Moni Suomen kunta aikoo ensi vuonna käyttää valtion kunnallisille taidelaitoksille osoittamia lisärahoja muuhun kuin kulttuuriin. Kunnissa vedotaan rahapulaan, joka voi paheta muun muassa kuntatyöntekijöiden palkankorotusten takia.

Helsingin Sanomat kysyi asiaa viidestätoista suurimmasta kunnasta, ja Helsinki on ainoa, joka siirtää uudet poikkeuksellisen suuret valtionosuuksien korotukset sellaisenaan taidelaitoksille. Myös Vaasassa lisärahat menevät lähes kokonaan laitoksille.