Amfion pro musica classica

Author Archives: Päätoimittaja

Merikanto-laulukilpailuun ennätysmäärä ilmoittautuneita

Ensi kesän Merikanto-laulukilpailuun on ilmoittautunut yli sata 22–34 vuotiasta laulajaa, yli kaksi kertaa niin paljon kuin aikaisempina vuosina. Ilmoittautuneista suuri enemmistö eli 80 prosenttia on naisia. Kilpailun välierä ja loppukilpailu järjestetään Taidekeskus Salmelassa Mäntyharjulla 5.7., ja sitä ennen ilmoittautuneita karsitaan heidän lähettämiensä nauhoitusten perusteella. Kilpailun tuomaristoon kuuluvat oopperalaulajat Gabriel Suovanen ja Cynthia Makris sekä Sibelius-Akatemian rehtori Gustav Djupsjöbacka ja tuottaja Aarno Cronvall.

Kilpailun sääntöjen mukaan ”tavoitteena on rakastetuimpiin säveltäjiimme kuuluvan Oskar Merikannon mittavan sävellystyön ja Oskar Merikannon pojan, Aarre Merikannon modernistisen laulumusiikin esiin nostaminen. Kilpailun tavoitteena on myös löytää nuoria, kansainvälisen tason laulajia ja tarjota heille näkyvyyttä sekä mahdollisuuksia.” Kilpailussa esitetään pelkästään isä ja poika Merikannon musiikkia.

Merikanto-kilpailussa jaetaan palkintoja yhteensä 35 000 euron arvosta. Edelliset kilpailut voittivat vuonna 2001 baritoni Tommi Hakala ja vuonna 2005 mezzosopraano Essi Luttinen.

Musiikkikritiikkiä à la Iso-Britannia

Vladimir MartynovSanomalehti Guardianin kriitikko Tim Ashley antaa yhden tähden viidestä venäläisen säveltäjän Vladimir Martynovin (s. 1946) oopperan Vita Nuova esitykselle Lontoon Royal Festival Hallissa keskiviikkona. Lontoon filharmonikkoja, EuropaChorAkademieta ja nimekkäitä solisteja johti orkesterin ylikapellimestari Vladimir Jurowski.

Martynovin teos on oopperan ja oratorion välimuoto, joka ”kartoittaa oopperamusiikin genealogiaa Debussystä Bergiin ja gregoriaanisesta laulusta sarjallisiin tekniikoihin.” Libretto perustuu Dante Alighierin käsityksiin jumalallisen roolista inhimillisessä rakkaudessa ja taiteellisessa luovuudessa. Säveltäjän mukaan kirkon ja valtion eriytyminen keskiajan jälkeen on repinyt länsimaisen taiteen rituaalisilta juuriltaan, eikä nykyään ole mahdollista kirjoittaa ”omaa” musiikkia. Uuden luomisen sijaan säveltäjä voi vain järjestää kulttuurimme fragmentteja uudelleen.

Ashleyn mielestä kapellimestari Jurowskin päätös ottaa teos kausiohjelmaan kertoo suuressa määrin arvostelukyvyn puutteesta. ”Martynovin musiikissa postmodernismi on työntynyt ääriinsä peittääkseen inspiraation puutteen [… Säveltäjän filosofia] on käytännössä vain tekosyy pommittaa yleisöä sitaateilla ja viittauksilla kolmen puuduttavan tunnin ajan. Voi vain arvailla, miksi suuri osa musiikista kuulostaa Carl Orffilta, vaikka Danten ajatuksia kuvataan myös Taikahuilun, Mahlerin kahdeksannen ja Götterdämmerungin sävelin. Tatiana Monogarovan Beatrice saa laulettavakseen jotain Isolden lemmenkuolon tapaista, kun taas Mark Padmoren Dante joutuu esittämään eurooppalaisen runouden hienoimpia säkeitä niin banaalin musiikin sävelin, että kuulijan on irvistettävä. Teennäisen kuoron ja orkesterin lavaliikunnan lisäksi Jurowski päätyy eräässä kohdassa johtamaan hiljaisuutta, kuin Hoffnungin sarjakuvassa. Hirvittävää, joka sekunti.”

Independentiin kirjoittava Edward Seckerson on tuskin lempeämpi: ”Kahden ja puolen tunnin esityksen jälkeen ulos marssineen kuoron gregoriaaninen laulu oli juuri vaiennut nautinnollisesti, kun Martynov rikkoi hiljaisuuden naurettavan halpahintaisella sub-Straussilaisella postludilla, jonka aikana orkesteri poistui lavalta Haydnin jäähyväissinfonian tapaan […] On kuin Martynov yrittäisi tehdä taidetta epäoriginaalisuudesta. On vaikea kuvitella toista yhtä häpeämättömällä tavalla käytetyltä tuntuvaa teosta. Harvassa olleet resonoivat hetket puhuttelivat vain alkuperäisten teosten ansioiden vuoksi, ja Wagnerilta lainatut fraasit olivat niin lähellä plagiarismia että omistus ei imarrellut vaan loukkasi.”

Päättele itse! London Philharmonic Orchestran sivuilla voi kuunnella näytteitä teoksesta.

Rso:n nuoret solistit 2009

Radion sinfoniaorkesterin nuorten solistien konserttiin 22.4. on valittu kymmenen muusikkoa. Koesoittoon osallistui 60 nuorta, joista noin puolet opiskelevat Sibelius-Akatemiassa. Solistien joukossa on muun muassa vuonna 1998 syntynyt pianisti Karoliina Ruhno ja vuotta vanhempi sellisti Jonathan Roozeman.

Rso:n konsertin johtaa Esa Heikkilä. Lista solisteista löytyy täältä.

Säveltäjä romaanikirjailijana

Säveltäjä Eero Hämeenniemi (s. 1951) on julkaissut romaanin Pyhän Calixtuksen lähde, joka perustuu 100- ja 200-luvuilla Roomassa eläneen piispan tarinaan. Kirjalla on alaotsikko: ”Miten roomalaisesta orjasta tuli pankkiiri, rangaistusvanki, diakoni, piispa, marttyyri ja pyhimys”.

Lue Helsingin sanomien arvostelu kirjasta.

Alice Tully Hall avataan uudelleen

New Yorkin Lincoln Centerin 1096-paikkainen kamarimusiikkisali Alice Tully Hall on ollut lähes kaksi vuotta kestäneessä 125 miljoonan euron remontissa, jossa lähinnä akustiikkaa on korjattu. Sali avataan uudelleen 22.2. kaksiviikkoisen festivaalin saattelemana. Festivaalilla esitetään muun muassa Alice Tullyn tilaama Olivier Messiaenin Des canyons aux étoiles, joka kantaesitettiin samassa paikassa vuonna 1974. Muita tärppejä ovat Kammerphilharmonie Bremenin soittamat neljä Beethovenin sinfoniaa samana iltana Paavo Järven johdolla sekä Jordi Savall ja Hesperion XXI.

Alice Tully (1902–1993) oli merkittävä amerikkalainen mesenaatti. Hän peri lasitehtaan perustaneelta isoisältään jättiomaisuuden, josta lahjoitti suuren osan eri taidelaitoksille. Lincoln Centerin kamarimusiikkiseuran lisäksi Tully toimi aktiivisesti myös New Yorkin filharmonikkojen, Metropolitan Operan ja Juilliard Schoolin hallituksissa.