Amfion pro musica classica

Monthly Archives: huhtikuu 2017

You are browsing the site archives by month.

Mikkelin kaupunginorkesterilla kaksi konserttia Soiva pääsiäinen -sarjassa

Mia Huhta

Mia Huhta

Viime keväänä toteutettiin ensi kertaa Soiva pääsiäinen -konserttisarja, jossa Mikkelin kaupunginorkesterin aloitteesta pääsiäisajan musiikkitarjonta rakennettiin festivaalin muotoon. Tänä keväänä Soiva pääsiäinen -konserttisarja kuullaan 5.-20.4.2017.

Kaupunginorkesteri on konserttisarjassa mukana kahdella eri konserttiohjelmalla. Hiljaisella viikolla keskiviikkona 12.4.2017 klo 19 Mikkelin tuomiokirkossa kapellimestarina vierailee orkesteri taiteelliseksi partneriksi vastikään kiinnitetty Erkki Lasonpalo. Ohjelmassa kuullaan mm. Johann Sebastian Bachin herkkä kantaatti Ich habe genug sopraano Mia Huhdan tulkitsemana. Huhta esittää myös aarioita Georg Friedrich Händelin Messias-oratoriosta. Lisäksi ohjelmassa Bachin orkesterisarja h-molli, johon sisältyy mm. tunnettu Badinerie-osa. Huilusooloista molemmissa Bachin teoksissa vastaa Ilkka Laivaara.

Mikkelin kaupunginorkesterin taiteelliseksi partneriksi vastikään kiinnitetty Erkki Lasonpalo suoritti kapellimestaridiplomin Sibelius-Akatemiassa erinomaisin arvosanoin keväällä 2012. Hän on vieraillut lukuisten suomalaisten orkesterien kapellimestarina ja myös Mikkelissä hän on vieraillut useita kertoja. Heinäveden Musiikkipäivien taiteellisena johtajana Lasonpalo on toiminut vuodesta 2014 ja syksyllä 2016 hän aloitti työt Kemin kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana sekä vasta perustetun Helsingin Koomisen Oopperan pääkapellimestarina.

Sopraano Mia Huhdalla on laaja-alainen ohjelmisto, joka kattaa vokaalimusiikin eri lajit barokkimusiikista uusimpiin kanta-esityksiin. Hän on esiintynyt laajalti sekä omin liedresitaalein että orkesterien solistina niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän on kantaesittänyt useita suomalaisia vokaaliteoksia, mm. Heiniön kirkko-oopperan Riddaren och Draken ja P. H. Nordgrenin Te Deum. Huhdan levytyksiä ovat mm. Rautavaaran Auringon talo -ooppera ja Aarre Merikannon ooppera Juha. Lauluopintonsa hän aloitti Keski-Pohjanmaan konservatoriossa ja jatkoi niitä Utrechtin musiikkikorkeakoulussa Hollannissa sekä Sibelius-Akatemiassa. Vuosina 2014–2015 Huhta toimi Joroisten musiikkipäivien taiteellisena johtajana yhdessä viulisti Teppo Ali-Mattilan kanssa.

Ilkka Laivaara toimii Suomen Kansallisoopperan orkesterin huiluryhmän jäsenenä päävastuualueenaan piccolonsoitto. Oopperatöiden ohessa hän on vieraillut soolohuilistina mm. Radion Sinfoniaorkesterissa ja Sinfonia Lahdessa sekä soittanut Savonlinnassa oopperajuhlaorkesterissa.  Orkesterin solistina Laivaara on esiintynyt Joensuun kaupunginorkesterin, Kaartin soittokunnan, Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin ja Ensemble Nylandia -barokkiorkesterin kanssa. Laivaara on Finnish Opera Quintet – puhallinkvintetin perustajajäsen ja muutenkin ahkera kamarimuusikko.

Toisessa Mikkelin kaupunginorkesterin Soiva pääsiäinen -sarjan konserteista kuullaan kamarimusiikkia torstaina 20.4.2017 klo 19 Mikaelin kamarimusiikkisalissa. Tuolloin ohjelmassa on Jean Sibeliuksen jousikvartetto B-duuri sekä Johannes Brahmsin pianokvintetto f-molli. Vieraileva pianistina esiintyy Antti Manninen.

Mikkelin kaupunginorkesteri lanseerasi oman korusarjan

Mikkelin kaupunginorkesteri lanseerasi kaupungissa 31.3.-2.4.2017 järjestettyjen Valtakunnallisten orkesteripäivien yhteydessä Pauliina Rundgrenin orkesterille suunnitteleman, Kenkäveron verstaalla käsityönä valmistetun korusarjan. Korusarjan nimi on Espressivo  (ital.= tunteikkaasti).

Pauliina Rundgren kertoo korusarjan tarinasta:

Mikkelin kaupunginorkesterin yli satavuotinen historia on kertomus suuresta kunnianhimosta, korkeasta taiteellisesta tasosta ja ennakkoluulottomuudesta monimuotoista konserttimusiikkia kohtaan. Mikkelin kaupunginorkesteri tekee työtään aina suurella tunteella, siksi korusarjan nimeksi tuli Espressivo.

Espressivo-korusarjan muoto tulee kaupunginorkesterin tutuksi tulleesta, Kari Piipon suunnittelemasta logosta. Värimaailma kuvastaa musiikin aikaansaamia voimakkaita ja vaihtelevia tunnetiloja kuulijassaan. Sarjaan kuuluvat kaulakääty, korvakorut sekä unisex-rintaneula kolmessa eri värissä.

Pauliina Rundgren HandiCrafts on mikkeliläinen designkäsityöyritys, joka suunnittelee koruja ja sisustustuotteita omalle tuotemerkilleen. Yritys on erikoistunut tuhansia vuosia vanhaan emalointitekniikkaan. Tuotteiden emaliosat valmistetaan huolellisena käsityönä omalla verstaalla Mikkelin Kenkäverossa. Koska kotimaisen osaamisen vaaliminen on yritykselle tärkeää, myös tuotteiden muut osat valmistetaan pitkäaikaisten yhteistyökumppaneiden toimesta Suomessa. Pauliina Rundgren HandiCraftsin tuotteissa välittyvät kestävät arvot: muotoilu joka näyttää aina tuoreelta, valmistustekniikat jotka takaavat tuotteelle pitkän iän sekä tuotanto, jossa ei synny hukkaa. Tuotteiden takana on aina syntytarina, joka jatkaa elämäänsä uudessa kodissaan. Tarinat ovat tärkeitä myös niissä tuotteissa, jotka yrittäjä ja suunnittelija Pauliina Rundgren suunnittelee yhteistyökumppaneilleen.

Mikkelin kaupunginorkesteri on yksi maamme vanhimmista orkestereista. Sen juuret juontavat vuoteen 1903, jolloin Mikkelin Musiikinystäväin yhdistys perusti orkesterin tuolloin vain muutaman tuhannen asukkaan kaupunkiin. Tästä aikanaan maan vanhimmasta amatööriorkesterista ja kaiken kaikkiaan Suomen kolmanneksi vanhimmasta orkesterista muodostettiin myöhemmin yhdistyspohjainen ammattiorkesteri. Vuonna 1990 Mikkelin kaupunginorkesteri kunnallistettiin 12 jousisoittajan vahvuisena kokoonpanona. Orkesterin koti on konsertti- ja kongressitalo Mikaeli ja sen erinomaisesta akustiikastaan tunnettu Martti Talvela -sali. Syyskaudella 2017 kapellimestarit Erkki Lasonpalo ja Daniel Raiskin aloittavat orkesterin uusina taiteellisina partnereina.

arvio: Orkesterit maaseudulla – Mikkelin päiviä

Klaus Mäkelä. Kuva © Heikki Tuuli.

Klaus Mäkelä. Kuva © Heikki Tuuli.

Viime viikonloppuna Mikkeli oli suomalaisen musiikkielämän keskipisteessä. Siellä pidettiin nimittäin Suomen sinfoniaorkesterit ry:n 52. valtakunnalliset orkesteripäivät. Tätä tärkeää yhdistystä, joka osaltaan ylläpitää Suomessa yhtä taidemusiikin viljelyn tukipilaria eeli orkesterityötä, johtaa Kalevi Aho ja sen toiminnasta huolehtii Aila Sauramo. Päivät vuorottelevat eri kaupungeissa, viimeksi ne olivat Turussa. Nyt isäntänä toimi Nikke Isomöttönen ja Mikkelin kaupunginorkesteri. N. 50 intendenttiä ja eri orkesterien luottohenkilöitä sai perehtyä mikkeliläiseen kulttuuriin ja paikallisiin taide-elämän teemoihin. Huipentumana oli konsertti Mikaelissa perjantaina 31.3. jossa esiintyi Saimaa sinfonietta, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkesterien yhdistelmä. Idea toimi erinomaisesti. Sali oli täynnä yleisöä. Mikkelin kuulu jousiorkesteri sai nyt täydennystä ja pääsi soittamaan klassista orkesterirepertuaaria. Orkesteria johti nuori kapellimestarilupaus Klaus Mäkelä, 21 v., ja solistina oli Eero Heinonen.

Konsertin avausnumero oli Saimaa sinfonietalle tilattu orkesterirunoelma Vellamon neidot ja säveltäjänä Mikko Nisula. Teos kuului sarjaan ’Sibeliuksen seuraajat’, mutta sen inspiraatio oli Ilja Repinin maalaus Sadko, joka kuvaa vedenalaista maailmaa. Tämä kytkeytyi säveltäjän fantasiassa suomalaisen mytologian veden jumalattareen Vellamoon. Nisulalla on taustanaan täydellinen koulutus perinteiseen orkesterinkäsittelyyn Pietarin Rimski-Korsakov-konservatoriossa. Kun teos alkaa kahden klarinetin soololla ollaan heti venäläisen tradition sointimaailmassa. Orkesterin sointi lumoaa tässä teoksessa kauttaaltaan. Ei ihme, että Nisula tekee vahvasti uraansa Venäjällä. Tämä soi kuin suoraan Rimski-Korsakovin luokalta tai Ljadovin Lumotun järven postludina. Nisulalla on myös huomattavan oppinut muusikko, taustana musiikkitieteen opintoja Helsingin yliopistossa sekä ediittorin työtä Pacius Bühnenwerke -projektissa.

Mozartin pianokonserttoa nro 25 C-duuri KV 503 soitetaan mielestäni harvemmin kuin KV 462:ta. Mutta tämäkin teos on erittäin kiehtova sekoitus kauden tyypillisiä topiikkoja, orkesterin ja pianon dialogia – josta tehdään parhaillaan väitöskirjaakin Helsingin yliopiston musiikkitieteessä – sekä Mozartin loputonta kekseliäisyyttä, horistontaalista Erscheinungia ,jossa kuulija ei voi ikinä aavistaa mitä tapahtuu seuraavaksi. Ensi osan sivuteema, josta tulee sitten yksi noita säveltäjän sekvenssejä joista hän ei hevin selviä ulos, kuin maagisesta kehästä, on itse asiassa Marseljeesin alkutahdit. Se tosin syntyi miltei kymmenen vuotta aiemmin, mutta kerranko musiikki toimii tulevan ennustajana. Eero Heinosen pianismi on mestarillista ja hänen Mozart-kuviointinsa loputtoman varioivaa. Tämä ei ole minkään koulukunnan soittoa, vaan itsenäistä taiteellista työskentelyä, täynnä musiikin valöörejä ja vivahteikkaita rytmejä.

Loppupuoliskolla näyttäytyi suoraan sanoen fenomenaalinen kyky, Klaus Mäkelä, jota en ollut aiemmin kuullut. Hänestä oli kyllä jo kuultu ja nyt sai vain todeta, että ennakkohuhut pitivät paikkansa. Mäkelä astui lavalla kuin toiseen kehoon, niin kuin Marcel Proustin teoria musiikin esittämisestä sanoo. Lavalla hän pitää koko orkesterin innostavassa otteessaan kuin joku Otto Klemperer tai Leonard Bernstein. Mutta kun hänen kanssaan juttelee, hän on nuori Klaus, joka sanoi että kapellimestarin täytyy vaan olla ihan tavallinen orkesterin edessä eikä yrittää mitään erityistä. Joka tapauksessa Beethovenin 4. soi sykähdyttävästi, koska kaikki oli oikein tehty. Mäkelän johtaminen on määrätietoista ja dramatiikkaa korostavaa. Ikuinen ongelma Beethovenissahan on se, onko hän 1700- vai 1800-lukua. Tuottaa suurta iloa huomata millaisia kykyjä Suomessa jatkuvasti puhkeaa esiin juuri kapellimestarin ammatissa. Mäkelän kansainvälinen ura on jo alkamassa, sillä hän on menossa Minnesotaan, mikä onkin hieman toisenlainen maailma kuin tuttu Eurooppamme.

Hämmästyttävintä koko illassa oli orkesterisoiton erittäin korkea taso. Tietenkin kapellimestarin innoittavalla johtamisella oli myös suuri rooli tässä esityksessä. Todellakin Suomi on orkesterien luvattu maa.

— Eero Tarasti

Sibelius-Akatemian ooppera esittää Brittenin klassikko-oopperan brittiläisohjauksessa

Sibelius-Akatemian oopperan kevään tuotantona nähdään Benjamin Brittenin vuonna 1960 ensiesityksensä saanut ooppera Kesäyön unelma – A Midsummer Night’s Dream. William Shakespearen klassikkotekstiin sävelletty nykyooppera esitetään alkuperäiskielellään Musiikkitalon Sonore-salissa 22.–29. huhtikuuta.

.
Ohjauksesta vastaa brittiläinen oopperaohjaaja Victoria Newlyn, joka opettaa Lontoossa Guildhall School of Music & Dramassa ja Royal Academy of Musicissa. Kansainvälistä väriä Sonore-saliin tuo myös Lontoossa asuva visuaalinen suunnittelija ja lavastaja Yannis Thavoris, joka voitti vuonna 1997 Iso-Britannian tärkeimmän lavastussuunnittelun palkinnon, Linbury Prizen.

Kesäyön unelma muuntuu Sonore-salin lavalla persoonallisella tavalla nykyaikaan: yleisölle tarjotaan oikea musiikkifestivaalitunnelma, johon kuuluvat myös teltat ja rannekkeet. Paikalle saa tulla halutessaan festivaalitamineissa.

– Luomme oopperaan maailman, jossa Shakespearen keijukaistarina kietoutuu nykyaikaisen musiikkifestivaalin taikaan esityskäytänteineen ja tähtikultteineen. Uskomme Sibelius-Akatemian nuorten laulajien ja muusikkojen samaistuneen teemaan helposti, ohjaaja Victoria Newlyn kertoo.

Kesäyön unelmaa tehdään poikkeuksellisen isolla työryhmällä. Solisteja oopperassa on 25, joista osa opiskelee Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksessa ja osa laulun koulutusohjelmassa. Mukana on myös kaksi Erasmus-vaihto-opiskelijaa: poikkeuksellisella äänialalla varustettu kontratenori Aleksan Chobanov haagilaisesta Royal Conservatory of The Haguesta  ja tenori Johannes Pietzonka leipzigiläisestä Die Hochschule für Musik und Theaterista.

Ennen oopperan harjoitusperiodia solisteille järjestettiin sopraano-laulupedagogi Dorothy Irvingin mestarikurssi Sibelius-Akatemian kurssikeskus Kallio-Kuninkalassa 30.1.–2.2.2017. 90-vuotias Irving on esittänyt Kesäyön unelmaa itse Brittenin ja libretisti Peter Pearsin ohjauksessa, joten opiskelijat ovat tällä kertaa saaneet poikkeuksellisen arvokasta esiohjausta oopperan tulkintaan.

– Opiskelijat ovat suhtautuneet Kesäyön unelmaan erityisellä energialla ja innostuksella, avoimuudella ja luovuudella. Yhteishenki on ollut harjoitusten aikana todella hyvä, Newlyn kehuu.

Benjamin Britten: Kesäyön unelma
La 22.4. klo 16.00
Ma 24.4. klo 18.30
Ti 25.4. klo 18.30
To 27.4. klo 18.30
Pe 28.4. klo 18.30
La 29.4. klo 16.00
Esityskieli englanti, tekstitys suomeksi. Kesto: n. 3 h 20 min

Sibelius-Akatemian ooppera ja kuoro
Helsinki Sinfonietta
Markus Lehtinen (22.4., 27.4., 29.4.) ja Christian Øland (24.4., 25.4., 28.4.), musiikinjohto
Victoria Newlyn (UK), ohjaus
Yannis Thavoris (UK), visuaalinen suunnittelu
Jukka Kolimaa, valosuunnittelu
Tuija Luukkainen, maskeeraussuunnittelu

Rooleissa:
Tytania: Mariia Bertus 22.4., 25.4., 28.4. / Alina Koivula 24.4., 27.4., 29.4.
Oberon: Aleksan Chobanov 24.4., 27.4., 29.4. / Maiju Vaahtoluoto 22.4., 25.4., 28.4.
Lysander: Johannes Pietzonka
Hermia: Ylva Gruen 22.4., 25.4., 28.4. / Elisabet Petsalo 24.4., 27.4., 29.4.
Demetrius: Samuli Takkula 22.4., 25.4., 28.4. / Tiitus Ylipää 24.4., 27.4., 29.4.
Helena: Silja Aalto 22.4., 25.4., 28.4. / Annika Leino 24.4., 27.4., 29.4.
Puck: Nea Alanko
Bottom: Visa Kohva
Flute: Heikki Hattunen
Snout: Topias Lundell
Starveling: Jussi Vänttinen
Snug: Pasi Nieminen
Quince: Henri Uusitalo
Hippolyta: Sofia Buono
Theseus: Kristjan Mõisnik
Cobweb: Ruut Mattila
Peaseblossom: Eleriin Müüripeal
Mustardseed: Tiina Kokkonen
Moth: Lily Solomonov
Fairies: Aylin Breuer, Suvi Toivanen, Maiju Westergård

Helsingin Kamarikuoro huhtikuussa

Soikoon-konsertti Klang-konserttisarjassa maanantaina 10.4. Helsingin Musiikkitalossa 8-henkinen kuoro esittää nuorien säveltäjien uusia teoksia vokaaliyhtyeelle. Ohjelmistossa on uudet sävellykset Sibelius-Akatemian opiskelijoilta Esa Ylivaaralta, Aulis Pöyhöseltä, Aleksejs Peguševsiltä ja Tuomas Kettuselta, jotka ovat valinneet teksteiksi muun muassa Tilastokeskuksen listan asioista, joissa Suomi on tilastojen mukaan maailman kärjessä. Ohjelman täydentävät konkarisäveltäjien Tapani Länsiön ja Antti Auvisen teokset. Länsiöltä kuullaan Suomen hakemus EY:n jäseneksi vuodelta 1992 – ”toimittaja Hannu Taanilan idea 1990-luvun alkupuolella; tartuin siihen kernaasti. Tarkoitus on ollut säveltää sen pariksi myös eroanomus mutta toivon ettei siihen tarvitse ruveta”, kertoo säveltäjä.
 
Perjantaina 7.4. on mahdollisuus kuulla mielenkiintoisessa resitaaliohjelmassa Berliinissä opiskelevaa sopraano Iida Antolaa, joka vastikään teki vaikutuksen helsinkiläisyleisöön Orpheus Muses -ryhmän Dido ja Aeneas -esityksessä. Iida Antola esittää yhdessä romanialaisen pianistilupauksen Daria Tudorin kanssa yöteemaan keskittyvän resitaaliohjelman, jossa Franz Schubertin ja Alban Bergin laulujen vastapainona kuullaan harvemmin esitettyä saksalaista nykymusiikkia Wolfgang Rihmiltä ja Aribert Reimanilta.
 
Klang: Soikoon! Helsingin Kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek. Musiikkitalo, Camerata, ma 10.4. klo 19.30. 
Sleep Tight. Iida Antola, sopraano; Daria Tudor, piano. Tuomaan kirkko (Pihlajatie 16, Meilahti) pe 7.4. klo 18. Vapaa pääsy.