Amfion pro musica classica

Monthly Archives: elokuu 2016

You are browsing the site archives by month.

Kirjauutuus sukeltaa Kaarlo Bergbomin ja Suomalaisen Teatterin arkeen

Pages from TeaK_51

Teatterikorkeakoulun julkaisusarjassa on ilmestynyt Kaarlo Bergbomin elämänkerran toinen osa Arkadian arki. Kaarlo Bergbom (1843–1906) tunnetaan Suomalaisen Teatterin ja Suomalai­sen Oopperan perustajana. Tämä teos kattaa vuodet 1872–1887, jolloin Suomalaisen Teatterin asema fennomaa­nien ja suomalaisen puolueen tärkeimpänä kulttuurilaitoksena vakiintui. Puheosastoa johti ensin Oskari Wilho, jonka sairastuttua vastuu teatterista siirtyi Bergbomille. Puheosaston rinnalla toimi lauluosasto eli Suomalainen Ooppera, joka sai Bergbomin päähuomion aina vuoteen 1879 saakka, jolloin se talousvaikeuksien vuoksi lakkautettiin. 1880-luvun alusta alkaen Bergbom aloitti komean Shakespeare-ohjausten sarjan.

Uusi tutkimustieto valottaa teatterin toiminnan lisäksi myös Minna Canthin ja Ida Aalbergin suhdetta Bergbomiin. Hän oli Minna Canthin tärkein kannustaja ja kommentoija ja edisti näin ratkaisevalla tavalla suomenkie­lisen näytelmäkirjallisuuden syntyä. Aalbergin tähtikultti oli Bergbomin ja teatterin fennomaanisten taustavoimien kannustamaa, mutta tähden asema muodostui hyvin ristiriitaiseksi suhteessa teatterin muihin näyttelijöihin.

Arkadian arki kertoo kaikesta siitä, mitä tapahtui Arkadiankadun alussa sijainneen vanhan puuteatteri Arkadian arkisessa aherruksessa. Bergbom on 28–44-vuotias ja elää energisiä miehuusvuosiaan. Niihin kuuluvat teat­terin tekemisen ohella ihastumiset komeisiin tummiin miehiin, kesämatkat ulkomaille ja leikit Augusta-sisaren lasten kanssa. Isosisko Emelie Bergbom oli tiiviisti teatterin työssä mukana, johtajan oikea käsi.

Dosentti, FT Pentti Paavolainen on teatterihistorioitsija, joka on toiminut teatterintutkimuksen professorina Teatterikorkeakoulussa. Elämäkerran ensimmäinen osa Nuori Bergbom ilmestyi 2014.

PENTTI PAAVOLAINEN: Arkadian arki. Kaarlo Bergbomin elämä ja työ II 1872–1887. TEATTERIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA, NUMERO 51.

Teosta myy Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun kirjasto (lib.teak@uniarts.fi) sekä Unigrafian verkkokauppa (shop.unigrafia.fi).  Teoksen verkkoversio on luettavissa Heldassa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/165310


Elämäkerran I osa (Nuori Bergbom Kaarlo Bergbomin elämä ja työ I 1843–1872) on luettavissa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42632/TeaK_43.pdf?sequence=1

Maan suurimmat kulttuurikohteet juhlistavat satavuotiasta Suomea yhteislipulla

K100_acca6fcce51445c5_800x800ar

Kulttuurisatasella voi vierailla Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Kansallisteatterissa, Kansallisoopperassa tai -baletissa, Kansallismuseossa sekä Kansallisgallerian museoissa eli Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Kulttuurisatanen on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Kulttuurisatasen tavoitteena on kannustaa suomalaisia vierailemaan omissa kansallisissa kulttuurikohteissaan ja muistuttaa taiteen merkityksestä kansallisidentiteetin rakentajana. Itsenäisen Suomen juuret ovat syvällä yhteisessä kulttuurissamme, ja taiteen tehtävä on vahvistaa niitä edelleen.

Juhlavuosi tarjoaa erityisen syyn vierailla taidenäyttelyissä, museoissa sekä nauttia teatterista, oopperasta ja baletista. Maan suurimmat kulttuurikohteet juhlivat itsenäistä Suomea yhteisvoimin tuomalla markkinoille lipun, Kulttuurisatasen. Ostamalla Kulttuurisatasen voi vierailla yhdellä ja samalla lipulla kuudessa kansallisesti merkittävässä kulttuurikohteessa.  Kulttuurisatanen käy jokaisessa kohteessa yhden kerran.

Juhlalipun hinta on 100 euroa ja se on voimassa kalenterivuoden 2017. Lipun arvo on huomattavasti sadan euron hintaa suurempi. Sen voi ostaa itselle, jakaa kaverin kanssa tai antaa lahjaksi. Kulttuurisatanen tulee myyntiin 9. elokuuta klo 9.00 lippu.fi-verkkokauppaan, Lippupisteen myyntipisteisiin (ei R-kioskeille) ja Kansallisteatterin sekä Kansallisoopperan ja -baletin lippukassoille. Lippua myydään 16.6.2017 asti. Museovierailujen ja esitysten ajankohdan voi valita itse. Lippuja on myynnissä rajallinen määrä ja kohteilla voi olla rajoituksia lipun käytön suhteen.

Kansallisooppera tuo klassikot torille – ilmaiskonsertti koko perheelle Tikkurilassa

Suomen Kansallisoopperan orkesteri. Kuva © Heikki Tuuli.

Suomen Kansallisoopperan orkesteri. Kuva © Heikki Tuuli.

Klassikot torilla -konsertissa kuullaan kattaus oopperamusiikin helmiä Kansallisoopperan orkesterin, kuoron ja solistien esittämänä. Yhteensä lavalle nousee jopa 120 esiintyjää. Maksuton konsertti järjestetään yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa lauantaina 13.8. klo 18.00.

Koko perheelle sopivan konsertin ohjelmassa kuullaan tutuimpien oopperahittien lisäksi runsaasti makupaloja Kansallisoopperan kauden 2016–2017 ohjelmistosta.

Klassikot torilla -konsertin kapellimestarina toimii Patrik Ringborg. Solisteina laulavat sopraanotAnna-Kristiina Kaappola ja Hanna Rantala, mezzosopraano Lilli Paasikivi, tenorit Jyrki Anttila,Christian Juslin ja Markus Nykänen, baritoni Olli Tuovinen sekä basso Koit Soasepp. Konsertin juontavat Lilli Paasikivi ja Tapani Mäkinen.

Kansallisoopperan Klassikot torilla -konsertti on osa Tikkurilan torilla järjestettävää kahden konsertin kokonaisuutta. Perjantaina 12.8. klo 20.00 Vantaan Viihdeorkesterin maksuttomassa Heavy Classics -konsertissa kuullaan heavy-musiikin klassikkokappaleita.

Vantaan kulttuuripalvelut järjestää Klassikot torilla -konsertit yhteistyössä Vantaan Viihdeorkesterin ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin kanssa. Molemmat konsertit pidetään säävarauksella.

Klassikot torilla
Tikkurilan tori, Vantaa
13.8. klo 18.00.
Vapaa pääsy, säävaraus.

b6a2a226c4f66974_org

Kansallisoopperan orkesterin arvosoittimia Urkuyö ja Aaria -festivaalilla

Kuva © Agency Leroy.

Kuva © Agency Leroy.

Suomen kansallisoopperan käyttöön hiljattain luovutetut arvosoittimet pääsevät esiin Suuria sointeja Oopperasta -konsertissa tämän viikon torstaina. Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertissa Espoon tuomiokirkossa kuullaan Johannes Brahmsin kaksoiskonsertto viululle ja sellolle Kansallisoopperan orkesterin esittämänä. Teoksen pääosassa soivat Andrea Guarneri -viulu vuodelta 1676 sekä Tononi-sello 1600-luvulta. Arvosoittimia soittavat Kansallisoopperan orkesterin 1. konserttimestari Jukka Merjanen ja soolosellisti Jussi Vähälä.

Sello on bolognalaisen soitinmestari Giovanni Tononin valmistama instrumentti, joka edustaa aidoimmillaan italialaisen soitinrakennuskoulun huippua 1600-luvulta. Sen on Kansallisoopperan käyttöön lahjoittanut Eemil Aaltosen säätiö. ”Sellossa kuuluu vanhan italialaisen soittimen kerroksellinen ja lämmin sointi. Tuntuu samalta kuin kuvailisi vanhaa viiniä. Yläsävelsarjat soivat hienosti, ja soitin toimii isoissa tiloissa”, Jussi Vähälä kuvailee selloa.

Andrea Guarneri -viulun on luovuttanut Kansallisoopperan käyttöön viinialan yrittäjä Juha Berglund. Jukka Merjanen iloitsee soittimesta: ”Tuntuu, että ensimmäistä kertaa urani aikana minulla on käytössäni soitin, joka ei laita rajoja vastaan. Tämä arvoviulun avulla on helpompaa tuoda ulos kaikki se musiikillinen näkemys, joka minulla on sisälläni. Soittimesta kuulee, että sillä on ikää.”

Suuria sointeja Oopperasta -konsertin kapellimestari on Eugene Tzigane. Laulusolisteina kuullaan sopraano Anna-Kristiina Kaappolaa ja tenori Jyrki Anttilaa. Brahmsin kaksoiskonsertin lisäksi konsertin ohjelmassa on Wolfgang Amadeus Mozartin ja Carl Maria von Weberin musiikkia. Konsertin yhteyteen myydään myös illallispaketteja. Koko ohjelma löytyy Urkuyö ja Aaria -festivaalin sivuilta.

Urkuyö ja Aaria: Suuria sointeja Oopperasta
Espoon tuomiokirkko 4.8.2016 klo 21.00.

b6a2a226c4f66974_org

Arvio: Adèsin vaativa mutta palkitseva The Exterminating Angel Salzburgissa

 Thomas Adèsin The Exterminating Angel sai innostuneen vastaanoton Salzburgissa. Kuva © Jari Kallio.

Thomas Adèsin The Exterminating Angel sai innostuneen vastaanoton Salzburgissa. Kuva © Jari Kallio.

Yksi ennakkoon kiehtovimpia ohjelmistovalintoja tämän kesän Salzburgin festivaalilla oli ehdottomasti Thomas Adèsin (s. 1971) uusi ooppera The Exterminating Angel (2009-2015). Festivaalin tilausteos sai kantaesityksensä Haus für Mozartissa viime torstaina. Maanantai-illan esitys oli järjestyksessä toinen. Ooppera kuullaan Salzburgissa vielä kahdesti. The Exterminating Angel jatkaa seuraavaksi Lontoon Covent Gardeniin, New Yorkin Metropolitanille sekä Kööpenhaminan Kuninkaalliseen oopperaan.

The Exterminating Angel on Adèsin kolmas ooppera. Se perustuu Luis Buñuelin elokuvan El ángel exterminador (1962) käsikrjoitukseen, jonka pohjalta säveltäjä ja Tom Cairns (s. 1952) ovat muokanneet oopperan libreton. Ajatus The Exterminating Angelista on kypsynyt Adèsin mielessä pitkään, aina edellisen oopperan, suuren suosion saaneen The Tempestin (2004), sävellysprosessista saakka.

Oopperataloille The Exterminating Angel asettaa melkoisen haasteen. Päähenkilöitä on peräti kaksitoista, elokuvassa heitä oli seitsemäntoista, orkesteri on suuri ja mukana on elektroniikkaa sekä Ondes Martenot, jolla on keskeinen osa orkesteritekstuurissa. Kolminäytöksinen teos on kestoltaan kahden ja puolen tunnin luokkaa.

Kuten Buñuelin elokuvakin, The Exterminating Angel on vailla yksiselitteistä alkua tai loppua niin juonellisesti kuin musiikillisestikin. Ooppera alussa kuullaan nauhoitettua kirkonkellojen sointia, joka alkaa, kun yleisö on vasta asettumassa saliin. Vasta jonkin ajan kuluttua salin valaistus himmenee ja orkesterin ensimmäiset tahdit kajahtavat.

Tapahtumat alkavat Eduardo ja Lucia de Nobilen odottaessa vieraiden saapumista juhliinsa. Yllättäen heidän palvelijansa kiirehtivät kuitenkin yksitellen pois talosta kuka mistäkin syystä juuri juhlien alla. Nämä eivät tunnu itsekään ymmärtävän, miksi tarkalleen heidän on pakko lähteä. Lopulta vain hovimestari jää avustamaan isäntäväkeä.

Vieraat saapuvat. Aluksi kaikki vaikuttaa etenevän normaalisti small talkeineen, maljannostoineen ja ruokailuineen, mutta illan kääntyessä yöksi vieraat huomaavat löytävänsä aina uusia syitä lykätä lähtöään tuonnemmaksi. Lopulta he jäävät taloon yöksi.

Aamulla he tajuavat, että jokin voima estää heitä poistumasta talosta. Vastaavasti ulkopuolelta on mahdotonta päästä taloon sisään. Ruoka ja juoma vähenevät ja viimein loppuvat. Vieraiden turhautuminen muuttuu vähitellen raivoksi ja kauhuksi. Sairas herra Russell vaipuu koomaan ja lopulta kuolee. Eduardo ja Beatriz tekevät itsemurhan. Tohtori yrittää järkeillä tilannetta.

Osa vieraista uskoo, että heitä pitää talossa yliluonnollinen voima, kuoleman enkeli, joka vaatii ihmisuhrin. Viime hetkellä Leticia saa kuitenkin muut vakuutetuksi, että kertaamalla ensimmäisen illan tapahtumat he voisivat oivaltaa ulospääsyn salaisuuden. Vieraat pystyvät näin lopulta jättämään talon, mutta epäselväksi jää, mikä loppujen lopuksi piti heitä vankeudessa.

Kohdattuaan talon ulkopuoliset ihmiset vieraat ja isäntäväki huokaisevat hetken helpotuksesta, mutta huomaavat pian joutuneensa yhdessä uuden tilan, Buñuelin elokuvassa kirkon, vangeiksi. Kirkonkellojen äänet palaavat, ja ooppera päättyy.

Adèsin orkesterilla on, Wagnerin tapaan, keskeinen rooli tapahtumien kaikkitietävänä kertojana. Vieraiden saapumista säestävää materiaalia hienovaraisesti varioimalla yhä vääristyneempään suuntaan orkesteri vihjaa kuulijalle, että kaikki ei ole kunnossa. Erityinen merkitys on Ondes Martenotilla, jota Adès käyttää säestämään niitä oopperan hahmojen repliikkejä, tai jopa yksittäisiä sanoja, jotka vihjaavat jonkin epätavallisen voiman läsnäolosta.

The Exterminating Angelin partituuri muodostuu Adèsille tuttuun tapaan hyvin erityyppisistä musiikillisista materiaaleista, jotka säveltäjä nivoo osaksi taidokkaita musiikillisia rakenteita. Tämä tuo usein mieleen Alban Bergin oopperoiden ilmaisun.

On tietenkin selvää, että The Exterminating Angelin kaltainen teos ei avaa kaikkia rakenteellisia hienoksiaan yhdellä kuulemalla, joten arvioijan on tässä vaiheeessa tyytyminen melko pintapuolisiin havaintoihin.

Lyömäsoittimilla on merkittävä osuus Adèsin orkesterissa. Laajaan soitinvalikoimaan kuuluu kaikkea majdollsta kelloista ja rummuista aina puuoveen saakka. Puhallinten kokoonpano kattaa hyvin laajan rekisterin lähes koko huiluperheestä aina kontrafagottiin ja bassotuubaan saakka. Soolosoittimina kuullaan Ondes Martenotin ohella merkittävissä rooleissa myös pianoa ja kitaraa. Jousten musiikillinen materiaali on varsin moni-ilmeistä. Osa musiikista on erittäin herkkää, osa taas liki lyömäsoittimellista.

Vokaalisesti Adès käyttää kahtatoista solistiaan varsin rikkaasti mitä moninaisimpina ensembleinä ja hyvin erityyppisinä sooloina. Näin monen päähenkilön vokaalinen identifiointi on ollut varmasti mittava haaste, jonka Adès on ratkaissut varsin hienosti. Kuoroa käytetään The Exterminating Angelissa säästeliäästi mutta vaikuttavasti.

Salzburgin produktiossa oopperan päärooleissa kuultiin varsin ansiokasta joukkoa eturivin laulajia, joista monilla on tiivis suhde nykymusiikkiin. Mukana oli myös pitkän uran laulajia, kuten Anne Sofie von Otter ja Sir John Tomlinson. Muita tunnettuja nimiä olivat mm. Sally Matthews ja Iestyn Davies.

Vahvasti henkilöidensä varaan rakentuva The Exterminating Angel vaatii laulajiltaan paljon. Salzburgin produktion laulajat vastasivat Adèsin musiikin asettamiin haasteisiin hienosti. Säveltäjän johtama ORF-Radiosymphonieorchester Wien soitti kauttaaltaan erinomaisesti oli sitten kysymys hienovaraisista jousiosuuksista, lyömäsoitinjaksoista, sotilaallisesta puhallinmusiikista tai moninaisista valssisitaateista. Cynthia Millerin Ondes Martenot ansaitsee ehdottomasti erityismaininnan.

Näyttämöllisesti The Exterminating Angel oli varsin vakuuttava. Päähenkilöiden näyttämöilmaisu oli ihailtavan luontevaa. Lavastus oli toimiva ja loi oopperaan tunnelmaa mainiosti. Videoinstallaatioita käytettiin maltillisesti ja tyylikkäästi.

Helppo teos The Exterminating Angel ei ole, mutta palkitseva se on. Toivottavasti se saa ajan kuluessa osakseen samanlaista huomiota kuin The Tempest.

— Jari Kallio

Thomas Adès: The Exterminating Angel
1.8. 2016, klo 19.00
Haus für Mozart, Salzburg

ORF-Radiosymphonieorchester Wien
Thomas Adès, kapellimestari

Cynthia Millar, Ondes Martenot

Amanda Echalast (Lucia de Nobile)
Leticia Maynar (Audrey Luna)
Anne Sofie von Otter (Leonora Palma)
Sally Matthews (Silvia de Ávila)
Christine Rice (Blanca Delgado)
Sophie Becan (Beatriz)
Charles Workman (Eduardo de Nobile)
Frédéric Antoun (Raúl Yebenes)
David Adam Moore (Eversti Álvaro Gómez)
Iestyn Davies (Francisco de Ávila)
Ed Lyon (Eduardo)
Sten Byriel (Herra Russel)
Thomas Allen (Alberto Roc)
Sir John Tomlinson (Tohtori Carlos Conde)
Morgan Moody (Julio)
John Irvin (Lucas)
Franz Gürteschmied (Enrique)
Rafael Fingerlos (Pablo)
Frances Pappas (Meni)
Cheyne Davidson (Isä Sansón)
Elias Karl (Yoli)

Salzburger Bachchor
Alois Glassner, kuoron valmennus

Tom Cairns, ohjaus
Hildegard Bechtler, lavastus ja puvut
Jon Clark, valaistus
Tal Yarden, video