Amfion pro musica classica

Monthly Archives: syyskuu 2011

You are browsing the site archives by month.

Tenttivastaukset 17.9.2011

1. Pohjois-Korean johtaja Kim-Jong-Il

2. James Levine

3. Fabio Luisi tuuraa syksyn ajan loukkaantunutta James Levinea

4. Matti Salmisen tangoa laulava alter ego

5. Leevi Madetoja ja Aarre Merikanto

6. La Traviata (Verdi)

7. Kim Borg

8. Selim Palmgren

9. Wilhelm Tell

10. Keihäänheittäjä Seppo Räty

Visa aloittaa tentit 17.9.2011

Tällä palstalla aloittaa uusi blogaaja, joka ei turhia jaarittele. Kysymykset esittää Visa, lukijan rooliksi jää kaivella muistinsa kätköjä ja vastata parhaansa mukaan.

Koska Visa rakastaa draamaa ja suuria tunteita, valikoitui avausaiheeksi ooppera. Kuka, mitä, missä, milloin? Vastaukset selviävät osiosta Visa vastaa.

Read More →

Cembalistin linnut soivat vilpittömyydelle

Elina Mustonen ja Nepi jutustelevat.

– Siellä vain tuli tosi hyvä olo, kuvailee cembalisti Elina Mustonen Rovaniemen uutta kulttuuritalo Korundia. Mustonen on juuri palannut Rovaniemeltä, jossa Korundissa esitettiin Figaron häät Lapin kamariorkesterin ja ooppera Bravon yhteisproduktiona. Mozartin oopperat ovat  resitatiivicembalistina usein soittavan Mustosen suuri intohimo. Innostuneena hän myös kuvailee Korundin tiloja, joissa taidemuseon kokoelmat levittäytyvät konserttisalinkin käytäville. Taloon on pian tulossa myös oma cembalo, joka on tilattu Jukka Ollikalta Prahasta. Sille on varattu oma huonekin tilavassa konserttitalossa.

Jaloissa lepäilee welsh corgi Nepi, ja olohuonetta hallitsee ylvään mustakultainen Willem Kroesbergenin cembalo. Huomio kiinnittyy välittömästi soittimen sisäkannen maalaukseen, jossa ryhmä mitä erilaisimpia lintuja kuuntelee keskittyneesti soittajaa, eksoottiset ja kotimaiset lajit yhdessä, pöllöt ja pikkulinnut sovussa. Concerto-nimisen teoksen on maalannut Risto Lammin-Soila syksyllä 2009. Maalauksesta syntyi nopeasti idea lintuaiheisesta konsertista. Ensimmäiset konsertit olivat viime kesänä, ja ensi tiistaina Mustonen esittää ohjelmiston Sellosalissa.

Byrd ja Cage

– Ensimmäisenä mieleen tulee tietysti François Couperinin lintusarja ja Jean-Philippe Rameaun lintubiisit Kana ja Lintujen hälytyshuuto, Mustonen luettelee. – Ja koska aiherajaus ei ole mitenkään tiukka, niin tällöin mukana pitää tietysti olla myös William Byrdin musiikkia! Abstraktikin cembalomusiikki sisältää usein vislausta ja sirkutusta, mutta myös lintumaisessa musiikissa cembalo taipuu moneen. Tätä havainnollistaa konsertissa kuultava nykymusiikki. Konserttiteeman vakiinnuttua Elina Mustonen heitti veljelleen Olli Mustoselle idean lintuaiheisesta cembalokappaleesta.
– Sanoin Ollille, että ei paineita, mutta jos sattuisi tulemaan inspiraatio…
Ei aikaakaan kun veli sanoi aloittaneensa sävellystyön. Olli Mustosen Sielulintu sai innoituksensa Karjalan ortodoksien traditiosta, jossa sielulintu tuo ja vie ihmisen sielun sekä vartioi sitä öisin. Dramaattisiin mittasuhteisiin kohoava kappale osoittaa lintuaiheen symbolisen potentiaalin.

Erityinen on myös konsertin toisen nykymusiikkiosion taustatarina. Slovakialaissäveltäjä Peter Machajdík otti sattumanvaraisesti yhteyttä Mustoseen nähtyään tämän kotisivut, koska etsi esittäjää  cembalokappaleelleen Flower Full of Gardens. Mustonen kysyi, sattuisiko Machajdíkilla olemaan mitään lintuaiheista musiikkia. Viikon päästä  säveltäjä lähetti Empty Cage -kappaleen nuotin, jonka  oli saattanut keskeneräisestä valmiiksi.
– Empty Cage on myös eräänlainen hommage à John Cage, joka oli suuri lintujen ystävä, Mustonen kertoo.  – Kappale rakentuu c-a-g-e -ostinatolle, ja itse asiassa sen ideaalikesto on 4’33”!

Lintuteema konsertin punaisena lankana hahmottelee kiinnostavasti, miten eri tavoin säveltäjät ovat käyttäneet ulkomusiikillista aihetta sävellystyön pohjana. Lintu voi toimia jäljittelyn kohteena, metaforana jollekin suuremmalle tai valtaviin mittasuhteisiin yltävän rakennelman lähtökohtana. Lintumuusa ei välttämättä ole runollinen satakieli: Rameaulle myös mitä arkipäiväisin lintu, kana, on väkevän luonnetutkielman arvoinen.

Risto Lammin-Soila: Concerto

Musiikki voi vaikuttaa

Eläimet ovat Mustoselle sydämen asia.
– Tunnistan että tässä on paljon sellaista naiivia tunteellisuutta, mutta pienin askelin olen ottanut kantaa asioihin. Yhä enemmän on alkanut ärsyttää ihmisen arroganssi muihin lajeihin nähden. Ihminen on määritellyt eläimet kapeasti omasta näkökulmastaan käsin. Tyrmistyttää, miten joku voi ajatella, että elävää, tuntevaa olentoa voi kohdella miten vain.
Mustonen on tullut tunnetuksi ennen kaikkea saimaannorpan puolestapuhujana.
– Kun pari vuotta sitten kuulin saimaannorpan nykytilanteesta, minun oli pakko tehdä jotakin, Mustonen kertoo. Tuloksena oli Norppa aid -konsertti. – Jokainen voi tehdä jotakin, ja minulle musiikki oli keino vaikuttaa.

Konsertti keräsi Temppeliaukion kirkon täyteen ihmisiä kuuntelemaan Suomen parhaimpiin kuuluvia kamarimuusikoita. Tavoite saavutettiin: musiikin avulla oli mahdollista herättää huomiota tärkeälle asialle. Positiivinen vaikutus kulki myös toiseen suuntaan: tapahtuma houkutteli paikalle ihmisiä, jotka eivät olleet ennen käyneet klassisen musiikin konserteissa.
– Ja he sanoivat ettei tämä tosiaankaan jää viimeiseksi kerraksi.
Mustonen iloitsi myös siitä innokkuudesta, jolla ihmiset lähtivät mukaan hyväntekeväisyysprojektiin:
– Mihin tahansa otin yhteyttä, kaikki olivat heti valmiita auttamaan.

Instrumenttien harmonia

Cembalo ei missään vaiheessa historiaa täysin kuollut sukupuuttoon; 1900-luvun alkupuolellakin esimerkiksi Martin? ja Poulenc kirjoittivat sille konsertot. Vasta vanhan musiikin uudelleennousun myötä cembalo kuitenkin palasi täysivaltaiseksi, itsenäiseksi soittimeksi, josta myös säveltäjät kasvavassa määrin kiinnostuivat. Cembalon soittoteknisiä mahdollisuuksia tunnetaan silti edelleen varsin huonosti. Cembalo on myös tyypillisesti nähty pianon, soitinten ”luomakunnan kruunun”, kautta ja pianon muovaamien instrumentaalisten ihanteiden näkökulmasta. Vanhan musiikin piirit eivät välttämättä ole olleet yhtään sen avarakatseisempia. Lopulta jokaiseen soittimeen täytyisi suhtautua sen omilla ehdoilla.
– Soitin, instrumentti, sehän tarkoittaa välinettä. Tärkeintä on se, miten soittaa, ei millä soittaa, Mustonen muistuttaa.
Vanhan musiikin ”uudelleensyntymästä” on kuitenkin jo kulunut aikaa, ja vastakkainasettelut ovat pehmenemässä. Autenttisuudella, rekonstruktiolla tai oikeaoppisuudella ei ole enää sitä merkitystä kuin pari vuosikymmentä sitten.

– Pienenkin improvisaation nuotintaminen osoittaa miten vaikea ajatuksia on tavoittaa nuottikirjoituksella, Mustonen tähdentää. Ajallisen etäisyyden ja häilyvyytensä tähden nuottiin ei voi takertua. Oleellinen löytyy nuotin takaa.
– Tärkeintä on vilpittömyys ja rehellisyys, läsnäolo. Haluan soittaa niin, että musiikki on ”totta.” Mutta toinen, joka myös soittaa vilpittömästi ja uskoen täysillä tekemiseensä, on yhtä lailla oikeassa. Hyvin soittaminen ja oikein soittaminen eivät tosiaankaan ole sama asia. Totuuksia on monia.

Elina Mustonen, ”Linnut”
Sellosali 20.9. klo 19
liput 12/6e

http://www.solistiyhdistys.fi/soly/etusivu.html

Musiikkitalo saa kuoron

Helsingin Musiikkitalon yhteyteen perustetaan sinfoniakuoro. Kuoron perustamisvaiheen taiteelliseksi johtajaksi on kutsuttu säveltäjä Tapani Länsiö. Hän vastaa koelauluista marraskuussa sekä laulukauden käynnistämisestä tammikuussa 2012. Kuoron ensimmäiset esiintymiset Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin konserteissa kuullaan mahdollisesti jo syyskaudella 2012 Musiikkitalossa.

Kuoro on oleva n. 70-100 laulajan sinfoniakuoro. Sen tärkein areena on toimia Musiikkitalossa yhdessä Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin sekä Sibelius-Akatemian orkesterin kanssa suurien orkesteri-kuoroteosten esittäjänä. Kuoro on keskeinen instrumentti myös Musiikkitalon oman kuorotoiminnan suunnittelussa.

Kuoro harjoittelee Musiikkitalossa keväällä 2012 joka toinen sunnuntai-ilta. Kuorolaiset eivät saa rahallista korvausta. Palkkiona ovat elämykset musiikin tekemisestä kunnianhimoisesti, maailman parhaiden kapellimestareiden ja orkestereiden kanssa, Helsingin Musiikkitalossa.

Kuoron taiteellisen toiminnan suunnitteluun osallistuu myös sen taiteellinen toimikunta, kapellimestarit Hannu Lintu, John Storgårds, Jukka-Pekka Saraste sekä Tapani Länsiö Sibelius-Akatemian edustajana.

Kuoron verkkosivut Musiikkitalon verkossa avataan lokakuun alussa. Sivuilta saa tarkempaa tietoa koelauluista, kevään aikataulusta sekä muista kuoron toiminnan ihanteista ja päämääristä.

Levyarvio: Formenti ja salaperäinen sokkelo


Marino Formenti: Night Studies
Marino Formenti, piano
Col Legno, 2011

Marino Formenti on rakentanut pientä uranousua viimevuosina sekä pianistina että kapellimestarina ja nyt myös säveltäjänä. Formenti näyttää tietoisesti valinneen musiikin marginaalissa pysymisen varsin omaperäisillä konserttirungoillaan, kuten Kurtag’s Ghosts -resitaalikiertueellaan, jonka konsertit koostuivat kymmenistä miniatyyrikappaleista, jotka jollain tavalla nivoutuivat György Kurtagin teoksiin. Mukana oli Schubertia, Chopinia, Boulez’ta ja Webernia vain muutamia mainitakseni. Siinä olikin taustatietoni miehestä, joten levy on lähtökohtaisesti erittäin kiinnostava, eikä vähiten vetävän nimensä vuoksi. Read More →