Amfion pro musica classica

Preussin prinsessa Wilhelminen konserton Suomen-ensiesitys

Suomalaisen barokkiorkesterin kamarikokoonpano FiBO Players. Kuva © Juuso Westerlund.

Suomalaisen barokkiorkesterin kamarikokoonpano FiBO Players. Kuva © Juuso Westerlund.

Preussin kuningas Fredrik Suuri rakasti taiteita. Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) Berliini–Potsdam-konsertti 11.3. Ritarihuoneella esittelee hänen hoveissaan kuultua musiikkia Johann Philipp Kirnbergeriltä, Carl Philipp Emanuel Bachilta ja Johann Sebastian Bachilta. Lisäksi ohjelmassa on Fredrik Suuren sinfonia G-duuri ja kuninkaan sisaren Preussin prinsessa Wilhelminen cembalokonsertto, joka saa Suomen ensiesityksensä.

Fredrik II Suuri (1712–1786) tunnettiin menestyksekkäänä soturikuninkaana mutta taide oli kuitenkin lähellä Fredrikin samoin kuin hänen isosiskonsa prinsessa Wilhelminen (1709–1758) sydäntä, ja molemmat sävelsivät, soittivat ja kirjoittivat myöhemmin oopperalibrettoja. Tässä konsertissa kuullaan kuninkaan sävellyksistä sinfonia G-duuri. Fredrikin hallitsijakaudella Preussin hovi puhkesi kulttuuriseen kukoistukseen. Kuningas kokosi noin nelikymmenhenkisen orkesterin, joka kuului saksankielisen Euroopan suurimpiin. Hän rakennutti Berliinin Unter den Lindenin oopperatalon ja palkkasi pääkaupungin sekä Potsdamin palatsien kamarimuusikoiksi aikansa huippuja.

Carl Philipp Emanuel Bach (1714–1788) oli eräs Fredrikin hovissa työskennelleistä säveltäjistä. Hän suhtautui varauksellisesti italialaisen tyylin ja oopperan suosioon, eikä hänen noin tuhannen sävellyksen joukosta näyttämömusiikkia löydykään. Hänen omaperäisintä tyyliään edustaa usein kamarimusiikki, josta konsertissa kuullaan triosonaatti G-duurissa vuodelta 1747.

Fredrik Suuren hovin tunnetuin musiikillinen tapaus liittyy 62-vuotiaan Johann Sebastian Bachin vierailukonsertteihin vuonna 1747. Bach sai kuninkaalta monipolvisen teeman, jonka pohjalta hän esitti fuugan. Vangitseva teema jäi kuitenkin Sebastianin mieleen, ja tuloksena oli kamarimusiikkikokoelma Musikalisches Opfer (Musiikillinen uhrilahja). Kokoelman tyyli vaihtelee arkaaisista kaanoneista uusimpiin virtauksiin kantaaottavaan triosonaattiin, ja sitä on tulkittu niin teologisena arvoituksena, retorisena ohjelmana kuin älyllisenä kuittailunakin.

Preussin prinsessa Wilhelmine loi loistokkaan hovin Bayreuthin rajakreivittärenä. Wilhelmine soitti useita soittimia, etupäässä cembaloa. Hänen sävellystuotantoonsa kuuluu esimerkiksi ooppera Argenore (1740), aarioita, sonaatteja ja cembalokonsertto g-molli, jonka luultiin pitkään osin kadonneen ja joka nyt esitetään tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa.

Lisätietoa: https://fibo.fi/konsertit/2022/berliini-potsdam

Vastaa

Post Navigation