Vastaa aiheeseen: Virtuositeetin estetiikka?

Lgrohnin kaltaisten, internetin keskustelupalstoilla työkseen roikkuvien snobbailijamachoilijatärkeilijähömppäpönöttäjien ongelma on se, että he eivät ymmärrä omia käsitteitään, esittämiään kysymyksiä, eivätkä mitään vastaukseksi saamistaan kommenteista. Heidän kohdallaan on kyse sitkeimmästä, umpiluutuneisimmasta ja parantumattomimmasta (erilaisissa hallintoympyröissä yleisimmin esiintyvästä) tajuttomuuden muodosta, tajuttomuudesta, joka ei tajua sitä, ettei tajua sitä, ettei tajua sitä, ettei tajua sitä, ettei tajua…

Minkä tahansa keskustelun ensimmäinen edellytys on, että siihen osallistujat pystyvät ymmärtämään, mitä sen aiheena olevat käsitteet (tässä tapauksessa virtuositeetti ja estetiikka) tarkoittavat.

Sanakirjamääritelmien ja sanojen vaihtelevien käyttömerkitysten (eri aikoina, alueilla ja tilanteissa) sijaan, on yleensä valaisevinta tarkastella sanojen alkumerkitystä (joka useimmiten löytyy sellaisenaan suoraan sanasta).

Virtu = hyve, virtuositeetti = hyveen (korkea) ilmaisukyky.

Estetiikka, filosofian haarana on kauneuden tarkastelua ja tutkimista kaikissa ilmenemismuodoissaan.

Estetiikka kykynä on kauneuden (korkeata) havainto- ja ilmaisutaitoa (kaikilla) käytettävissä olevilla aisteilla, välineillä ja menetelmillä.

Ainoa riittävä väline ja menetelmä musiikillisen kauneuden (korkeaan) ilmaisuun (estetiikkaan) on virtuositeetti (tai virtuoosisuus).

Musiikillisen kauneuden (korkein, ehein) ilmaisukyky ei liity vain (laulu- tai) soittoteknismotorisiin valmiuksiin (nopeuteen) – koska kauneudella ei ole nopeutta – mutta ilman sitä/niitä ei kukaan pysty (laulamaan tai) soittamaan nopeasti toisiaan seuraavien sävelten säihkettä ja helmeilyä kauniisti; eikä edes hitaasti eteneviä sävel- tai sointukulkuja.

Tämä tulkinta sulkee kategorisesti ulkopuolelleen kaikenlaisen sirkustemppuilun eli ns. tyhjän virtuositeetin. Jälkimmäinen puolestaan sisältää kaiken sen merkityksen, jonka Lgrohn käsitteelle antaa.

Tilanne, jossa ”soittaja esittää sormi- ym. harjoittelua yleisön edessä ja kuulijat sitten jännittävät, että onnistuuko”, on mahdollinen, vain silloin, kun soittajalta puuttuu virtuositeetti, eli kun sana tulkitaan Lgrohnin tavoin väärin.