Amfion pro musica classica

Category Archives: Konserttisuositukset

Sävelharvinaisuuksia Gallen-Kallelan museossa su 11.8.

Gallen-Kallelan museossa Espoon Tarvaspäässä sunnuntaina 11.8. klo 18  kuullaan musiikkia Agnes Tschetschulinilta, Ida Mobergilta ym. suomalaisilta ja pohjoismaisilta 1800-luvun säveltäjänaisilta   Nainen ja Viulu -konserttisarjan viidennessä konsertissa. Pienimuotoisen musiikin kirjoittaminen oli naissäveltäjille väylä saada musiikkiaan kuuluville ja esitetyksi aikana, jolloin säveltävä nainen oli erikoisuus. Etenkin salonkimusiikki oli hyvin suosittua viime vuosisadan vaihteessa, ja romanssi löytynee lähes jokaisen säveltäjän teosluettelosta. Tässä konsertissa kuullaan viehättäviä harvinaisuuksia naissäveltäjien kynästä.

Nainen ja viulu V: Romanssi
Mirka Malmi, viulu
Tiina Karakorpi, piano
Susanna Välimäki, juontaja

Konserttisarja Nainen ja Viulu on viulisti Mirka Malmin suunnittelema kokonaisuus pohjoismaisten naisten säveltämää viulu- ja kamarimusiikkia vuosilta 1850–1950..

Alustava ohjelma:

  • Agnes Tschetschulin (1859–1942):
    Finska Gardets marsch
    Gavotte
    Stemmingsbillede
    Alla Zingaresca
  • Ida Moberg (1859–1947):
    Marcia
  • Betsy Holmberg (1860–1900):
    Scherzo
  • Anna Lindeman (1859–1938):
    Serenade op.12 nro 1
  • Agathe Backer Grøndahl (1847–1907):
    Taagedans op. 68 nro 1
  • Borghild Holmsen (1865–1938):
    Romanse norvégienne op. 15
  • Valborg Aulin (1860–1928):
    Elegie op. 8. nro 3
  • Amanda Maier-Röntgen (1853–1894):
    Sechs stücke für Clavier und Violin
    1. Allegro vivace
    2. Allegro con moto
    3. Lento
    4. Allegro molto. Leidenschaftlich
    5. Tranquillamente
    6. Allegro, ma non troppo. Frisch, schwedisch – un poco tranquillo – Andante con moto – Presto – Tempo 1
  • Laura Netzel (1839–1927):
    Romance op. 40
    Chanson Slave op. 53

Konserttilippu sisältää museon pääsymaksun sekä näyttelyopastuksen klo 17.

http://www.gallen-kallela.fi/nayttely_tapahtuma/nainen-ja-viulu-romanssi/

Lauri Supposen Union of Precarious Musicians -sävellyskonsertti

Lauri Supponen. Kuva © Mirva Niemi

Lauri Supponen. Kuva © Mirva Niemi

Today (absurdly) unnecessary work continues to be imposed.

This is the spectacle we are assisting today.
Balance and imbalance.
The continuation of the cycle.
(We Want It All, Nanni Balestrini)

Union of Precarious Musicians (lyhyesti: Unioni) on ensimmäinen sävellyskonserttini, debyyttiesitys, joka rakentuu vuosina 2017-2019 kirjoittamani samannimisen syklin ympärille.

.
Sykli kuullaan ensimmäistä kertaa yhtenä kokonaisuutena, kahtena kesäiltana Helsingin Kirjan talolla perjantaina 7. ja lauantaina 8. kesäkuuta 2019 klo 19.30.
.
Syklin neljää teosta yhdistävät teemat prekaarisuus ja järjestäytyminen. Prekaarisuus on soinnin haurautta ja tilanteita veitsenterällä. Prekaarisuus on myös muusikon työn todellisuutta vakituisia työsopimuksia ja niiden tuomaa turvaa karttavassa yhteiskunnassa.
.
Syklin ensimmäinen osan Marcialongan sävelsin Petteri Kipolle keväällä 2019. Toinen osa on duo kahdelle esiintyjälle, love heavy light, jonka Kaisa Kortelainen ja Jerry Piipponen kantaesittivät joulukuussa 2018. Kolmas osa Solsirépifpan on Kaaos Ensemblen tilaus, jonka he kantaesittivät lokakuussa 2017. Viimeisen osan, Ubi Calamari yhdeksälle soittajalle, kantaesittivät norjalainen Aksiom Ensemble Kööpenhaminan Klang-festivaalilla toukokuussa 2018
.
Muusikot muodostavat järjestäytyneen kokoontumisen, Unionin, jonka yhteisenä tehtävänä on irrottautua vakiintuneista rakenteista ja unelmoida vaihtoehtoisista tavoista järjestäytyä. Syklin päättävä teos Ubi Calamari ottaa avoimesti kantaa kansalaispalkan puolesta. Muita avainsanoja: yksinäisyys, tasapaino, tasavertaisuus, juhlistaminen ja yhteisö.
.
Ohjelma:
Lauri Supponen: Unioni eli Union of Precarious Musicians -sykli

Marcialonga

A sports commentary on the European labour market for solo percussion
Petteri Kippo

love heavy light

A self-help manual for two performers
Kaisa Kortelainen, Jerry Piipponen

Solsirépifpan
 or Soon We’ll All Be Busking
A broken & melted set-list for a one-hand band who’d rather stay home and watch the Moomins
Kaaos Ensembe: Martta Jämsä, Anna-Sofia Anttonen, Mikael Rechardt & Jerry Piipponen

Ubi Calamari* 
(ekS)
A growth-critical cantata to promote the instatement of Universal Basic Income
Unioni: Martta Jämsä, Anna-Sofia Anttonen, Roosa Lampela, Mikael Rechardt, Maritta Manner, Petteri Kippo, Joonas Pekonen, Joasia Cieslak & Eero Marttila
(*Ubi Calamarin epilogi esitetään myöhemmin ilmoitettavassa paikassa konsertin jälkeen.)
.
Konsertti kestää n. 1h30 ilman väliaikaa.
.

Candomino ja Musica Vocale virolaisten kuorosäveltäjien äärellä

Musica Vocale

Musica Vocale

Espoolainen Candomino ja Liedon kamarikuoro Musica Vocale tuovat musiikkiterveisiä Suomenlahden takaa ”Eesti õhtud – Kaikuja Virosta” -konsertissa ma 3.6. klo 19.30 Olarin kirkossa Espoossa. Konserttivierailu on Musica Vocalen ensimmäinen Olarissa.

”Eesti õhtud – Kaikuja Virosta” -konsertissa yhdistyvät virolainen musiikki ja suomalainen kansallisromantiikka. Teoksia kuullaan mm. Arvo Pärtiltä, Urmas Sisaskilta, Cyrillus Kreekiltä, Jean Sibeliukselta, Leevi Madetojalta ja Selim Palmgrenilta. Lisäksi konserteissa muistetaan Jaakko Linjaman 110-vuotisjuhlavuotta rakastetulla Myrsky-teoksella ja kuullaanpa myös Jouko Linjaman Candominolle säveltämää tuotantoa.

Musica Vocalea johtava Tomi Satomaa palaa konsertin myötä juurilleen Olarin kirkkoon. Jo pienenä kirkon flyygelin alla pyörineelle Satomaalle Olarin kirkkoon liittyy paljon muistoja: hän on laulanut Candominon riveissä isänsä Tauno Satomaan johdolla kymmenen vuotta. Tomi Satomaa on yksi ikäpolvensa merkittäviä urkureita ja kirkkomuusikkoja Suomessa. Satomaa työskentelee tällä hetkellä aktiivisesti konsertoivana urkurina, kanttorina Liedon seurakunnassa ja kuoronjohtajana. Paraisten vokaaliyhtyeenä aloittaneen Musica Vocalen Satomaa perusti vuonna 2011 ja kuoro on toimintansa aikana noussut Satomaan johdolla pienestä lauluyhtyeestä korkeatasoiseksi kamarikuoroksi.

Esko Kallion johtama Candomino osallistui tänä keväänä Tallinnan 16. kansainväliseen kuorokilpailuun sijoittuen toiseksi kamarikuoro-sarjassa. Kilpailumatkalta saadun musiikillisen inspiraation ensimmäiset hedelmät kuullaan tässä konsertissa.

Suuri Kuorogaala Kansallisoopperassa

Kansallisoopperan kuoron kausi huipentuu 24.–28.5.2019 Suureen kuorogaalaan, jossa kuullaan joukko oopperataiteen vaikuttavimpia kuorokohtauksia.

Vuonna 2015 juhlistettiin kuoron 70-vuotispäivää Suurella kuorogaalalla. Ohjaaja Jere Erkkilän ja puku- ja lavastussuunnittelija Anna Kontekin käsissä gaalasta tuli enemmän kuin konsertti. Näyttävä spektaakkeli sai suuren suosion, ja siksi esityksiä järjestetään nyt kolme: 24., 27. ja 28.5.

Ohjelmassa ovat mm. Boris Godunovin kruunajaiskohtaus, kuorokohtaus Trubaduurista sekä matruusien kuoro Lentävästä hollantilaisesta. Mukana on myös hienointa kuoromusiikkia suomalaisista oopperoista, kuten loppukuoro Kaarle-kuninkaan metsästyksestä, häjyjen tulo Pohjalaisista sekä Punaisesta viivastatuttu Onko Suomessa kevät?

Esitykset johtaa Kansallisoopperan ja -baletin päävierailija, kapellimestari Patrick Fournillier. Jere Erkkilän ohjaaman visualisoidun gaalan solisteina laulavatMika PohjonenJyrki KorhonenRoland Liiv ja Daphne Bečka. Puvustus ja lavastus ovat Anna Kontekin käsialaa. Mukana ovat myös Suomen kansallisoopperan orkesteri, Kansallisoopperan lisäkuoro ja lapsikuoro sekä Kansallisbaletin tanssijoita.

Suomen kansallisoopperan kuoro on maan ainoa ammattikuoro. Sen kaikki 50 jäsentä ovat oopperalaulajia, joita on nähty usein myös solistirooleissa. Kansallisoopperalla on ollut kuoro jo yli sata vuotta, ja vuodesta 1945 toiminta on ollut täysin ammattimaista.

Esa-Pekka Salonen johtaa Kansallisoopperan Pelléas ja Mélisanden

Claude Debussyn Pelléas ja Mélisande palaa Kansallisoopperaan 23.5. Marco Arturo Marellin kiitetyssä ohjauksessa lavalla nähdään 30 000 litraa vettä.

Debussyn ainoa ooppera Pelléas ja Mélisande perustuu Maurice Maeterlinckin näytelmään. 1902 kantaesitetty ooppera herätti hämmennystä, sillä se poikkesi kaikesta siihen asti kuullusta. Sittemmin Pelléas ja Mélisande on tunnustettu yhdeksi oopperakirjallisuuden merkkiteoksista.

Marco Arturo Marellin tulkinta on toteutettu lumoavan kauniisti ja sai kiittäviä arvioita ensi-illastaan vuonna 2012. Vaikuttavan näyttämökuvan hallitseva elementti on vesi: suurissa altaissa on peräti 30 000 litraa vettä, jonka heijastukset luovat kiehtovia näkymiä.

Marellin näkemyksessä tarina tapahtuu rappeutuneessa, veden valtaamassa bunkkerissa. ”Tämä henkilöiden yksinäisyys, tämä eristyneisyys on näyttämökuvan määräävä tekijä, ja niin syntyi vettä lainehtiva tila”, Marelli kuvaa. ”Vesi on myös unenomaisten aavistusten välittäjä, merenneitomaisen Mélisanden elementti, ja samalla sen ahdistuksen elementti, jota miehet kokevat kohdatessaan tuntemattoman ja tutkimattoman – sekä naisessa että heissä itsessään.”

Symbolistisen oopperan tapahtumat sijoittuvat myyttiseen maailmaan. Golaud löytää lähteeltä salaperäisen Mélisanden ja ottaa hänet vaimokseen, Golaud’n veli Pelléas rakastuu Mélisandeen ja Golaud surmaa hänet. Mélisande synnyttää lapsen, kuolee ja jää yhtä arvoitukselliseksi kuin tullessaan.

Pelléasin roolissa nähdään Ville Rusanen, Mélisandena Camilla Tilling, Golaud’n roolissa Laurent Naouri ja Genevièvenä Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. Teoksen johtaa Kansallisoopperan taiteellinen partneri Esa-Pekka Salonen, jonka edellinen oopperatulkinta Kansallisoopperassa oli menestyksekäs Elektra vuonna 2016.