Amfion pro musica classica

Category Archives: Tiedotteet

Dmitri Bertman ohjaa Stravinskyn oopperan Hulttion tie

b6a2a226c4f66974_org

Stravinskyn merkkiteos on nähty Kansallisoopperassa viimeksi 51 vuotta sitten. Faustmaisen tarinan nuoren miehen matkasta turmioon ohjaa Moskovon Helikon-oopperan johtajana mainetta niittänyt Dmitri Bertman.

Mihin nuori mies päätyykään, kun hän saa oppaakseen Lontoon iloihin itsensä paholaisen? Se selviää Igor Stravinskyn oopperassa Hulttion tie, joka saa ensi-iltansa Kansallisoopperassa 18.3. Aikansa suosituimpiin kuuluva ooppera tuotettiin Kansallisoopperassa edellisen kerran 1965.

Stravinsky löysi oopperan aiheeksi William Hogarthin kuvasarjan 1700-luvulta ja sävelsi oopperan perinteisiä rakenteita käyttäen. Tyylilainoja on niin Mozartilta kuin italialaisesta oopperasta, mutta kaikessa musiikissa kuuluu Stravinskyn oma taiturillinen ote. Vuonna 1951 valmistunut Hulttion tie huipensi Stravinskyn uusklassisen kauden.

Faustmaisessa tarinassa Nick Shadow houkuttelee Tom Rakewellin mukaansa lavealle tielle, joka johtaa ilotaloon, avioliittoon parrakkaan naisen kanssa ja lopulta hautausmaalle, jossa keskiyöllä pelataan korttia Tomin sielusta. Anne Trulove yrittää loppuun asti pelastaa rakastettunsa. Matkaa turmioon säestää mitä elegantein musiikki ja se on yksi teoksen vetovoiman syitä. Hulttion tie on yksi aikakautensa eniten esitettyjä oopperoita.

Hulttion tien ohjaa Kansallisoopperassa ensimmäistä kertaa vieraileva Dmitri Bertman. Moskovan Helikon-oopperan johtajana mainetta niittänyt Bertman on palkittu kolmesti Venäjän arvostetuimmalla Kultainen naamio -teatteripalkinnolla. Hartmut Schörghoferin lavastusta hallitsee spiraali, joka väistämättä johtaa Tom Rakewellin pohjalle. Erika Turusen upeissa puvuissa vaikutteet 1700-luvulta yhdistyvät moderniin kuvastoon.

Esitykset johtaa norjalainen Eivind Gullberg Jensen, joka vierailee nyt ensimmäistä kertaa Kansallisoopperassa. Tom Rakewellinä vuorottelevat australialainen Steve Davislim, joka on esittänyt Tomin roolia Hampurin valtionoopperassa sekä Tuomas Katajala, joka lauloi roolin viime vuonna Lissabonissa. Anne Truloven roolissa vuorottelevat Hanna Rantala ja Mari Palo, Nick Shadow’n roolissa Tuomas Pursio ja Jaakko Kortekangas. Parrakkaan Baban tehtävässä laulavat Jeni Packalen ja Päivi Nisula.

Hulttion tien ensi-ilta on 18.3. Ooppera esitetään kymmenen kertaa ja viimeinen esitys on 6.5. Hulttion tien esitys 9.4. radioidaan suorana lähetyksenä Yle Radio 1:llä, ja samaan aikaan esitystä voi katsoa verkon kautta suoratoistona osoitteessa yle.fi/klassinen tai oopperabaletti.fi/live.

FIGARON HÄÄT -OOPPERA METROPOLIASSA KEVÄÄLLÄ 2016

Metropolian Musiikin kevään 2016 suursatsaus on W. A. Mozartin ikisuosittu Figaron häät. Teos nähdään maalis-huhtikuussa kuudesti Metropolian opiskelijoiden ja vierailijoiden esittämänä. Ohjaaja Anselmi Hirvonen on siirtänyt ajattoman tarinan tapahtumat 1780-luvun Sevillasta tämän päivän espanjalaiseen bisnesmaailmaan, keskelle euro-alueen talousongelmia.

Esitykset 18.3.-2.4.2016 Helsingin Konservatorion konserttisalissa, Ruoholahdentori 6, Helsinki 18.

Ensi-illat 18.3. klo 18 ja 19.3. klo 14.
Muut esitykset  22.3. klo 18, 23.3. klo 18, 1.4. klo 18 ja 2.4. klo 14.

Figaron häät toteutetaan Metropoliassa kaksoismiehityksellä ja näyttämöllä nähdään yhteensä 21 nuorta solistia. Metropolian opiskelijat ja vierailevat muusikot muodostavat yli 35 soittajan vahvuisen orkesterin ja 10 laulajan kuoron. Esitykset johtaa kapellimestari Tuomas Rousi.

Päärooleissa nähdään Juha-Pekka Mitjonen (vier.) ja Erik Rousi (Figaro), Saija Kivioja ja Johanna Lesonen (Susanna), Robert Näse ja Jussi Vänttinen (vier.) (Kreivi), Niina Laitinen ja Satu Strömberg (Kreivitär) sekä Ada Alakärppä ja Satu Honkala (Cherubino).

”Työryhmä on täynnä intoa, energiaa ja tekemisen meininkiä. Teos on kolmen tunnin kestossaan valtavan suuri ja työläs ja vaatii jokaiselta paljon työtä ja aikaa. Puolet solisteista tekee ensimmäistä rooliaan oopperalavalla, mutta väsymisen merkkejä ei ole näkynyt ilo tehdä ja oppia uutta vie aina voiton”, ohjaaja Anselmi Hirvonen kehuu.

W. A Mozartin ja libretisti Lorenzo da Ponten Pierre Beaumarchais’n näytelmään pohjautuvaa Figaron häät -oopperaa vuodelta 1786 pidetään eräänlaisena koomisen oopperan, opera buffan, täydellistymänä. Riemastuttava musiikki tempaa mukaansa heti alkusoiton ensitahdeista ja johdattaa kuulijan kreivi Almavivan hovin monimutkaisiin ihmissuhdekiemuroihin.  Oopperan libretto oli aikanaan uskalias, jopa skandaalinomainen: nokkela palvelusväki johdattelee tapahtumia ja hieman yksinkertainen aatelisto ei tahdo pysyä kärryillä tapahtumien kulusta. Myös naisten asema juonenkäänteisiin aktiivisesti vaikuttavina, ei vain kohtaloonsa alistuvina, keskushenkilöinä oli aikaansa nähden poikkeuksellinen.

Hirvosen tuoreessa ohjauksessa yhtiön johtaja kreivi Almaviva alistaa ja hyväksikäyttää alaisiaan samalla siekailemattomalla tyylillä, jolla ylhäisö on aina kohdellut alempiarvoisiaan. Mozartin ajan ilmiöt näyttäytyvät nykypäivässä jatkuvan talouskasvun ja menestymisen tarpeena, vallankäyttönä ja työntekijöiden alistamisena, seksuaalisena häirintänä, stressinä, työuupumuksena, sukupuolten ja ihmisten välisenä epätasa-arvona. Tärkeimmäksi kaikesta nousee lopulta kuitenkin rakkaus sekä sovinto, anteeksiantaminen ja ihmisen henkinen kasvaminen.

Lue lisää Metropolian tapahtumasivulta www.metropolia.fi/tapahtumat -> Figaron häät
Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/1122698214421270/

Helsingin urkupäivät 2016 – MAX REGER: heijastuksia suomalaisessa musiikissa

 

07 Max Reger ca 40 Jahre

Helsingin urkupäivät teemanaan Max Reger – heijastuksia suomalaisessa musiikissa pidetään 4.– 13.3.2016. Saksalaisen säveltäjän Max Regerin (1873–1916) kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Jonkinlaisena työnarkomaanina hän loi poikkeuksellisen laajan tuotannon ja sävelsi uruille aikana, jolloin soitinta pidettiin hyvin pölyyntyneenä. Hän saavutti suurta suosiota paradoksaalisesti kuitenkin nimenomaan urkuteostensa ansiosta.

Helsingin urkupäivien päävierailijat ovat kaksi saksalaista urkuprofessoria, viime vuonna kolme CD:tä Regerin urkutuotannon kokonaislevytyksestä julkaissut Martin Schmeding (Leipzig/Freiburg) ja Reger-spesialisti Ludger Lohmann (Stuttgart), sekä suomalainen urkutaiteilija Jan Lehtola. Urkufestivaalin ohjelmaan kuuluvat mm. Regerin tunnetuin urkuteos, Fantasia ja fuuga nimestä B-A-C-H, Danten Jumalaisesta näytelmästä vaikutteita saanut dramaattinen Sinfoninen fantasia ja fuuga sekä Regerin sovituksia J. S. Bachin ja Hugo Wolfin teoksista. Saksalaiset urkurit esittävät isäntämaan kunniaksi Oskar Merikannon Passacaglian ja Günther Raphaelin Passacaglian suomalaisesta koraalista ”Taas siunattu päivä nyt luo valoaan”. Avajaiskonsertissa kuullaan Cantor-seuran laulajien ja Organum-seuran urkureiden esittäminä Regerin ihailemien J. S. Bachin ja Johannes Brahmsin musiikkia. Kohokohta on Regerin ”O Haupt voll Blut und Wunden” -kantaatti.

Konsertissa ”Max Reger ja nuoret urkurit” su 6.3. klo 16 piirretään kaari Regerin ensimmäisestä urkuteoksesta, Bach-henkisestä Preludista ja fuugasta C-duuri, Organum-seuran kahdeksalta suomalaiselta säveltäjältä tilaamiin nuorille urkureille sävellettyihin teoksiin. Eri puolelta Suomea kotoisin olevat urkurit, joista nuorin on 12-vuotias, kantaesittävät Ahon, Fageruddin, Haapasalon, Hakolan, Hynnisen, Kiiskisen, Nymanin ja Virtaperkon teoksia Helsingin tuomiokirkon uruilla. Säveltäjä, MuT Jyrki Linjama käsittelee puheenvuoroissaan Regerin vaikutusta Suomen musiikkielämään ja koulutuksen merkitystä. Linkkinä Regeristä Suomeen toimii tämän oppilas Aarre Merikanto, joka opiskeli sävellystä Regerin johdolla Leipzigissa.

Musiikkitieteen tohtori Alexander Becker avaa Helsingin urkupäivät pe 4.3. klo 16 Helsingin yliopistossa luennollaan ”Max Reger’s work at the turning point of musical modernism”. Max Reger -instituutin tutkija luennoi myös la 5.3. klo 17 Johanneksenkirkossa Regerin teoksien uudesta, hybridimuotoisesta nuottijulkaisusta.

Helsingin urkupäivien ohjelma: www.organum.fi

V Kansainväliseen Harald Andersén -kuorokilpailuun valittu 11 kuoroa

sibelius-akatemia_x_screen_black

Esikarsintatuomaristo on valinnut 11 kuoroa mukaan Helsingin Musiikkitalossa 23.-24.9.2016 käytävään V Kansainväliseen Harald Andersén -kuorokilpailluun. Valitut kuorot ovat aakkosjärjestyksessä:

  • Addictio (Suomi)
  • Ahjo Ensemble (Suomi)
  • Collegium Musicale (Viro)
  • Kamer (Latvia)
  • Kampin Laulu (Suomi)
  • Kreschatyk (Ukraina)
  • New Dublin Voices (Irlanti)
  • Spira Ensemble (Suomi)
  • S:t Jacobs Ungdomskör (Ruotsi)
  • Turun konservatorion kamarikuoro (Suomi)
  • University of the Philippines Madrigal Singers (Filippiinit)

Kilpailun tuomaristoon kuuluvat Fredrik Malmberg (Ruotsi), Ko Matsushita (Japani), Daniel Reuss (Alankomaat), Marjukka Riihimäki (Suomi) ja Jaakko Mäntyjärvi (Suomi).

Perjantaina 23.9. käytävistä alkueristä valitaan korkeintaan kuusi kuoroa mukaan lauantaina järjestettävään loppukilpailuun. Tapahtuma päättyy lauantaina 24.9. Helsingin Musiikkitalon konserttisalissa järjestettävään gaalakonserttiin, jossa esiintyy kilpailuun osallistuneiden kuorojen lisäksi lauluyhtye Club For Five. Tilaisuuden juontaa Tuukka Haapaniemi. Liput kilpailun tapahtumiin tulevat myyntiin Ticketmasteriin helmikuun aikana.

Korkeatasoinen Harald Andersén -kuorokilpailu on järjestetty kolmen vuoden välein vuodesta 2003 alkaen. Siihen voivat osallistua sekakamarikuorot, joissa on 16–40 laulajaa. Kuorot voivat edustaa mitä tahansa kansalaisuutta, ja niissä saa olla myös ammattilaulajia. Kilpailu on nimetty suomalaisen kamarikuoromusiikin kehittäjän Harald Andersénin (1919–2001) mukaan.

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestää kilpailun pääyhteistyökumppaninaan Työeläkeyhtiö Elo.

https://www.uniarts.fi/harald-andersen-choir-competition-2016

https://www.facebook.com/andersencompetition/?fref=ts

V Kansainvälinen Harald Andersén -kuorokilpailu: kilpailutapahtumat

Alkukilpailu
Perjantai 23.9. 2016 klo 15.00
Musiikkitalo, Sonore (Mannerheimintie 13, Helsinki)

Loppukilpailu
Lauantai 24.9. 2016 klo 13.00
Musiikkitalo, Konserttisali (Mannerheimintie 13, Helsinki)

Gaalakonsertti
Lauantai 24.9.  2016 klo 19.00
Musiikkitalo, Konserttisali (Mannerheimintie 13, Helsinki)
Konsertissa esiintyy kilpailuun osallistuneiden kuorojen lisäksi Club for Five
Tilaisuuden juontaa Tuukka Haapaniemi

Laulajat ja animaatio kohtaavat Taikahuilussa

Kuva: Iko Freese, Berliinin Komische Oper.

Kuva: Iko Freese, Berliinin Komische Oper.

b6a2a226c4f66974_org

 

 

 

Animaatioelokuva ja laulajat kohtaavat Taikahuilussa aivan uudella tavalla. Ohjaaja Barrie Koskyn ja brittiläisen 1927-ryhmän suosittu tuotanto on nähty alun perin Berliinin Komische Operissa.

Animaatioelokuva ja laulajat kohtaavat W. A. Mozartin klassikko-oopperassa Taikahuilu aivan uudella tavalla. Berliinin Komische Operissa 2012 ensi-iltansa saanutta tuotantoa on esitetty jo mm. Los Angelesissa ja Madridissa. Nyt uudenlainen Taikahuilu toteutetaan Suomen kansallisoopperassa. Ensi-ilta on 26. helmikuuta.

Taikahuilussa ohjaaja Barrie Kosky ja brittiläiseen 1927-ryhmään kuuluvat Suzanne Andrade ja Paul Barritttoteuttivat ensimmäistä kertaa kokonaisen oopperan laulajien ja animaation yhdistelmänä. Elävät ihmiset näyttelevät yhdessä animoitujen hahmojen kanssa ja kaikki yhdistyy saumattomasti musiikin rytmiin.

Pitkien dialogien sijasta puheet esitetään mykkäfilmin tapaan tekstitauluilla. Vaikutteita 1920-luvun elokuvamaailmasta nähdään muutenkin, sillä Papageno muistuttaa Buster Keatonia ja Pamina LouiseBrooksia. Mielikuvituksellisissa animaatioissa nähdään lentäviä elefantteja, laskeudutaan manalaan ja koetaan yllättäviä asioita.

Esitykset johtaa Michael Güttler. Papagenon roolissa vuorottelevat Jussi Merikanto ja Ville Rusanen, Taminon roolissa ovat Tuomas Katajala ja Matias Haakana. Paminaa esittävät Eeva Hartemaa ja Kristel Pärtna ja Sarastrona vuorottelevat Jyrki Korhonen ja Koit Soasepp. Yön kuningattaren roolin laulaa Tuuli Takala. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Esther Bialas.

Esityksiä on tänä keväänä kymmenen ja viimeinen niistä nähdään 30.4. Taikahuilu esitetään suomeksi uutena käännöksenä.

b6a2a226c4f66974_org