Amfion pro musica classica

Category Archives: Tiedotteet

Organo Novo juhlii Regeriä 13.–20.11.2016

Max Reger

Max Reger

Kymmenes Organo Novo -festivaali esittäytyy tänä vuonna viikon mittaisena urkumusiikin megatapahtumana Helsingin keskustan kirkoissa. Tapahtuma juhlii Max Regeriä, jonka kuolemasta tuli kuluneeksi tänä vuonna sata vuotta. Reger oli aikansa modernisti ja siksi hänen musiikkinsa toimii peilinä aikamme musiikille. Konserteissa soittavat monet aikamme huippu-urkurit. Ulkomaisia urkurivieraita ovat Michael Schönheit (Leipzig), Barry Jordan (Magdeburg), Bernhard Haas (München) ja Aivars Kalejs (Riiga). Kotimaisista urkureista mukana ovat festivaalin taiteellinen johtaja Jan Lehtola sekä Susanne Kujala, Markku Hietaharju, Kaisa Alasaarela, Sabine Nieminen, Anne Hätönen ja Liisa Keränen. Mukana ovat myös sopraanot Martina Doehring (Lyypekki) ja Eija Räisänen, harmonikkataitelija Veli Kujala sekä Zagros Ensemble johtajanaan Petri Komulainen. Konserteissa kuullaan useita keskeisiä laajoja Regerin teoksia sekä mittava kokonaisuus aikamme musiikkia.
.
Kahdeksasta kantaesityksestä vastaavat säveltäjät Veli Kujala, Juha T. Koskinen, Jouni Hirvelä, David Kosviner, Axel Ruoff ja Jan Lehtola. Lisäksi tapahtuman aikana kuullaan kymmenen teosta Suomen ensiesityksinä. Konserttien lisäksi kuullaan kaksi messua liturgisessa yhteydessä: Pekka Kostiaisen Urkumessu ja Axel Ruoffin (Saksa) Messe Basse sopraanolle ja uruille, jälkimmäinen kantaesityksenä. Lasten produktiona improvisoidaan tuttuihin satuihin äänimaisema kaksilla uruilla. Seminaaritoiminnasta huolehtii Organum-seura ry., joka järjestää tapahtuman yhteydessä seminaarin.
.
Festivaalin johtaja, urkutaiteilija Jan Lehtola, vastasi kiireidensä lomasta Amfionin kysymyksiin:
Amfion: ON:n teemana on tänä vuonna Max Reger. Kuuleeko hänen urkuteoksiaan Suomessa myös festivaalin ja juhlavuoden ulkopuolella?
JL: Max Regerin kuolemasta tuli tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta ja siksi kaikkialla maailmassa on soitettu erityisen paljon Regerin musiikkia. Koska urkumusiikin alalla hän on Bachin jälkeen ehkä suurin urkusäveltäjä, urkureilla on ollut erittäin hyvä tilaisuus keskittyä hänen usein sangen vaativiinkiin urkuteoksiin.
A: Haluaisitko suositella jotain konserttia aivan erityisesti joko teosten ja/tai esiintyjän vuoksi?
JL: Tänä vuonna festivaalilla esiintyy pelkästään Reger-spesialisteja ja erityisesti saksalaiset Barry Jordan (Tuomiokirkko 15.11), Michael Schönheit (Johanneksenkirkko 16.11) ja Bernhard Haas (Paavalinkirkko 17.11) kiinnostavat ainakin itseäni.
A: Kantaesityksiä kuullaan usean suomalaisenkin säveltäjän teoksia; onko ne sävelletty juuri tätä festivaalia varten eli sinä festivaalin johtajana tilasit ne?
JL: Festivaalilla kuullaan tilamaani Jouni Hirvelän teos Atmenwerk uruille, ensemblelle ja elekrotniikalle viikon päättävässä juhlakonsertissa. Se on tilaus juuri tätä konserttia varten. Samoin itse säveltämäni teos Sei Bagatelli, Concero da camera on syntynyt juuri päätöskonserttiin. Juha T. Koskisen urkukonsertto soi ensikerran tapahtuman viisivuotisjuhlakonsertissa ja nyt siitä saadaan hivenen uudempi versio, kantaesityksenä sekin niin ikään.
A: Esiinnyt myös itse säveltäjän roolissa. Onko tämä uusi aluevaltaus sinulle? Haluaisitko sanoa teoksestasi muutaman sanan?
JL: Sei Bagatelli, Concerto da camera on kuusiosainen konsertto seitsemälle soittajalle eli vaikka urut ovatkin siinä mukana se ei ole urkukonsertto vaan kamarimusiikkiteos. Teos syntyi siitä yksinkertaisesta päätöksestä, että halusin viimeistään kymmenen vuoden jälkeen laittaa ainakin yhden oman teoksen ohjelmistoon. Mielestäni on juhlallista päättää tapahtuma juuri tähän, omaan teokseen. Säveltäminen on kuulunut osana muusikkouttani aina alle kouluikäisestä lähtien, siis lähes koko elämäni. En ole vain kauhean paljon tuonut teoksiani esille aikaisemmin, koska olen ollut kiinni muiden säveltäjien teosten esittämisessä.
.

Lotta Wennäkosken teoksen kantaesitys juhlistaa satavuotiasta Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteria

Lotta Wnnäkoski. Kuva © Music Finland ry

Lotta Wnnäkoski. Kuva © Music Finland ry

Satavuotisjuhlavuottaan viettävä Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri on tilannut teoksen säveltäjä Lotta Wennäkoskelta. Uusi sävellys Sedecim kantaesitetään Lahden Ristinkirkossa 18. marraskuuta ja se kuullaan myös Helsingin Musiikkitalossa 19. marraskuuta. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteria konserteissa johtaa professori Atso Almila.
.
Sedecim on kolmiosainen sävellys, johon lyyrikoksi luonnehdittu Wennäkoski haki inspiraatiota orkesterin satavuotisesta historiasta ja Edith Södergranin runoudesta. Teoksen kolmas osa on kunnianosoitus Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin historiaan erottamattomasti liittyvälle Erkki Melartinille, joka johti Helsingin Musiikkiopiston ­– sittemmin Sibelius-Akatemian ­– orkesterin ensimmäisen konsertin 1916.

Professori Atso Almila kertoo orkesterin odottavan innolla Wennäkosken värikylläisen teoksen esittämistä.

– Teoksessa käytetään paikoitellen erikoisia soittotekniikoita, joilla orkesteri saadaan muun muassa suhisemaan ja sihisemään, Almila kuvailee.

Marraskuiset konsertit käynnistyvät Ludwig van Beethovenin musiikilla Johann Wolfgang von Goethen vallankumoushenkiseen näytelmään Egmont. Konserttien ohjelmassa on lisäksi Hector Berlioz’n Fantastinen sinfonia, jota erityisesti Sibelius-Akatemian opiskelijat ovat pitkään toivoneet orkesterin ohjelmistoon.

Konserttien yhteydessä Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin puhallinsoittajat saavat korkeatasoista kansainvälistä valmennusta. Harjoitusjaksolle vaskisoittajia saapuu opettamaan Amsterdamin Royal Concertgebouw Orchestran trumpetisti Hans Alting. Puupuhaltajia tulee opettamaan roomalaisen Orchestra dell’Accademia Nazionale di Santa Cecilian ykkösfagotisti Andrea Zucco.

Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri, joht. Atso Almila

Pe 18.11. klo 19.00, Ristinkirkko, Kirkkokatu 4, Lahti
La 19.11. klo 19.00, Musiikkitalon konserttisali, Mannerheimintie 13 a, Helsinki
Ludwig van Beethoven: Egmont (op. 84)
Lotta Wennäkoski: Sedecim (kantaesitys)
Hector Berlioz: Fantastinen sinfonia

Sergey Malov soittiminaan viulu ja viola da spalla FIBOn solistina

Sergey Malov. Kuva © Julia Wesely

Sergey Malov. Kuva © Julia Wesely

Suomalaisen barokkiorkesterin Ritarihuoneen syksyn residenssisarjan toinen konsertti sisältää kaikkien tunteman Antonio Vivaldin Neljä vuodenaikaa, mutta myös muuta musiikkia Vivaldilta ja sellokonserton Vivaldin aikalaiselta Nicola Porporalta. Konsertin solistina ja orkesteriteosten liidaajana hurmaa barokkivirtuoosi Sergey Malov, joka soittaa sekä viulua että harvinaista viola da spallaa.

Italialaisen konserton mallin kehittäneellä Antonio Vivaldilla (1678–1741) oli ehtymätön mielikuvitus. Neljän viulukonserton kokonaisuus Neljä vuodenaikaa ilmestyi vuonna 1725 osana konserttokokoelmaa nimeltä Il cimento dell’armonia e dell’inventione eli Harmonian ja mielikuvituksen taisto. Siitä käy loistavasti ilmi konserttomallin toimivuus ja säveltäjän taitavuus viulunkäsittelijänä. Syntyaikanaan teoksessa oli lisäksi erikoista se, että musiikki kertoi tarinaa ilman laulua. Aikalaiset ällistelivätkin salamointia tai koiran haukuntaa matkivia jousisoittimia. Tosielämän ääniä oli toki jäljitelty ennenkin, mutta Vuodenajat kertoivat tarinaa vuodenkulusta sadonkorjuujuhlineen ja talvisine takkatulineen.

Ohjelmassa on Vivaldilta myös muutama muu teos, kuten sinfonia oopperasta Dorilla in Tempe (RV 709) ja sellokonsertto a-molli (RV 419). Oopperasäveltäjänä ja laulupedagogina tunnetulta aikalaiselta Nicola Porporalta (1686–1768) kuullaan sellokonsertto G-duuri.

Barokin aikakaudella oli vielä yleistä, että sävellykselle ei osoitettu yhtä tiettyä soitinta. Jousisoittimia oli myös nykyistä laajempi kirjo. On siis luultavaa, että osaa esimerkiksi nykyään sellolla soitettavasta ohjelmistosta ei ole sävelletty juuri sellolle. Eräs mahdollinen vaihtoehto on ollut nykyselloa ketterämpi viola da spalla eli ”olkapääviulu”, joka ihastuttaa nyt sellokonserttojen tähtenä. Konsertin solisti Sergey Malov on tunnetuimpia harvoista viola da spallan taitajista.

Ville Komppa alustaa konsertin Ritarihuoneella kello 18.15–18.45.

Vuodenajat: Vivaldin virtuoosinen mielikuvitus valloillaan
Pe 11.11.2016 klo 19 Ritarihuone, Helsinki
Sergey Malov, viulu, viola da spalla ja liidaus
FiBO Players

Tiede ja elämää suurempi musiikki

Aika: maanantai 14.11.2016 klo 17.15–18.45
Paikka: Säätytalo, sali 15 (2. krs), Snellmaninkatu 9-11, 00170 Helsinki
Ohjelma

Musiikkia ei kuunnella, se koetaan. Musiikki välittää tunteita ja kerää ihmisiä yhteen. Suomalainen Tiedeakatemia järjestää teemaillan, jossa paneudutaan musiikkikokemuksiin ja siihen, mitä tiede voi kertoa meille niistä.

Illan asiantuntijat tutkijatohtori Tommi Himberg ja professori Tapio Lokki tuovat näkökulmia musiikkikokemuksiin. Musiikki ja tanssi ovat kommunikaatiota; niillä on terapeuttista voimaa, ne muovaavat aivoja ja mieltä. Miten konserttisali vaikuttaa musiikin kokemiseen? Miksi Helsingin Musiikkitalossa fortissimot latistuvat ja eivät sykähdytä? Illan teemaan taiteen keinoin johdattelee tähtitanssija Minna Tervamäki.

Tilaisuuteen on yleisöllä vapaa pääsy. Keskustelu jatkuu seminaarin jälkeen kahvitarjoilun lomassa. Tarjoilua varten pyydämme ilmoittautumaan. Tervetuloa!

TEEMAILLAN OHJELMA

Tähtitanssija Minna Tervamäen alustus esitelmiin

Esitelmät
Musiikillisen vuorovaikutuksen voima
Tutkijatohtori Tommi Himberg, Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos

Konserttisalin vaikutus musiikkielämykseen
Professori Tapio Lokki, Aalto-yliopiston tietotekniikan laitos

Keskustelua illan teemasta

Kahvitarjoilu


Suomalainen Tiedeakatemia on Suomen suurin, kaikki tieteenalat kattava tiedeakatemia. Tiedeakatemialla on yli 700 kotimaista ja 180 ulkomaista jäsentä, jotka on kutsuttu jäseniksi tieteellisten ansioidensa perusteella. Tiedeakatemian tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä tieteellisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Lisäksi Tiedeakatemia edistää tutkittuun tietoon perustuvaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Suomalainen Tiedeakatemia jakaa vuosittain palkintoja ja apurahoja yli kaksi miljoonaa euroa, erityisesti nuorille tutkijoille.

Olli Mustonen pääroolissa Turun konserttitalolla / Olli Mustonen i fokus i Åbo konserthus

Olli Mustonen. Kuva © Outi Törmälä.

Olli Mustonen. Kuva © Outi Törmälä.

Olli Mustonen esiintyy Turun konserttitalolla torstaina 3.11. ja perjantaina 4.11. Konsertissa Triptyykki Mustonen nähdään sekä Turun filharmonisen orkesterin kapellimestarina että solistina ja lisäksi ohjelmassa on Mustosen säveltämä orkesteriteos Triptyykki. Ohjelmassa on lisäksi musiikkia Mozartilta, Beethovenilta ja Hindemithiltä. Lauantaina hiljennytään Pyhäinpäivän tunnelmaan Taidekappelin kamarimusiikkikonsertissa.

Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin muusikoihin kuuluva Olli Mustonen on esiintynyt viime kausina mm. Lontoon sinfoniaorkesterin ja Mariinski-teatterin orkesterin, New Yorkin filharmonikkojen sekä Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin solistina. Kapellimestarina hänet on viime aikoina nähty kotimaan ohella muun muassa Jerusalemissa, Firenzessä, Kölnissä, Melbournessa ja Moskovassa. Perustamansa Helsingin Festivaaliorkesterin kanssa Mustonen on tehnyt kiertueita Keski-Euroopassa, Japanissa ja Kiinassa.

Mustonen on palkittu Suomen kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla ja hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitali vuonna 2003.

Triptyykki-konsertin avaa Ludwig van Beethovenin mahdikas alkusoitto Die Weihe des Hauses, jonka jälkeen kuullaan Wolfgang Amadeus Mozartin pianokonsertto nro 24. Mozartin sykähdyttävimpiin teoksiin kuuluva c-mollipianokonsertto on sävyltään traaginen. Kerrotaan, että kun Beethoven kuunteli teosta pianisti- ja säveltäkollegansa Johann Baptist Cramerin kanssa, hän huudahti loppunousun aikana: ”Cramer, Cramer, me emme koskaan pysty tekemään mitään tämänkaltaista!”

Olli Mustosen Triptyykki-teos syntyi alkuperäismuodossaan vuonna 2014 kolmen sellon yhtyeelle. Teoksen tilasi Sam Steppel sellistivaimonsa muistoksi. Versio jousiorkesterille on vuodelta 2015. Konsertin päättävät Paul Hindemithin Sinfoniset metamorfoosit Carl Maria von Weberin teemoista.

Torstain konserttia voi seurata suorana verkkolähetyksenä Turun filharmonisen orkesterin sivuilta www.tfo.fi.

Triptyykki Turun konserttitalossa to 3.11. ja pe 4.11. klo 19. Olli Mustonen, kapellimestari ja piano, Turun filharmoninen orkesteri. Beethoven – Mozart – Mustonen – Hindemith. 

Kamarimusiikkikonsertti Pyhäinpäivänä

Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa kuullaan Pyhäinpäivänä lauantaina 5.11. kamarimusiikkikonsertti. Turun filharmonisen orkesterin muusikoista koostuva kvintetti esittää Johannes Brahmsin klarinettikvinteton sekä Osvaldo Golijovin mystisyyteen nojaava ”The Dreams and Prayers of Isaac the Blind”. Esiintymässä ovat Pekko Pulakka ja Ilana Gothóni, viulu, Jasmine Beams, alttoviulu, Andreas Helling, sello, ja Henna Jämsä, klarinetti.

Pyhäinpäivän kamarimusiikkikonsertti Taidekappelissa la 5.11. klo 15. Brahms – Golijov. 


Olli Mustonen uppträder i Åbo konserthus torsdagen den 3 och fredagen den 4 november. På konserterna ”Triptyk” kommer Mustonen att uppträda som både solist och dirigent för Åbo filharmoniska orkester som även spelar hans verk Triptyk. På programmet står dessutom musik av Mozart, Beethoven och Hindemith. På lördag blir det lugn Allhelgonsadagsstämning i Konstkapellet.

Olli Mustonen, som hör till de internationellt mest kända finländska musikerna, har under de senaste säsongerna uppträtt som solist med bl.a. Londons symfoniorkester och Marinskijteaterns orkester, New Yorks filharmoniker och Frankfurts radios symfoniorkester. Som dirigent har han på sistone verkat i bl.a. Jerusalem, Florens, Köln, Melbourne och Moskva. Tillsammans med den av honom grundade Helsingfors Festivalorkester har han turnerat i Centraleuropa, Japan och Kina.

Mustonen har fått Finlands kulturministeriums Finlandspris och år 2003 tilldelades han Pro Finlandia-medaljen av Finlands Lejons orden.

Konserten Triptyk inleds med Ludwig van Beethovens pompösa uvertyr Die Weihe des Hauses som följs av Wolfgang Amadeus Mozarts pianokonsert nr 24. Den tragiska konserten i c-moll hör till Mozarts mest spännande verk. Det berättas att när Beethoven hörde verket tillsammans med sin pianist- och tonsättarkollega Johann Baptist Cramer utropade han under slutstegringen: ”Cramer, Cramer, vi kommer aldrig att kunna göra något som det här!”

Olli Mustonens verk Triptyk kom i sin ursprungliga form till år 2014 för en ensemble med tre cellon. Verket beställdes av Sam Steppel till minne av hans fru som var cellist. Versionen för stråkorkester är från 2015. Konserten avslutas med Paul Hindemiths Symfoniska metamorfoser över teman av Carl Maria von Weber.

Torsdagens konsert kan man följa som direkt webbsändning på Åbo filharmoniska orkesters webbsida www.tfo.fi.

Triptyk i Åbo konserthus to 3.11 och fr 4.11 kl. 19. Olli Mustonen, dirigent och piano, Åbo filharmoniska orkester. Beethoven – Mozart – Mustonen – Hindemith. 

Kammarmusikkonsert på Allhelgonadagen

Allhelgonadagen lördagen den 5.11 firas med en kammarmusikkonsert i S:t Henriks ekumeniska konstkapell. Kvintetten bestående av Åbo filharmoniska orkesters musiker framför Johannes Brahms klarinettkvintett samt Osvaldo Golijovs ”The Dreams and Prayers of Isaac the Blind”, som bygger på mysticism. Uppträder gör Pekko Pulakka och Ilana Gothóni, violin, Jasmine Beams, viola, Andreas Helling, cello, och Henna Jämsä, klarinett.

Allhelgonadags kammarmusikkonsert i Konstkapellet lö 5.11 kl. 15. Brahms – Golijov