Category Archives: Tiedotteet

Kaikkiaan tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi 25.8.2020 kolme miljoonaa euroa muusikoille ja tuottajille kertoo yhdistys tiedotteessaan. Tästä meni 1,9 miljoonaa euroa tuottajille ja 1,1 miljoonaa muusikoille. Kyse on normaalista tilitysrytmistä poikkeavasta ylimääräisestä tilityksestä, jossa jaettiin korvauksia aikaistetusti. Osa  näistä korvauksista olisi normaalisti jaettu joulukuun tilityksessä ja osa vasta ensi vuoden puolella. Muusikoiden korvauksista noin puolet tuli Suomeen ja puolet meni ulkomaille.

Maksettujen korvausten joukossa oli muun muassa yksityisen kopioinnin hyvitysvaroja, ulkomailta tulleita korvauksia sekä TV-ohjelmien verkkotallennuspalvelu-korvauksia.

”TV:n musiikkiohjelmissa livenä esiintyvät muusikot saavat nyt ensimmäisen kerran Gramex-korvauksia Elisa Viihteen tyyppisistä verkkotallennuspalveluista”, sanoo Gramexin oikeudenhaltijayksikön johtaja Tuomas Talonpoika. ”Takana on mittavat  selvitykset ohjelmissa esiintyneistä muusikoista. Koska verkkotallennuspalvelu-korvaus on kohtuullisen tuore asia, käymme tässä vaiheessa jälkikäteen läpi joitakin vuosia, käsitöinä ohjelma ohjelmalta.”

Gramex on korona-epidemian alusta alkaen tehnyt erilaisia toimia musiikkialan hädän helpottamiseksi. Gramexin rahoittamaa tukea on voinut hakea muun muassa Muusikkojen liiton korona-apurahana sekä Musiikin edistämissäätiö MES:in kautta. ”Gramexissa nähtiin heti koronakriisin alussa, että vaikutukset ovat poikkeuksellisen suuret musiikkialalla. Olemme asiassa aktiivisia, koska hätä musiikkialalla on suurta”, sanoo Gramexin toimitusjohtaja Ilmo Laevuo. ”Erityisen kovasti korona iskee keikka- ja live-konserttituloihin. Teemme sen, mitä me voimme, mutta yhteiskunnan pitää tehdä oma osansa. Nyt tarvitaan koko musiikkialan esittämiä toimenpiteitä taiteilijoiden työttömyysturvan parantamiseksi sekä musiikki-alan kriisiapu- ja elvytyspaketin toteuttamiseksi.”

Muusikkojen liiton tuore julkilausuma käsittelee koronaepidemian aiheuttamia ongelmia musiikin ammattilaisille ja korostaa julkisen tuen tärkeyttä näinä vaikeina aikoina. Koronapandemia on lamauttanut musiikin elävän esittämisen: rajoitustoimet seurannaisvaikutuksineen ovat lähes lopettaneet live-esitykset yleisöltä ja toimeentulon musiikin esittäjiltä. Tilanne voi jatkua vielä pitkään. Ammattimaisten musiikin freelance-esittäjien tulonmenetykset on arvioitu Suomessa huhti–elokuussa noin 44 miljoonaksi euroksi apurahojen ja työttömyysturvan vaikutukset mukaan lukien.

Valtiovallan tukitoimet ovat olleet tervetulleita, mutta yksittäisille taiteilijoille suunnatut apurahat eivät ole riittäneet paikkaamaan menetyksiä. Luovien alojen yritystuet eivät ole kohdistuneet taiteilijoille. Esitystoiminnan pysähdyttyä ei ole mekanismia, jolla yritystuet siirtyisivät taiteilijaportaalle. Musiikkiala on kohdistanut myös omia varoja korona-apurahoihin ja -tukiin, mutta alan omat resurssit ovat rajalliset.

Orkesterit ovat luoneet kattavat turvaohjeet esitystoiminnalle poikkeusoloissa. Niitä noudattamalla konsertit voidaan toteuttaa turvallisesti, mutta rajattu yleisökapasiteetti tuottaa toiminnalle tappioita. Yhteiskunnan tuki kulttuurille on ensiarvoisen tärkeää juuri nyt, kun ihmiset kaipaavat jatkuvuutta ja sosiaalisia kulttuurielämyksiä. Siitä huolimatta eräissä kaupungeissa on ryhdytty tässä tilanteessa suunnittelemaan kulttuuritoiminnan alasajoa tai supistamista.

Kulttuuri ja musiikki ovat yhteiskunnan sielu, ja niillä on merkittävä osa kulttuuri-identiteettien rakentumisessa. Niitä tarvitaan kannattelemaan meitä yli raskaan ajanjakson. Kulttuuriin kannattaa investoida aina.

HKO soittaa alkusyksyn aikana Musiikkitalossa neljä eri ohjelmistokokonaisuutta. Kukin ohjelma esitetään konserttiviikon aikana 3-4 kertaa – uutuutena ovat alkuiltapäivään sijoittuvat päiväkonsertit. Orkesteri julkistaa toistaiseksi vain syys- ja lokakuun ohjelmiston.

Konserttien kapellimestareina ovat orkesterin ylikapellimestari Susanna Mälkki sekä musiikin kansainväliset moniosaajat Nathalie Stutzmann ja Pekka Kuusisto. Orkesterin solisteina esiintyvät viulisti Elina Vähälä sekä pianisti Janne Mertanen. Harvoin esitetyn Sibeliuksen Skogsrået-melodraaman lausuu Rabbe Smedlund.

Ylikapellimestari Susanna Mälkki kertoo orkesterin odottavan syyskauden alkamista innolla. ”Olemme suorastaan malttamattomia päästessämme taas soittamaan yhdessä ja toivottamaan yleisön tervetulleeksi takaisin Musiikkitaloon. Palaamme alkusyksystä HKO:n juurille soittaen tavallista pienemmällä kokoonpanolla – Kajanuksen orkesterissahan oli 36 soittajaa. Tutkimme musiikin ja liikkeen vuorovaikutusta upouusilla tanssiteoksilla ja yhdistämme tuttuun tapaan uutta ja vanhaa.”

Jokaisessa syys-lokakuun konsertissa nähdään uutuuskoreografia, kun muusikko ja tanssija luovat yhteisen duettoteoksen. Uusista koreografioista vastaavat Tero Saarinen, Sonya Lindfors, Auri Ahola ja Natasha Lommi. Kunkin konserttiperiodin viimeinen konsertti nähdään suorana HKO Screen -verkkolähetyksenä orkesterin verkkosivuilla ja mobiilisovelluksessa.

Musiikkitalon konserttien ohella orkesterin syyskauteen kuuluu runsas kamarimusiikkitarjonta kulttuurikeskuksissa ja kirkoissa eri puolilla Helsinkiä. Syyskuun alussa käynnistyvän kirjastokiertueen aikana luvassa on noin puolen tunnin musiikkihetki klo 12 jokaisena arkipäivänä jossain Helsingin kirjastoista, aina lokakuun loppupuolelle saakka. Kirjastokiertueen aikana orkesterin muusikot vierailevat kaikissa 37:ssa lähikirjastossa sekä kirjastoautossa. Kirjastokohtainen aikataulu julkaistaan elokuun aikana osoitteessa helmet.fi ja helsinginkaupunginorkesteri.fi

Syys-lokakuun konserttien kesto Musiikkitalossa on reilun tunnin, eikä niissä ole väliaikaa. Kuhunkin konserttiin on toistaiseksi myynnissä n. 400 kertalippua,

Radion sinfoniaorkesteri aloittaa syyskautensa 4.9. osittain poikkeusjärjestelyin. Yleisöä voidaan ottaa jälleen myös konserttisaliin, mutta turvavälien saavuttamiseksi myynnissä on vain noin 400 paikkaa. Liputta jäävät pääsevät seuraamaan RSO:n konsertteja Yle Teeman, Yle Areenan ja Yle Radio 1:n suorien lähetysten kautta koko syyskauden ajan. “On erittäin merkittävää, että konserttimme ovat jälleen suomalaisten katsottavissa myös suorina TV-lähetyksinä”, luonnehtii ylikapellimestari Hannu Lintu. Hän kutsuu johtamiensa iltojen päätteeksi myös vieraita keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Kausilippuja ei myydä syyskaudelle lainkaan, mutta kertalippujen määrää kasvatetaan, mikäli pandemian tilanne sen sallii. Kerran kuukaudessa sunnuntaisin kuultava kamarimusiikkisarja Paavo-salissa jatkuu myös, mutta turvavälit rajoittavat näissäkin konserteissa lippujen määrää.

RSO seuraa tarkasti koronaviruspandemiaan liittyviä viranomaisohjeistuksia ja on varautunut muokkaamaan konserttiohjelmia niiden mukaisesti. Siksi syyskaudesta julkistetaan ensin vain syys- ja lokakuun ohjelmat. Muusikoiden turvallisuuden varmistamiseksi jo suunnitellun syyskauden ohjelmat muutettiin sellaiseksi, että turvavälit on mahdollista säilyttää myös lavalla. Poikkeuksellisesti klo 20 alkavissa konserteissa ei ole väliaikaa ja ne ovat noin tunnin mittaisia.
“Orkesteri on innoissaan mahdollisuudesta palata Musiikkitalon lavalle. Yleisön kohtaaminen on meille tärkeintä. Ohjelmiston muokkaaminen vallitsevien olosuhteiden mukaiseksi on ollut paitsi haastavaa, myös erittäin mielenkiintoista. Syksyn konserteissa RSO:n monipuolisuus haastaa poikkeuksellisen aikamme asettamat vaatimukset. Kaikki alun perin vieraaksemme lupautuneet kansainväliset muusikkoystävämme ovat osoittaneet huomattavaa mukautumista ja ymmärrystä. Meille on suuri kunnia, että he ovat mukana”, Hannu Lintu sanoo.

Avajaiskonsertin 4.9. teemana on kulttuurihistorian inspiroiva ja monipuolinen vaikutus orkesterimusiikkiin. Konsertissa  Hannu Lintu johtaa Esa-Pekka Salosen uuden orkesteriteoksen FOG, Stravinskyn Pulcinella-sarjan sekä Brittenin Nocturnon, jonka solistina esiintyy tenori Tuomas Katajala.
Karita Mattila laulaa Wagnerin Wesendonck-laulut 9.–10.9. ja uuden polven kiinnostavimpiin kapellimestareihin lukeutuva Elim Chan johtaa Anna Clynen ja Kaija Saariahon teoksia 23.9.
Lontoon filharmonikkojen tulevan ylikapellimestari Edward Gardnerin johdolla ohjelmassa on John Adamsin kamarisinfonia sekä Schumannin pianokonsertto, jonka solistina esiintyy yleisön suuri suosikki Jan Lisiecki. Kent Nagano johtaa R. Straussin Metamorfoosit ja Nicholas Collonin johdolla kuullaan Schönbergin 1. kamarisinfonia sekä Beethovenin 1. sinfonia.
13.10. Sir András Schiff pitää sooloresitaalin RSO:n konserttisarjassa. Ohjelmassa on Haydnin ja Beethovenin pianosonaattien lisäksi Schubertin viimeinen pianosonaatti B-duuri. Lokakuun viimeisessä konsertissa on kaksi kapellimestaria – ensin debyyttinsä tekevä nuori Tarmo Peltokoski johtaa Jukka Tiensuun Nemon ja sen jälkeen Pjotr Anderszewski soittaa ja johtaa Beethovenin 1. pianokonserton.

Suomen Säveltäjät ry juhlii 75-vuotista toimintaansa 2.10., jolloin kantaesitetään Outi Tarkiaisen ja Sampo Haapamäen uudet teokset. Molemmat ehtivät muokata teoksistaan pienemmät versiot, jotka soveltuvat poikkeusolojen vaatimalle pienemmälle orkesterille.

Helvi Leiviskä

Radion sinfoniaorkesteri esittää itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa 6.12.2020 todellisen teosharvinaisuuden, Helvi Leiviskän (1902-1982) v. 1935 kantaesitetyn pianokonserton d-molli op. 7. Kantaesityksessä solisti Ernst Linko poisti useita kohtia omasta osuudestaan vastoin säveltäjän tahtoa, ja nämä kohdat on nyt RSO:n esitystä varten palautettu. Lingon kerrotaan sittemmin sanoneen, että Leiviskän konsertto oli ainoa teos, jonka soittamista hän oli elämässään pelännyt. Ansiokkaan editointityön on tehnyt Savon soitannollinen seura ja solistina esiintyy Mirka Viitala.

Konsertin johtava ylikapellimestari Hannu Lintu on tyytyväinen, että pitkään suunniteltu Leiviskän teoksen esitys vihdoin toteutuu. ”Konsertto on muotorakenteeltaan persoonallinen ja suurieleinen. Toivon, että joulukuun esitys auttaa luomaan kokonaiskuvaa Helvi Leiviskästä säveltäjänä ja tarkentamaan hänen paikkaansa 1900-luvun jälkipuoliskon suomalaisessa musiikkikentässä.” Etenkin sinfonikkona tunnettu Leiviskä suoritti musiikkiopintonsa mm. Erkki Melartinin johdolla Helsingin Musiikkiopistossa ja myöhemmin myös Wienissä Arthur Willnerin opissa. Kolmen sinfonian ja pianokonserton lisäksi Leiviskä sävelsi mm. kolme orkesterisarjaa, yksinlauluja ja Juha-elokuvan musiikin.

Aloite pianokonserton esittämiseen tuli Savon soitannolliselta seuralta, joka tutkii ja valmistelee esityskuntoon unohdettujen säveltäjien suurempia teoksia, kuten sinfonioita ja konserttoja. Leiviskän konsertto tuli vastaan yhdistyksen projektissa, jossa he kartoittavat pohjoismaisten naissäveltäjien tuotantoa. Editointityön suurin haaste oli materiaalin puutteellisuus, sillä jäljellä ovat vain pianopartituuri sekä orkesteristemmat. ”Lisähaasteena ovat olleet kantaesityksen solisti Ernst Lingon tekemät runsaat lisämerkinnät”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Petteri Nieminen.

Kantaesityksensä jälkeen Leiviskän pianokonserttoa ei ole toistamiseen esitetty. RSO:n konsertin solisti Mirka Viitala pitää pianokonserton paluuta ohjelmistoon kulttuuritekona, mutta myöntää solistiosuuden olevan hyvin vaativa. ”Tässä teoksessa ei pianistia säästellä, sen verran virtuoottista soolotekstuuri on. Konsertto on sekä mittasuhteiltaan että ilmaisultaan niin eeppinen teos, että ihmettelen, miksei sitä ole esitetty sitten kantaesityksen.” Petteri Nieminen uskoo, että pianokonserton unohtuminen jäi vaivaamaan Leiviskää. ”Konserton motiiveista yksi löytyy muokattuna ensimmäisestä sinfoniasta ja pääteema ilmestyy kolmannessa sinfoniassa. Leiviskän tuotannon ymmärtämisessä pianokonsertto on keskiössä.”

Konsertin suora lähetys nähdään Yle Teemalla ja Yle Areenassa 6.12.2020 klo 15.

Lue Amfionista lisää Leiviskästä, mm. http://www.amfion.fi/kirja-arvio-sinfonikko-sovinismin-katveessa/