Olen tutkinut viime viikolla valtionooperassa näkemäni Parsifalin ohjausta vähän tarkemmin. Ohjaaja Bernd Eichinger onkin elokuvatuottaja! Hänen tuottamiaan elokuvia ovat esimerkiksi ”Resident Evil”, Tom Tykwerin elokuva ”Das Parfum” (johon Eichinger kirjoitti myös käsikirjoituksen ja Berliinin Filharmonia levytti elokuvamusiikin), Hitlerin viimeisistä päivistä kertova ”Der Untergang”, ”Fantastic Four”, ”Smilla’s sense of Snow” ja noin 60 muuta aika tuntemattomaksi jäänyttä elokuvaa.
Sunnuntaina 25. helmikuuta Berliinin Filharmonikot on lähdössä kiertueelle. Lontoo, Pariisi, Bryssel, Gran Canaria ja Teneriffa. Näin hienolle kiertueelle monet muusikot ottavat perheensä mukaan; matkustajia on tällä kertaa melkein 200. Lisäksi mukaan lähtee noin 60 soitin- ja frakkilaatikkoa. Tavallisesti kaikki mahtuvat yhteen charter-koneeseen, mutta Gran Canarian ja Teneriffan väliä lentävään Island Hopperissa ei ole tarpeeksi paikkoja – osa joutuu matkustamaan saarelta toiselle lautalla.
Tänään soitamme konsertissa toisen kiertueen kahdesta ohjelmasta: fantastinen Janacekin Sinfonietta, Dvorákin seitsemäs sinfonia ja Thomas Adèsin Berliinin Filharmonikoille tilauskappaleena säveltämä ”Tevót”. Toisena ohjelmana kiertueella soitamme Mahlerin toisen sinfonian mm. Soile Isokosken kanssa. Thomas Adès kertoi tänään kenraaliharjoituksessa teoksestaan. ”Tevót” on monikko heprean sanasta arkki ja tarkoittaa myös tahtia musiikissa. ”Tevót” kuvailee tulvaa ja pareittain arkkiin käveleviä eläimiä, tai tahteja, jotka niin kuin arkki, pelastavat nuotit kakofonian kaaoksesta musiikin järjestykseen.
Viime vuonna kiertueen ohjelmassa oli myös Thomas Adèsin säveltämä ”Asyla” (monikko englanninkielen sanasta ”asylum”), jonka Sir Simon Rattle johti ensimmäisessä konsertissaan Berliinin Filharmonikoiden taiteellisena johtajana.
Berliinin Filharmonikoiden uusi intendentti Pamela Rosenberg aloitti työnsä viime syksynä. Ennen Berliiniin tuloaan hän veti San Franciscon oopperataloa. Berliiniin hän yrittää tuoda enemmän kuria ja toisaalta enemmän amerikkalaista avoimuutta. Tässä kuussa lähtee käyntiin amerikkalaismallinen ”Volunteers for the Arts” -ohjelma. Siinä vapaaehtoiset työntekijät tarjoavat Filharmonian yleisölle erilaisia palveluita, ohjausta ja tukea. Palkkioksi työstään he saavat kuunnella orkesterin kenraaliharjoituksia ja joitakin konsertteja. Myös amerikkalainen turvallisuus on nyt standardina Berliinissäkin: Filharmonian taiteilijalämpiö on tähän asti ollut kaikille ystäville ja tutuille avoin, ja jopa täysin ulkopuoliset ovat voineet ongelmitta oleskella lämpiössä. Halpa kupppila onkin vetänyt yleisöä niin paljon, että konserttien väliajoilla lämpiössä on aina ollut kamala ruuhka. Nyt Rosenberg yrittää rajoittaa vierailijoiden määrää myös soitinten turvallisuuden takia. Kaikki sesongin konsertit luokitellan kolmeen kategoriaan. Esimerkiksi Seiji Ozawan johtamat konsertit, jotka levytetään Deutsche Grammophonille, ovat korkeimassa turvaluokassa, Kirill Petrenkon ja Ivan Fischerin johtamat konsertit ovat sen sijaan alimmassa luokassa. Jotta perheenjäsenet jatkossakin saisivat vierailla taiteilijalämpiössä, joutuvat kaikki orkesterimuusikot hankkimaan backstage-passeja, joita annetaan jokaiselle vain kaksi. Myös esiintyjät itse joutuvat todistamaan henkilöllisyytensä päästäkseen konserttiin.
Vaikka nämä varotoimet kuulostavatkin täysin asiallisilta ja ovat jo muissa maailman konserttisaleissa osa arkea, Berliinin Filharmonialle tämä on täysi shokki. Ylipäätään intendentin valtaan ei talossa olla totuttu. Berliinin Filharmonikot on ollut jo muutaman vuoden ilman intendenttiä Franz Xaver Ohnesorgin lähdettyä valtavan skandaalin saattelemana vuonna 2003. Orkesteria koskevat päätökset tehdään pääasiassa jäsenkokouksissa, joissa jokaisella jäsenellä on äänivalta – jos ei lavalla, niin ainakin sen ulkopuolella se on upeasti toimiva demokratia. Myös uusien jäsenten valinta tapahtuu demokraattisesti. Filharmonian isolla lavalla tapahtuvissa koesoitoissa on oltava paikalla vähintään 65% jäsenistä. Hakija tarvitsee 50% äänistä koesoiton voittaakseen ja 75% äänistä kahden vuoden koeajasta suoriutuakseen.
Viime viikolla Filharmonikot pitivät 2. pasuunan koesoiton. Virka on ollut vapaana jo yli kolme vuotta. Kukaan ei taaskaan saanut paikkaa, jopa Metropolitan Operan ja Chicago Symphony Orchestran pasunistit putosivat kisasta. Sama tilanne tutti-alttoviulun koesoitossa. Koesoitto keskeytettiin jo ensimmäisen erän jälkeen. Yli 30 hakijaa oli saapunut paikalle. Virka vapautui viime syksynä, kun edellisen koesoiton voittaja ei saanut orkesterin tukea kahden vuoden koeajan jälkeen. Selloryhmässä on muuten tammikuussa aloittanut työnsä orkesterin historian ensimmäinen naispuolinen sellisti, 24-vuotias Solène Kermarrec. Orkesterin ensimmäinen nainen oli Sabine Meyer, jonka Karajan kutsui palkkalistoille 1982. Orkesteri ei kuitenkaan hyväksynyt häntä (hänen äänensä ei kuulemma sopinut orkesteriin) ja äänesti 73 äänellä häntä vastaan. Vakituisesti orkesteri sai ensimmäisen naisjäsenensä 1984, kun sveitsiläinen viulisti Madeleine Carruzzo voitti koesoiton Mozartin konsertolla ja Bachin Chaconnella. Berliinin Filharmonian jousisoitinten koesoitoissa pakollisena teoksena on vain Mozartin konsertto, toinen teos on vapaasti valittavissa eikä sen ole oltava edes konsertto. Orkesteriteosten poimintoja kysytään vain puhaltajilta. Nykyään orkesterin 125 jäsenestä 17 on naisia.