Amfion pro musica classica

Category Archives: Tiedotteet

Heinäveden Musiikkipäivät ja Valamon luostari juhlivat 100-vuotiasta Suomea!

Helsinki Sinfonietta & Leif Segerstam. Kuva © Mylène Meursault.

Helsinki Sinfonietta & Leif Segerstam. Kuva © Mylène Meursault.

Helsinki Sinfonietta & Leif Segerstam, Santtu-Matias Rouvali, Erkki Lasonpalo ja tähtisopraano Camilla Nylund sekä Helsingin filharmoninen kuoro Heinäveden Musiikkipäiville 2017

Heinäveden Musiikkipäivillä vietetään Suomen 100-vuotiskesänä suomalaisen musiikin juhlaa. 28.6.-2.7.2017 järjestettävät musiikkipäivät avaa juhlien residenssiorkesteri Helsinki Sinfonietta Leif Segerstamin johdolla.

Avajaiskonsertti tarjoaa ainutlaatuisen teosparin: Kalevalan alkurunoon perustuva Sibeliuksen Luonnotar op. 70 sopraanolle ja orkesterille sekä konsertin päättävä Kalevalan loppurunoon pohjautuva Erkki Melartinin Marjatta op. 79 sopraanolle ja orkesterille. Konsertin solistina laulaa sopraano Marjukka Tepponen.

Konsertissa kuullaan myös Melartinin Traumgesicht Op. 70 ja Sibeliuksen En Saga op. 9. Lisäksi konsertti kunnioittaa Heinäveden Valamon luostarissa viimeisinä vuosinaan aikaa viettäneen suomalaisen ohjaajalegendan Kalle Holmbergin muistoa Leif Segerstamin sinfonian nro 309 ”Situations” …Kalle Holmberg in Memoriam kantaesityksellä.

Heinäveden Musiikkipäivillä johtaa jälleen myös Tampereen kaupunginorkesterin ja tuleva Göteborgin sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Helsinki Sinfonietta soittaa Santtu-Matias Rouvalin johdolla mm. Sibeliuksen viulukonserton op. 47 (30. kesäkuuta).

Pääteokseksi Musiikkipäiville on valittu Uuno Klamin oratorio Psalmus op. 27 kahdelle laulusolistille, kuorolle ja orkesterille, jonka teksti perustuu Juhana Cajanuksen vuodelta 1681 peräisin olevaan runoon ”Yxi Hengellinen weisu – Etkös ole Ihmis parca aiwan arca”. Teos toteutetaan yhteistyöprojektina: Helsinki Sinfonietta, Helsingin filharmoninen kuoro ja solistit esittävät teoksen Erkki Lasonpalon johdolla juhlien päätöskonsertissa 2.7.2017. Solisteina laulavat maailman johtaviin lyyris-dramaattisiin sopraanoihin kuuluva Camilla Nylund ja baritoni Juha Kotilainen. Lisäksi konsertissa kuullaan mm. Sibeliuksen kantaatti Oma maa op. 92 sekä Finlandia op. 26.

Festivaaliohjelmaan sisältyy myös mm. Jaakko Ryhäsen ja Seppo Hovin lauluilta sekä kamari- ja kuorokonsertteja Valamon luostarissa ja muualla Heinävedellä. Helsingin filharmonisen kuoron konsertissa Valamon luostarissa kuullaan Sergei Rahmaninovin Vigilia ja osia Einojuhani Rautavaaran Vigiliasta.

 


Valamon luostarissa jatkuu museotasoinen myyntinäyttely Via Finlandia 17.5.2017 saakka. Näyttely on läpileikkaus suomalaisten mestareiden kultakauden töistä. Näyttelyn teokset ajoittuvat 1800–1970-luvuille, taiteilijanimiä ovat mm. Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Maria Wiik, Ellen Thesleff, Tyko Sallinen, Wäinö Aaltonen ja Eero Nelimarkka. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna tämä näyttely myös omalta osaltaan kertoo palasen Suomen taiteen historiasta.

Sibelius-Akatemian ja Juilliardin yhteisorkesteri juhlistaa satavuotiasta Suomea

Esa-Pekka Salosen johtama sinfoniaorkesteri konsertoi Helsingissä, Tukholmassa ja New Yorkissa elo–syyskuussa 2017

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ja maailmankuulu newyorkilainen taideyliopisto Juilliard School muodostavat yhteisen sinfoniaorkesterin Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Yhteisorkesteri konsertoi Helsingin Musiikkitalossa 26. elokuuta, Tukholman Östersjöfestivalenilla 28. elokuuta ja New Yorkin Lincoln Centerissä 5. syyskuuta 2017. Orkesteria johtaa Sibelius-Akatemian alumni Esa-Pekka Salonen.

Kiertueen ohjelmassa on suomalaista ja yhdysvaltalaista musiikkia. Konserteissa kuullaan Jean Sibeliuksen Lemminkäinen, op. 22 (1895/97), Esa-Pekka Salosen Mania (2000) sekä Steven Stuckyn Radical Light (2006–07), joka on saanut inspiraationsa Sibeliuksen neljännestä ja seitsemännestä sinfoniasta. Salosen teoksen solistina esiintyy sellisti Jonathan Roozeman. Orkesterin noin 80 soittajasta puolet ovat Sibelius-Akatemiasta ja puolet Juilliardista. Sibelius-Akatemian opiskelijat valitaan koesoitoissa helmi–maaliskuussa.

Kokonaisuudesta vastaava Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen iloitsee siitä, että yhteisen sinfoniaorkesterin kiertue toteutuu juuri Suomen satavuotisjuhlavuonna.

On hienoa voida juhlia satavuotiasta Suomea opiskelijaprojektilla yhdessä maailman parhaaksi taideyliopistoksi valitun Juilliardin sekä Esa-Pekan kanssa. Yhdistämme perinteet osaamiseen ja nuoruuden intoon. Katsomme rohkeasti ja kansainvälisesti kohti tulevaa. Korkea koulutuksen taso ja kansainvälisyys ovat oikeat eväät myös Suomen seuraaviin sataan vuoteen, Auvinen sanoo.

Maailman parhaat musiikkiyliopistot yhdessä

Vuonna 1905 perustettua Juilliard Schoolia pidetään maailman parhaana esittävien taiteiden yliopistona. Viime maaliskuussa oppilaitos sijoittui ensimmäiseksi kansainvälisessä QS-yliopistovertailussa, jossa arvioitiin ensi kertaa taideyliopistoja. Sibelius-Akatemia sijoittui vertailussa seitsemänneksi ja oli ainoa kymmenen parhaan joukkoon alallaan yltänyt suomalaisyliopisto.

Sibelius-Akatemian yhteistyö Juilliardin kanssa alkoi vuonna 2005, kun yhdysvaltalaiskoulun orkesteri vieraili Helsingissä osana satavuotiskiertuettaan. Yhteistyö jatkui 2013 Jane ja Aatos Erkon säätiön tukemana, kun oppilaitosten opiskelijoista koottu yhteinen kamariorkesteri esiintyi New Yorkissa ja Helsingissä.

Myös kesän 2017 kiertue toteutuu Jane ja Aatos Erkon säätiön huomattavalla tuella. Kiertue on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa, ja sitä tukee Suomi 100 -hanke. Yhteistyökumppaneita ovat myös Sibelius-Akatemian tukisäätiö ja Wärtsilä.

Matthew Herbert Helsinkiin helmikuussa 2017

matthewherbertdec20-13_0012kopio-133215

Elektronisen musiikin pioneeri Matthew Herbert esiintyy DJ:nä Kaiku-klubilla la 4.2. sekä osana Musica nova Helsinki -festivaalia su 5.2. Brittiläinen tuottaja, DJ ja muusikko Matthew Herbert tuo Musica nova Helsinki -festivaalille uusimman projektinsa, kirjan muotoon puetun albumin. The Music, on tekstimuotoinen kuvaus siitä, minkälainen levy se olisi. Tapahtumassa Herbert lukee yleisölle otteita kirjasta, joka haastaa ajatuksemme äänestä, musiikista ja kuulemisesta.

Musica nova -esiintymisen ohella Matthew Herbert nähdään Helsingissä myös Kaiku-klubilla lauantai-iltana 4. helmikuuta. DJ-setin soittava muusikko tarjoilee Kaikussa monimuotoista elektronista musiikkia sisältävän keikan.

90-luvun puolivälistä saakka työskennellyt Matthew Herbert tunnetaan elektronisen musiikin omaperäisenä taiteilijana, joka on tuottanut remixejä mm. Molokolle, Björkille, Quincy Jonesille ja REM:ille. Laajempaan tietoisuuteen hän nousi ihmiskehon tuottamaan äänimaailmaan perustuvalla Bodily Functions -albumilla (2001). Kohua herättänyt julkaisu One Pig (2011) oli äänitallenne sian elämästä syntymästä teurastukseen. Herbert on esiintynyt ympäri maailmaa sooloteoksillaan, DJ:nä sekä mm. 18-henkisen big bandinsa kanssa.

Matthew Herbert DJ-set
La 4.2. klo 22-04, Kaiku, Kaikukatu 4, Helsinki

Musica nova Helsinki
Matthew Herbert: The Music
Su 5.2. klo 20, G Livelab, Yrjönkatu 3, Helsinki

Samassa konsertissa esiintyy stargaze-kollektiivi yhdessä rumpali Teppo Mäkysen kanssa.
Lisätiedot: http://musicanova.fi  http://glivelab.fi

 

Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth ensi kertaa Kansallisoopperassa

Kuva © Erik Berg / Norjan kansallisooppera

Kuva © Erik Berg / Norjan kansallisooppera

Oslossa ja Berliinissä kiitosta saanut Ole Anders Tandbergin ohjaus Šostakovitšin väkevästä draamasta saadaan nyt Kansallisoopperaan. Millainen on teos, joka sai aikanaan itse Stalinin ärähtämään?

Kevätkauden 2017 uutuusooppera on Dmitri Šostakovitšin traagis-satiirinen Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth. Ole Anders Tandbergin vahva henkilöohjaus ja Erlend Birkelandin karunkaunis lavastus luovat väkevän oopperatoteutuksen, joka sai ensi-iltansa Norjan kansallisoopperassa syyskuussa 2014. Produktio on nähty keväällä 2015 myös Berliinin Deutsche Operissa.

Tandberg on sijoittanut tapahtumat pohjoisnorjalaiseen kalastajakylään, jonka kylmyys ja arktinen raakuus kehystävät rajua tarinaa. Samalla hän esittää meille kysymyksen: Eikö tätä tapahdu myös omassa lähiympäristössämme? ”Yksi hienoimmista ja hypnoottisimmista kohtauksista, joka on heitetty päin aistejani koskaan oopperassa”, kirjoitti Morgenbladetin kriitikko Norjan ensi-illan jälkeen vuonna 2014.

Aleksander Preissin ja Šostakovitšin kirjoittama libretto Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbethiin pohjautuu Nikolai Leskovin vuonna 1865 ilmestyneeseen samannimiseen kertomukseen. Ooppera sai suuren suosion ensi-illassaan Leningradissa 22.1.1934 ja teosta juhlittiin Neuvostoliiton lyhyen historian ensimmäisenä todellisena suurena oopperana.

Oopperaa vuosi kantaesityksen jälkeen katsomaan tullut Stalin ei kuitenkaan pitänyt teoksesta ja päätyi kirjoittamaan Pravdaan murskaavan arvion otsikolla ”Sekasotkua musiikin sijasta”. Siinä Stalin kommentoi muun muassa teoksen sävelkieltä: ”kuulijaa typerryttää oopperan ensimmäisestä hetkestä alkaen tarkoituksellisen tökerö ja sekava sointien virtailu”. Myöhemmin Šostakovitš päätyi muokkaamaan oopperaa ja nimesi sen Katerina Izmailovaksi, joka kantaesitettiin kymmenen vuotta Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1963. Stalinin hyökkäyksen jälkeen Šostakovitš kuitenkin käytännössä lopetti oopperoiden säveltämisen.

Suomen kansallisoopperassa teos on esitetty aiemmin vuosina 1964 ja 1982, mutta molemmilla kerroilla kyseessä oli teoksen myöhäisempi versio Katerina Ismailova. Nyt nähtävä Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth on Šostakovitšin alkuperäisen version ensiesitys Kansallisoopperassa.

Katerina Izmailovan roolissa nähdään Svetlana Sozdateleva, Sergeinä Alexey Kosarev, Zinovi Izmailovin roolissa laulaa Mika Pohjonen ja Boris Izmailovin roolissa Alexander Teliga. Muissa rooleissa nähdään muiden muassa Jussi Merikanto, Niina Keitel, Juha Riihimäki, Esa Ruuttunen ja Anna-Kristiina Kaappola. Esitykset johtaa Oleg Caetani.

Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth nähdään suoratoistona Yle klassisen verkkopalvelussa sekä Oopperan ja Baletin Stage24-palvelussa perjantaina 24.2. Esitys on katsottavissa myös tallenteena Yle Areenassa sekä Stage24-palvelussa muutamaa arkipäivää myöhemmin.

Dmitri Šostakovitš: Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth

Ensi-ilta Suomen kansallisoopperassa 27.1.2017 klo 19
Muut esitykset: 1.2., 3.2., 9.2., 11.2., 15.2., 21.2. ja 24.2.

Livelähetys 24.2.2017 klo 18.50 alkaen verkossa: yle.fi/klassinen ja oopperabaletti.fi/live/

RSO konsertoi Suomussalmella, Kajaanissa, Kuopiossa ja Mikkelissä

Radion sinfoniaorkesteri tekee ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla kotimaan konserttikiertueen 17.–20.12.2016. Suomussalmella, Kajaanissa, Kuopiossa ja Mikkelissä kuultavissa konserteissa on ohjelmassa Sibeliuksen Satu, Dvořákin sinfonia nro 9 sekä Anders Hillborgin viulukonsertto nro 1, jonka solistina soittaa Pekka Kuusisto.

Suomussalmen konsertin alkupuoli lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä. Lisäksi toimittaja Outi Paanasen Mikkelin kauppakeskus Stellassa juontama RSO konserttilavalla -ohjelma tulee niin ikään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä 20.12. klo 14.

Kajaanin vierailun yhteydessä 18.12. orkesterin Sibelius-Akatemiassa opettajina toimivat muusikot opettavat mm. Kajaanin, Kuhmon ja Lieksan musiikkioppilaitosten opiskelijoita. Opetusvierailut ovat osa Sibelius-Akatemian ja Suomen Kulttuurirahaston kolmevuotista hanketta, jolla vahvistetaan Sibelius-Akatemian ja suomalaisten musiikkioppilaitosten yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on tukea musiikkiharrastusta siellä, missä nuoret soittajat opettajineen ovat, ja tehdä pitkäjänteistä työtä innostuksen ja mahdollisuuksien lisäämiseksi koko maassa. Opetusta antavat Hanna-Kaarina Heikinheimo (huilu), Jorma Valjakka (oboe), Christoffer Sundqvist (klarinetti), Esa Tapani(käyrätorvi), Tomas Gricius (trumpetti), Line Johannesen (pasuuna), Petri Aarnio (viulu), Tuomas Lehto (sello) ja Aapo Juutilainen (kontrabasso).

Nyt järjestettävä konserttikiertue on järjestyksessään neljäs vuonna 2010 aloitettujen kotimaan kiertueiden sarjassa. Orkesterin intendentti Tuula Sarotien mukaan kiertuepaikkakunnilla odotetaan RSO:n vierailua yleensä innostuneesti. ”Olemme siitä hyvin kiitollisia. Tämä on kunniatehtävä Yleisradion orkesterille, joka kuuluu kaikille suomalaisille. On tärkeää, että RSO on mahdollisimman monen suomalaisen tavoitettavissa myös aidossa konserttitilanteessa siitä huolimatta, että Ylen toiminnan ansiosta televisiossa, radiossa ja verkossa Helsingin Musiikkitalosta on tullut koko Suomen konserttisali.” Kapellimestari Hannu Lintu on samaa mieltä. ”On tärkeää että orkesterimme saa kasvot myös muualla kuin Helsingissä ja Musiikkitalossa.”


Hannu Lintu aloitti RSO:n kahdeksantena ylikapellimestarina syksyllä 2013. Aikaisemmin Lintu työskenteli mm. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana. Lisäksi hän on toiminut Irlannin Kansallisorkesterin päävierailijana. Lintu on johtanut merkittävimpien suomalaisten orkestereiden lisäksi mm. radio-orkestereita Berliinissä, Frankfurtissa ja Amsterdamissa; useita orkestereita Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa.

Pekka Kuusisto on tullut tunnetuksi harvinaisen monipuolisena ja avarakatseisena muusikkona, joka on yhtä kotonaan niin viulukonserttojen solistina kuin vaikkapa elektronisen musiikin maailmassa. Kuusiston taiteellisen työskentelyn keskiössä on kamarimusiikillinen yhtyesoitto kamariorkestereiden kanssa ilman varsinaista kapellimestaria. Tällaista solistin ja orkesterinjohtajan tehtävät yhdistävää työtä hän tekee säännöllisesti mm. Australian kamariorkesterin, Lontoon kamariorkesterin, Skotlannin kamariorkesterin, sekä Tapiola Sinfoniettan kanssa. Pekka Kuusisto työskentelee tiiviisti nykysäveltäjien kanssa ja kantaesitti viime kaudella mm. Sebastian Fagerlundin viulukonserton. Tuusulanjärven ympäristössä pidettävän Meidän Festivaalin taiteellisena johtajajana Pekka Kuusisto pyrkii yhdistämään eri taidemuotojen ilmaisukeinoja ennakkoluulottomin tavoin.

KOTIMAAN KIERTUE
17.12. klo 16 Liikuntahalli, Suomussalmi
18.12. klo 18 Kaukametsä, Kajaani
19.12. klo 19 Musiikkikeskus, Kuopio
20.12. klo 19 Mikaeli, Mikkeli

Hannu Lintu, kapellimestari
Pekka Kuusisto, viulu
Jean Sibelius: Satu
Anders Hillborg: Viulukonsertto nro 1
Antonin Dvořák: Sinfonia nro 9 ”Uudesta maailmasta”