Saavuin toissapäivänä Varsovaan, missä osallistun Suomen Säveltäjät ry:n edustajana Varsovan Syksy -festivaalille (www.warsaw-autumn.art.pl). Vuonna 1956 perustettu nykytaidemusiikkiin keskittyvä Varsovan Syksy oli neuvostoaikana tärkeä portti länteen. Se on säilyttänyt paikkansa yhtenä Puolan tärkeimmistä musiikkifestivaaleista ja vetää edelleen yleisöä enemmän kuin useimmat näkemäni vastaavanlaiset nykymusiikkifestivaalit. Viime vuonna julkaistu menneisiin festivaaleihin katsauksen tekevä kirjanen on mielenkiintoista luettavaa. Festivaali saatiin aikanaan myytyä puolueelle mm. sillä verukkeella, että asettaesaan Länsi-Euroopan ja sosialistisen järjestelmän musiikilliset hedelmät vastakkain se paljastaisi länsimaisen musiikin onttouden ja rappiotilan. Kaikki tietävät, että aivan näin ei kuitenkaan käynyt. Länsieurooppalaista musiikkia ei voinut kuulla missään muualla rautaesiripun takana ja kielletty hedelmä houkutteli kuulijoita laajoilta alueilta. Vaikka vielä ensimmäisenä vuonna piti Messiaenin Les Offrandes oubliées esittää salanimellä Fragment symphonique, festivaalin ohjelmisto täyttyi nopeasti paitsi länsi- että itäeurooppalaisen myös amerikkalaisen avantgarden kärjestä; Stockhausenista, Boulezista, Xenakiksesta, Lutoslawskista, Serockista, Pendereckista, Cagesta jne. Varsovan syksy -festivaalista muodostui lännen ja idän säveltäjien ja muusikoiden kohtaamispaikka ja sen merkitys Puolan kulttuuri-identiteetille oli huomattava.
Festivaalilla on edelleen mahdollisuus olla mielenkiintoisella rajapinnalla idän ja lännen välissä. Tänä vuonna taiteellinen johtaja Tadeusz Wielecki on valinnut fokukseen espanjan- ja portugalinkielisen maailman, välähdyksiä romanialaisesta nykymusiikista, sekä viime vuonna kuolleen Karl-Heinz Stockhausenin. Stockhausenin Hymnen, joka 1960-luvun lopussa visioi yhdistyvää maailmaa yhdistelemällä noin sataa kansallislaulua, esitetään kolmena eri versionaan ensi perjantaina. Viime vuonna kuollutta Stockhausenia muistetaan Suomessakin; Gruppen vuodelta 1957 saa Suomen kantaesityksensä lokakuun 10. päivä Kulttuuri-talosssa. Jotain kertoo musiikkipolitiikan eroista sekin, että Helsingissä valitaan Stockhausenin tuotannosta esitettäväksi Gruppen, jossa sankarillinen säveltäjä painii kolmen orkesterin kanssa pioneerihenkisesti uutta luoden ja Varsovassa puolestaan maailmaa syleilevä, poliittisesti näköjään aina ajankohtainen Hymnen.