Terry Rileyn käänteentekevä sävellys In C sai ensiesityksensä San Franciscossa vuonna 1964. Tänä iltana valtava joukko nimekkäitä soittajia Kronos-kvartetin ensiviulisti David Harringtonin johdattamina kerääntyy Carnegie Hallin lavalle esittämään minimalistisen klassikon. ”Kaikki egot jätetään vaatesäilytykseen, ja alamme vain kokeilla, mitä syntyy”, kertoo Harrington. Lue esiintyjien haastatteluja täältä.
Teoksen partituuri on hyvin yksinkertainen: 53:a lyhyttä melodianpätkää toistetaan yhteisessä, muuttumattomassa tempossa mutta ei välttämättä unisonossa. Tyypillinen esitys kestää 45 minuutista puoleentoista tuntiin, joten esittäminen vaatii intensiivistä keskittymistä ja kestävyyttä. Tempon pitävyydestä vastaa perkussionisti(t) tai yleisemmin flyygelin kahta ylintä c-säveltä neljäsosapulssissa koko esityksen ajan toistava pianisti.
Sävellyksen visionäärisyys näyttäytyy selvästi, kun ottaa huomioon, mitä muuta 60-luvun puolivälissä tehtiin: Suomessa esimerkiksi Heinisen Musique d’ete ja Rautavaaran kolmas sinfonia, maailmalla taas Berion Laborintus II ja Carterin pianokonsertto. Rileyn teoksessa paikallaan pysyminen ja prosessiivisuus ovat yhtä.
Suomalaisilla kuulijoilla on mainio tilaisuus päästä teokseen käsiksi Tuusulanjärven festivaalilla 1. elokuuta. Myös Youtubessa on runsaasti otteita eri versioista.