Amfion, www.amfion.fi, on keskusteleva musiikkijournalistinen nettijulkaisu, joka pureutuu klassiseen musiikkiin pohdiskelevammin, ajankohtaisemmin ja terävämmin kuin muissa medioissa on mahdollista. Arvioillaan ja artikkeleillaan Amfion haluaa herättää suoraa keskustelua, avata uusia näkökulmia ja elävöittää musiikkielämää muun muassa tuomalla esiin ilmiöitä ja teoksia, jotka muualla jäisivät varjoon. Ennen kaikkea sen koko huomio kiinnittyy itse musiikkin, musiikin itsensä vuoksi. Amfion.fi on kultti ry:n jäsen.

Amfionin toimitus ja hallitus koostuvat musiikin ammattilaisista, joilla on kokemusta alalla toimimisesta taiteilijoina, tilaisuuksien järjestäjinä, tutkijoina ja toimittajina.

Sivustolla julkaistaan konserttiarvioita, esseitä, kolumneja, blogeja ja haastatteluja. Amfionin on tarkoitus toimia klassisen musiikin ystävien, niin ammattilaisten kuin harrastajienkin, kohtaamispaikkana ja keskustelufoorumina. Palvelun kehittämiseen voi osallistua kertomalla toimituskunnalle esimerkiksi tapahtumista, julkaisuista ja mielenkiintoisista jutunaiheista. Tykkäämällä Amfionin Facebook-sivusta voit kommentoida ja lisätä keskustelun avauksia myös seinälle.
Amfionissa on julkaistu n. 1700 artikkelia, uutista, arviota tai blogia. Sivustolla on n. 3700 lukijaa kuukaudessa ja 18 000 käyntiä kuukaudessa.
Amfion oli kreikkalaisessa mytologiassa suuri laulaja ja muusikko.

Amfioniin kirjoittavat tällä hetkellä seuraavat henkilöt:

Päätoimittajat:

Auli Särkiö opiskelee Helsingin yliopistossa kirjallisuutta, semiotiikkaa, musiikkitiedettä sekä ranskaa ja jakaa Espoossa yksiön cembalon ja gamban kanssa. Aktiivisen kotikentän vanhan musiikin ulkopuolella kiinnostus kohdistuu erityisesti 1900-luvun alun musiikkiin.

Jaani Länsiö on musiikkitieteen ja elokuva- ja televisiotutkimuksen opiskelija Helsingin yliopistossa. Hän on erityisen kiinnostunut pianomusiikin tulkinnoista ja elokuvamusiikista.

——————————–
Jari Kallio on Tampereen Kalevan lukion opettaja ja vapaa toimittaja, jonka musiikillinen mielenkiinto kohdistuu erityisesti nykymusiikkiin sekä periodisoittimiin ja historiallisiin esityskäytäntöihin. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta erityisalueenaan musiikin havaitsemisen tutkimus.

Juha T. Koskinen on Helsingissä asuva freelance säveltäjä. Viimeaikaista tuotantoa ovat Ooppera Skaalan tilaama Madame de Sade -kamariooppera, elektroninen äänimaisema Jyväskylän lyseon Valotrilogia teokseen sekä Musica nova Helsinki festivaalilla kantaesitettävä Seishin Kaartin Soittokunnalle.

Markus Kuikka on erikoistunut harvinaisiin vanhoihin soittimiin kuten baryton, arpeggione ja erikokoiset gambat, joilla konsertoi aktiivisesti. Kuikka toimii myös BarokkiKuopio-festivaalin taiteellisena johtajana ja eri luottamustehtävissä. Hän on valmistunut Sibelius-Akatemian DocMus-yksikön taiteellisesta koulutuksesta aiheenaan baryton ja arpeggione.

Ville Raasakka on helsinkiläinen säveltäjä, joka työskentelee DCR Gueststudio The Hague -residenssissä Hollannissa.

Olli Rautiainen opiskelee Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä, estetiikkaa, taidehistoriaa ja teoreettista filosofiaa. Hänen mielipuuhaansa laaja-alaisen musiikin tuottamisen ja kuluttamisen lisäksi on etenkin sen esteettis-filosofinen tarkastelu.

Jussi Vento opiskelee Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä, estetiikkaa ja semiotiikkaa. Hän on kiinnostunut erityisesti kaikenlaisesta musiikkiin liittyvästä kokeellisuudesta sekä mannermaisesta filosofiasta.

Juhani Vesikkala on sävellyksenopiskelija Sibelius-Akatemiassa. Hänellä on pitkäaikaista kokemusta laulajana helsinkiläisissä kuoroissa sekä instrumentalistina. Vesikkalan perehtyneisyydestä musiikin eri ilmiöihin mainittakoon tärkeimpinä kuoromusiikki, varhainen musiikki ja erityisesti Saksan uusin musiikki.