Suomalaiset käyttävät paljon kulttuuripalveluja ja arvostavat niitä. Akavan Erityisalojen TNS Gallupilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan kulttuuripalvelujen laatua, asiantuntevaa tuottamistapaa ja kohtuullista hintaa pitää tärkeänä noin 90 prosenttia kansalaisista.
Isokoskesta kamarilaulajatar Itävallassa
Sopraano Soile Isokoski on saanut kamarilaulajattaren arvonimen Wienin valtionoopperassa. Arvonimi myönnetään 2–3 ansioituneelle laulajalle vuosittain. Suomeen arvonimi on viimeksi Wienissä mennyt Matti Salmiselle.
Valtionoopperan pääjohtaja Ioan Holender tähdensi juhlapuheessaan, että arvonimeen ei riitä pitkä yhteistyö yli sadassa näytöksessä, vaan laulajan tulee olla myös ”yleisön, ei vain talon lemmikki”.
Suomen Kansallisoopperan syksyn ensimmäinen ensi-ilta on Paholaisen palkka-ampuja
Carl Maria von Weberin ooppera Der Freischütz saa Suomen Kansallisoopperassa aivan uuden ilmeen. Tapahtumat on nyt siirretty Hollywoodiin ja 2000-luvulle. Ohjaaja Juha Hemánus on luonut oopperaklassikkoon uuden kehyskertomuksen, jossa ollaan tekemässä elokuvaa aiheesta Der Freischütz. Paholaisen palkka-ampujaksi nimetyssä teoksessa nykyhetki ja oopperan tarina sekoittuvat ja tapahtumia ohjaileva studiojärjestäjä osoittautuukin itse paholaiseksi. Myyttisestä susirotkosta ja saksalaisesta metsästä on siirrytty näennäisesti kauas, mutta tarinan perussisältö on tallella: ihminen on valmis mihin tahansa saadakseen haluamansa. Ja onhan Hollywood melkein kuin holy wood.
Der Freischütz on Suomessa ollut vuosia lähes unohduksissa. Se nähtiin Suomen Kansallisoopperassa viimeksi vuonna 1924 nimellä Noita-ampuja. Nyt teos haluttiin modernisoida tämän päivän ihmisiä puhuttelevaan asuun. Dramaturgiaa on muutettu, teksti on suomennettu osittain uudelleen, henkilöt ovat saaneet uusia repliikkejä ja paholaisen roolia on laajennettu.
Paholaisena nähdään virtuoosimainen näyttelijä Martti Suosalo, joka on esiintynyt yli 50 elokuvassa ja lukuisissa rooleissa myös televisiossa ja teatterissa. Useita palkintoja saanutta Suosaloa pidetään lahjakkaana muuntautujana, ja hän on esittänyt useita suomalaisia kulttuurihahmoja, mm. Jean Sibeliusta.
Paholaisen palkka-ampujan johtaa kapellimestari Kari Tikka, sen on ohjannut Juha Hemánus ja lavasteet ja puvut on suunnitellut Ruari Murchison. Hurmaavan Agathen roolissa esiintyy Kirsi Tiihonen, hänen suosiotaan tavoittelevana Maxina vuorottelevat Jorma Silvasti ja Jyrki Anttila, Änncheninä Sirkka Lampimäki ja Dilbér ja Kasparina nähdään Jouni Kokora.
http://www.operafin.fi/produktiot.asp?polku=18;547;;1&eid=2248&tyyppi=1
Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan puheenjohtajan puhe herätti huomiota syksyn avajaisissa
Sibelius-Akatemian maanantaisissa syksyn avajaisissa olivat puhujina rehtori Gustav Djupsjöbackan ja ylioppilaskunnan puheenjohtajan Jussi Rauvolan lisäksi kulttuuriministeri Stefan Wallin ja vastikään Musiikkitalon rakentamiseen merkittävän lahjoituksen tehneen Svenska kulturfondenin puheenjohtaja Wivan Nygård-Fagerudd.
Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan puheenjohtaja Jussi Rauvola herätti avajaisissa huomiota vahvalla ja kantaaottavalla puheellaan. Aikaisemmin muun muassa Amfionissa ansiokkaan artikkelin suomalaisen musiikkikoulutuksen tilasta kirjoittanut Rauvola hyökkäsi vahvoin sanankääntein nykyistä uusliberaalia talouskeskeistä yliopistopolitiikkaa vastaan. Hän totesi muun muassa, että ”yliopiston ovista tungetaan sisään kaikkia niitä savupiipputeollisuuden pölyttyneitä rakenteita ja vääriä oletuksia, joista dynaamisin osa elinkeinoelämääkin on jo pyrkimässä irti”.
Samoin hän herätteli kuulijoitaan suomalaisen taidekasvatuksen ja peruskoulujen lähes kokonaan alasajetun taideopetuksen hälyttävään tilaan. ”Tämä ongelma on osa Sibelius-Akatemian toimintaympäristöä”, Rauvola totesi ja jatkoi: ”Toisin kuin luulisi, Sibelius-Akatemia näyttää vieläkin suhtautuvan taidekasvatuksen alasajoon välttämättömänä pahana, ei muutostarpeena. ’Toimintaympäristö’ käsitetään epäpoliittisena ja annettuna todellisuutena, vaikka tosiasiassa se kaikki on vain politiikkaa – tällä hetkellä huonoa sellaista.”
Rauvola moitti työmarkkinajärjestöjä itseisarvoksi nousseen kansantaloudellisen status quon turvaamisesta lainaten Akavan puheenjohtajan Matti Viljasen lausahdusta ”Jos koulutuksesta ei valmistu työpaikkaan, koulutus on tarpeeton; murhe yksilölle ja yhteiskunnalle”. Sapiskaa saa myös sinänsä hyviä asioita sisältävä yliopistolakiuudistus. Rauvolan mukaan uuden yliopistolain alustuksessa ja perusteluissa yliopistojen toimintaa näytään suunnatun tieteellisen ja taiteellisen sivistyksen edistämisestä tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamiseen.
Rauvola peräänkuulutti taiteen itsearvoista asemaa yhteiskunnassa ja hämmästeli löytäneensä jopa Sibelius-Akatemian sisältä tuon aseman epäilijöitä: ”En olisi nimittäin ikinä voinut uskoa, että jonain päivänä joudun väittelemään Sibelius-Akatemiassa siitä, onko taiteella itseisarvoa. Niin kuitenkin kävi viime viikolla: kohtasin hyvin merkittävässä asemassa olevia sibeliusakatemialaisia, jotka suhtautuvat kriittisesti taiteen itseisarvon mainitsemiseen yliopiston strategiassa ja pitävät tutkintorakenteita ja rahoituksen hankkimista ensisijaisempana kuin taiteellista kehitystä sinänsä.”
Lue Sibelius-Akatemian tekemä kooste avajaisten puheista
Lue Jussi Rauvolan puhe Sibelius-Akatemian avajaisissa kokonaisuudessaan
Lue Jussi Rauvolan artikkeli ”Suomalainen musiikkikoulutus tuuliajolla” Amfionista
(muokattu 2.9.2008 klo 23.26)
Kansallisooppera alkaa kiertää maakunnissa
Oopperan pääjohtajan Päivi Kärkkäisen mukaan kansallisooppera alkaa tulevaisuudessa kiertää maakunnissa. Suunnitelmissa on myös balettiesitysten vieminen kiertueelle.
Kärkkäisen mukaan lähivuosina maakuntiin aiotaan viedä liikuteltavan kokoinen ooppera elävänä esityksenä.
– Tällä hetkellä meillä ei ole sellaista produktiota, joka mahtuisi Suomen muihin teattereihin, mutta sellaisia on suunnitteilla, Kärkkäinen lupaa.
– Puhun nyt sekä oopperasta että baletista, hän lisää.