Amfion pro musica classica

Virtaa-klubi: Tuomaskanttori ja romantikko osa II

Kohtaaminen Bachin ja Schumannin Leipzigissa

Perjantaina 6.11.2015 kello 19, Kulttuurikeskus Sandels, Töölöntori, Topeliuksenkatu 2

Pianisti Minna Pölläsen Virtaa-klubien sarja saavuttaa erään kulminaatiopisteensä, kun perjantaina 6.11. lähestytään Schumannin pääteosten keskeistä lunastuksen (redemption) teemaa. Bachia ja Schumannia tulkitsee Minnan seurana Irina Zahharenkova, kansainvälistä uraa tekevä moneen kertaan palkittu pianisti.

Musiikin ohella Minna johdattelee Schumannin sielunmaisemaan myös kertomalla Bachin merkityksestä säveltäjän tuotannossa. Samalla tiivistyy jotain oleellista Virtaa-klubien kantavasta tematiikasta, vastakohtien yhdistymisestä.

Kriittisen korkeakoulun vuodesta 1998 alkaen järjestämä Virtaa-klubi on Minna Pölläsen luoma ja kehittämä taiteellisia, kulttuurihistoriallisia ja filosofisia aineksia yhdistävä tapahtumakonsepti. Klubeilla on kuultu klassisen musiikin säveltäjämestareita Monteverdista Messiaeniin, tyylilajeja klezmeristä tangoon, runoutta Baudelairesta Tranströmeriin, on tanssittu, kuultu esitelmiä ja keskusteltu. Lavalla on nähty ja kuultu artisteja Andras Schiffistä Vukiin, keskustelijoita Matti Wuoresta Leena Krohniin, kuultu Mirkka Rekolan säkenöiviä yksinpuheluja sekä tietenkin pianisti Minna Pöllästä itseään, jonka visioiden mukaan Virtaa-klubi on kulkenut monivaiheista matkaansa.

Virtaa-klubi syntyi Mirkka Rekolan innoittamana virtaavuuden ideasta, pyrkimyksestä löytää yhteyksiä pinnalta erilaisten asioiden välille. Klubilla on pohdittu esimerkiksi eri uskontojen yhtäläisyyksiä, ja eri maailmankatsomuksissa toistuvaa, J.G. Jungin loistavasti kiteyttämää pyrkimystä sovittaa sielun vastakohtaisuudet yhteen: feminiininen ja maskuliininen, irrationaalinen ja rationaalinen, sisäinen ja ulkoinen. Perjantaina 6.11. tutkimusmatka jatkuu Schumannin sielunmaisemissa.

”Kulminoituuko tutkimusmatkamme tietoisuuden ja kokemuksellisuuden yhteyteen? Schumann, jonka luovuuden ytimessä vastakkaiset alter-egot, Eusebius ja Florestan kävivät kiihkeää vuoropuhelua, löysi Bachin musiikissa kipeästi kaipaamaansa eheyttä. Hän ehkä ensimmäisenä Mendelssohnin ohella ymmärsi missä määrin Bachin teoksissa vastakohdat järki ja tunne, horisontaalinen ja vertikaalinen, rakenteet ja tunnevoima ovat yhtä.

”Tyylieroista huolimatta Bachin ja Schumannin musiikissa on samanlaista aaltomaista virtaavuutta, laulavuutta ja harmoniaa. Se kumpuaa suoraan sydämestä. Nämä molemmat suurperheen isät sävelsivät myös paljon musiikkia lapsilleen -ja kaikille maailman lapsille.

”Me kaikki joudumme tässä todellisuudessa itsestämme erilleen. Todellisuutta voi paeta kahdella tavalla, joko sulkemalla silmänsä ja työntämällä päänsä pensaaseen, tai etsimällä avoimin silmin, aistit herkkinä, jokaisen kiven kääntäen todempaa maailmaa, joka meille avautuu musiikin kautta.”

Illan ohjelmassa mm.

J.S. Bachin Ranskalainen sarja G,
Preludeja ja fuugia (Das Wohltemperierte Klavier  I),
G. Kurtagin  Bach-sovituksia pianolle nelikätisesti,
Robert Schumannin Bilder aus dem Osten op.66 pianolle nelikätisesti,
sekä soolopianoteoksia.

www.kriittinenkorkeakoulu.fi

Vastaa

Post Navigation