Lisää taideaineita kouluun, sanoo toimikunta

Hallitus on antamassa eduskunnalle selonteon kulttuurin tulevaisuudesta Suomessa. Vuoteen 2035 ulottuvaa  kulttuuristrategiaa on ollut pohtimassa toimikunta Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Leif Jakobssonin johdolla, joka on nyt jättänyt ehdotuksensa kulttuuriministeri Stefan Wallinille.

Toimikunnan tarkoituksena on ollut kuvata ja arvioida seuraavia asioita:

- kulttuurin tilaa sekä tulevaisuuden kansallisia ja kansainvälisiä haasteita
- kulttuurin yhteiskunnallista ja alueellista merkitystä
- kulttuurin merkitystä ihmisen tasapainoiselle kehitykselle ja hyvinvoinnille sekä eri ikä- ja väestöryhmille
- luovan taiteellisen työn edellytyksiä ja mahdollisuuksia
- valtionhallinnon, kunnallishallinnon, yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolia kulttuurin edistämisessä
- alueiden ja paikallistason kulttuuritoimen tilaa eri ikä- ja väestöryhmien tasa-arvoisten mahdollisuuksien kannalta
- kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön säilyttämisten ja suojelun merkitystä, edellytyksiä ja haasteita sekä
- kulttuurin toimialojen taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia ja mahdollisuuksia

ja lisäksi pohtia seuraavia:

- selvittää niitä sivistyksellisiä, koulutuksellisia, taloudellisia ja muita yhteiskunnallisia tekijöitä, joita kulttuurin
edistäminen edellyttää sekä arvioida julkishallinnon vastuuta ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden roolia
edellytysten luojina,
- asettaa tavoitteita ja tehdä kehittämisehdotuksia kulttuurin toimialan kehittämiseksi,
- tehdä ehdotuksia kulttuuripolitiikan seurannan ja arvioinnin kehittämiseksi sekä
- laatia suosituksia selonteossa esitettyjen toimenpiteiden seurannasta

Yhdeksi lähtökohdistaan toimikunta lausuu: “Kulttuuri ja taide ovat inhimillisen olemassaolon itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille.” Ja että “taide voidaan nähdä erityisenä todellisuuden hahmottamisen ja tietämisen tapana, jonka merkitys voidaan rinnastaa tieteessä tapahtuvaan perustutkimukseen.” Uusiutumisen edellytys on “päämäärätön, kokeileva ja leikkivä taide”.

Toimikunta puhuu myös uudesta, “glokaalista” yhteiskunnasta, jonka haasteena on “elävän ja kehittyvän kulttuurin ymmärtäminen dynaamisena vuorovaikutuksena erilaisten kulttuuristen vaikutteiden välillä.”

Konkreettisinta antia ehdotuksessa on taito- ja taideaineiden lisääminen jopa kolmasosaan kaikista aineista. Opettajien asiantuntemuksen ja ammattitaidon kehittämiseen on panostettava. Myös koko ammatillinen koulutus on uudistettava vastaamaan paremmin työllistymismahdollisuuksia ja työelämän tarpeita. “Yhä suurempi osa taide- ja taitoaineiden koulutusta saaneista työllistyy tulevaisuudessa perinteisten kulttuurialojen ulkopuolella”, toimikunta lausuu. Taiteen keskustoimikunnan rakennetta on uudistettava ottamaan paremmin huomioon nykyiset kulttuurin ja taiteen alalajit.

Ehdotus lähtee nyt lausuntokierrokselle, jonka jälkeen eduskunta alkaa käsitellä sitä todennäköisesti touko–kesäkuussa. Toimikunnalla on myös facebook-sivu.

Kommentit
  1. paatoimittaja
    Pääkäyttäjä

    Kuten arvata saattaa, ovat (korkea)kulttuuriin nihkeästi suhtautuvatkin jo liikkeellä sankoin joukoin, ja keskustelu Hesarissa käy kiihkeänä.

    Lähetetty 11.3.2010 10:45 #
  2. lgrohn
    Jäsen

    OPM:n kulttuuriraportin luovuuden parantamiseen liittyvät ehdotukset osoittavat karmealla tavalla ministeriöiden ja heidän vasalliensa luovan tilan tason. Poimin vain yhden kohdan toimenpide-ehdotukset (alla).

    Pääsanat ovat: vahvistetaan, lisätään, huolehditaan, kytketään, laaditaan, tunnistetaan, luodaan, kehitetään. Niinkuin aina byrokraatien ehdotuksissa.

    Huvittavinta tuossa on ”kultaisen leikkauksen periaate”, mikä osoittaa, että vasalleista oli mukana myös ainakin yksi taiteentuntija!

    2.5 Vakava leikki - luovuuden edellytykset

    Toimenpide-ehdotukset:
    • Vahvistetaan taide- ja taitoaineita yleissivistä- vässä koulutuksessa lisäämällä niitä kaikille yhteiseen oppimäärään valinnaisten kurssien pohjaksi myös yläasteella ja lukiossa. ’Kultainen leikkaus’ -periaate tarkoittaa sitä, että asetetaan tavoitteeksi opettaa taide- ja taitoaineita 1/3 oppiaineista. Kytketään taide- ja taitokasvatuksen kehittäminen keskusteluun eheytetystä koulupäivästä (koordinaatio: taito- ja taideaineet taiteen perusopetus, kerho- ja iltapäivätoiminta). Huolehditaan taide- ja taitoaineiden opetuksen laadusta lisäämällä luokanopettajien taito- ja taideaineiden koulutusta sekä taide- ja taitoaineiden opettajien täydennyskoulutusta ja soveltamalla nii- den käyttöä yli ainerajojen.
    • Laaditaan kulttuurialaa kokonaisvaltaisesti koskeva, työelämän ja koulutustarpeiden ennakointiin ja uusiin tarpeisiin pohjautuva koulutusstrategia, jossa otetaan huomioon alan kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijatehtävien laajeneminen ja niihin liittyvä koulutustarve, taiteilijauran eri vaiheita vahvistava ja monipuolistava koulutus, johtamis- ja liiketoimintakoulutus, sekä koko kulttuurialaa koskeva ’kulttuurireppu’ - elinikäisen oppimisen ohjelma eri koulutusorganisaatioiden yhteistyönä.
    • Tunnistetaan luovan työn erityisluonne (työsuhde -ammatinharjoittajuus -yrittäjyys) ja kehitetään sen edellytyksiä, koulutusta, työtiloja sekä toimeentuloa ja työllistymistä.
    • Luodaan edellytykset kehittää tekijänoikeudellisia sopimuskäytäntöjä ja tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta.
    • Kehitetään Taiteen keskustoimikunnan rakennetta ottamaan paremmin huomioon uusia taiteen ja kulttuurin aloja.

    Lähetetty 11.3.2010 12:54 #
  3. marginaalimuusikko
    Jäsen

    M.A.Numminen täytti eilen 10.3. 70 vuotta ja antoi mielenkiintoisen haastattelun HS:n ihmisiä-palstalla otsikolla: Populaarimusiikki latistaa mielen
    "Arjen palvonta on taiteen vihollinen", väittää M. A. Numminen.

    Kannattaa lukaista, samoin kuin E-P Salosen haastattelun Seura-lehdessä # 9, jossa hänkin käy voimallisesti musiikkikasvatuksen nykytilan kimppuun.

    Lähetetty 11.3.2010 14:54 #
  4. helmer
    Jäsen

    M.A. Numminen: "Syytänkin populaarimusiikkia meitä latistavasta ja riivaavasta arjen palvonnasta, joka on kaikkien taiteiden suurimpia vihollisia."

    Tosiaan, raikas tuulahdus ummehtuneeseen "moniarvoisuuteen", jolla korkeakulttuurin korkeus on haluttu mitätöidä. Subjektin ottaminen ainoaksi mitaksi riippumatta hänen omistautumisestaan ja musiikin tajustaan, on populismia jonka alla piilevät taloudelliset intressit. Jean Sibeliuksen ja Tahvo Tuohikorvan julistaminen yhtä päteviksi musiikin arvioijina on esitelty demokratian tai jopa ihmisarvon vaatimuksena. Musiikin abstraktisuus tekee ilmeisesti mahdollisiksi tällaiset ajatuksen kompastelut; kukaan ei esittäisi vastaavia väitteitä tieteen tai kirjallisuuden alalla.

    M.A. Nummisen termi "arjen palvonta" merkitsee taiteessa tavanomaisen voittokulkua: sisäistä tyhjyyttä, joka tyytyy kulisseihin ja kaavamaisuuteen. Ihmisarvoa alentavaa on tuputtaa banaalia ja sitoa mielet turruttavaan laumahenkeen. Tuottoisaa se kyllä on.

    Lähetetty 12.3.2010 12:01 #

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautumisen jälkeen.

 


Yhteistyössä
Helsingin yliopisto: musiikkitiede ja musiikkiseuraNaantalin musiikkijuhlatPro Musica SäätiöSavonlinnan MusiikkiakatemiaWihurin rahasto