Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin kahdeksasta vahvasti nykyajassa kiinni olevasta ensi-illasta kaksi on kotimaisia kantaesityksiä, ja Taikahuilua lukuun ottamatta kaikki ensi-iltateokset ovat syntyneet viimeisten sadan vuoden aikana. Kautta leimaa myös maineikkaiden ohjaajien ja koreografien panos, sillä nyt nähdään mm. Peter Steinin, Dmitri Bertmanin, Jorma Uotisen ja Nacho Duaton töitä. Yleisön viihtyvyyttä on parannettu entisestään uusimalla katsomon istuimet ja päänäyttämön äänijärjestelmä
Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin esityskausi 2015–2016 käynnistyi konserteilla elokuun alussa. Päänäyttämön esitykset aloittaa koko perheen baletti Kaunotar ja hirviö 22.8., ja ensimmäinen ensi-ilta on Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummitus 4.9.
Menestysmusikaali ja uutuusooppera
Oopperan kausi alkaa 4.9. maailman menestyneimmällä musikaalilla Oopperan kummitus. Andrew Lloyd Webberin musikaali nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa. Suurin osa eri maissa toteutetuista esityksistä on ollut alkuperäisen tuotannon kaltaisia, mutta Kansallisoopperassa tehdään Tiina Puumalaisen ohjauksessa aivan uusi toteutus. Syyskauden kaikki 30 esitystä on loppuunmyyty, eli musikaalin näkee syksyn aikana 40 300 katsojaa. Keväällä on luvassa yhteensä 23 esitystä, joiden liput tulevat myyntiin 18.8.
Syksyn toinen ensi-ilta on nuoren Dmitri Šostakovitšin hillittömän riehakas ooppera Nenä. Sen on ohjannut Peter Stein, yksi tunnetuimpia eurooppalaisia teatteriohjaajia. Nikolai Gogolin novelliin pohjaavassa oopperassa Kovaljov etsii kadonnutta nenäänsä pitkin Pietaria. Satiirista kuvausta aikansa virkavaltaisesta Venäjästä ja sen merkillisistä ihmistyypeistä terästää räväkän modernistinen musiikki. Näyttävä visualisointi hyödyntää 20-luvun venäläisen modernismin kuvastoa. Zürichin oopperasta peräisin oleva tuotanto nähdään 20.11. alkaen.
Vuosi 2016 alkaa uuden metallinhohtoisen oopperan kantaesityksellä, kun ensi-iltansa saa 22.1. Indigo. Sami Parkkinen on kirjoittanut scifihenkisen tarinan kaikkialle lonkeronsa ulottavan suuryhtiön vallasta, teknologian vaaroista ja onnen etsimisestä. Apocalyptica-yhtyeestä tutut Perttu Kivilaakso ja Eicca Toppinen yhdistävät tummanpuhuvassa musiikissa aineksia perinteisestä oopperasta ja raskaasta rockista. Musiikin on editoinut, orkestroinut ja sovittanut Jaakko Kuusisto, ja ohjaajana on Vilppu Kiljunen. Ylen kanssa syksyllä 2014 alkanut yhteistyö jatkuu, kun Indigon esitys 30.1. nähdään suorana lähetyksenä Yle Teemalla.
W. A. Mozartin Taikahuilu nähdään nyt uutta teknologiaa hyödyntävänä tuotantona. Elävät laulajat yhdistyvät saumattomasti mielikuvitukselliseen animaatioon, jonka on toteuttanut brittiläinen teatteriryhmä 1927. Perinteisten dialogien paikalla on tekstejä mykkäelokuvan hengessä ja näin kokonaisuus on entistä tiiviimpi. Berliinin Komische Operin palkittu tuotanto on mahdollisesti kaikkien aikojen hauskin Taikahuilu.
Moskovalaisen Dmitri Bertmanin kekseliäät oopperaohjaukset ovat saaneet monia palkintoja. Nyt Bertmanin työtä nähdään ensi kertaa Suomessa Igor Stravinskyn oopperassa Hulttion tie. Teos kuvaa Tom Rakewellin ja salaperäisen Nick Shadow’n matkaa nautintoihin ja turmioon. Tarinaa kuljettaa mitä kaunein musiikki, sillä 1950-luvulla Stravinsky tyylitteli 1700-luvun oopperoiden tapaan. Ensi-ilta on 18.3. ja Tom Rakewellin roolissa laulaa viimeaikaisista suorituksistaan paljon kiitosta saanut Tuomas Katajala.
Ohjelmistoon palaa syyskaudella hersyvä oopperakomedia Don Pasquale, jo vuodesta 1995 katsojia kerännyt Tosca ja visuaalisuudellaan vaikuttanut Thaïs. Kevään päättää Wagnerin Tristan ja Isolde, jossa kuullaan uusia suomalaisia solisteja: Isoldena on Johanna Rusanen-Kartano ja Tristanin roolissa vuorottelevat Jyrki Anttila ja Robert Dean Smith.
Kansallisooppera kutsuu vuosittain myös vapaan kentän oopperaseurueita ja tanssiryhmiä esiintymään Alminsaliin. Syys–lokakuussa ohjelmistossa on monien toivomaa barokkioopperaa, kun Suomalainen Kamariooppera ja Helsingin barokkiorkesteri esittävät Claudio Monteverdin oopperan Poppean kruunaus. Ohjaaja on Vilppu Kiljunen ja esitykset johtaa Aapo Häkkinen.
Konsertteja, ilmaistapahtumia, yhteistyötä ja osallistavia hankkeita
Elokuun alussa konsertoitiin Espoon tuomiokirkossa Urkuyö ja Aaria -festivaalilla sekä Lahden Sibeliustalossa PYHÄNIEMI 2015 -taidetapahtumassa. Perinteiseen tapaan on pyhäinpäivänä konsertti Johanneksen kirkossa. Helsingin juhlaviikoilla Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro esittivät Leif Segerstamin johdolla Benjamin Brittenin harvoin kuullun suurteoksen War Requiem. Yle Radio 1 välitti konsertin suorana lähetyksenä ja sen voi kuunnella Yle Areenassa maailmanlaajuisesti osoitteessa. Perinteiset joulukonsertit eri puolilla Etelä-Suomea ovat marraskuun lopussa, ja yhteistyössä PianoEspoon kanssa kuullaan lokakuussa tähtipianisti Leif Ove Andsnesin konsertti.
Kansallisooppera tarjoaa myös runsaasti maksuttomia tapahtumia, kuten senioreille suunnattuja Oopperan teetansseja, jotka myös suoratoistetaan verkon välityksellä palvelutaloihin ja hoivalaitoksiin kautta maan. Lisäksi tarjolla on Vauvojen taidetuokioita, Avoimien ovien päivän, oopperatalon pihalla tanssittavat Talvitanssit ja lämpiökonsertteja.
5.–6.-luokkalaiset ympäri Suomen esittävät Olli Kortekankaan säveltämää ja Minna Lindgrenin kirjoittamaa Sibelius-aiheista koululaisoopperaa Jannen salaisuus. Syksyn aikana oopperan esittävät 22 koulun oppilaat pääkaupunkiseudun lisäksi Hämeenlinnassa, Imatralla, Jämsässä, Kempeleessä, Kokkolassa, Lappeenrannassa, Lohjalla, Mikkelissä, Nurmijärvellä, Oulussa, Porissa, Porvoossa, Tuusulassa ja Vihdissä. Esitykset jatkuvat kevätkaudella.
Vuodesta 2011 käynnissä ollut Kuule, minä sävellän! -hanke on ennättänyt uuteen vaiheeseen. Sibelius-Akatemian, Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin, Musiikkitalon, Kansallisoopperan ja New Yorkin filharmonisen orkesterin yhteishankkeessa jo lähes sata lasta ja nuorta on säveltänyt musiikkia ammattilaisten johdolla. Nyt 10 yläasteikäistä nuorta valmistaa yhteisvoimin kokonaisen oopperan, joka nähdään huhtikuussa 2016. Sävellystyötä ohjaavat Olli Kortekangas ja Riikka Talvitie ja libreton kirjoittamista Michael Baran. Esityksen ohjaa Jere Erkkilä. Kolmen solistin lisäksi mukana on Tuula Tikkasen valmentama Tapiolan lukion kamarikuoro ja orkesterien muusikoista koottu yhtye. Kapellimestarina on Sibelius-Akatemiassa opiskelevat Kara Koskinen, ja lavastus ja puvut syntyvät Taina Relanderin johdolla Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa.
Yhteistyössä Tiedekeskus Heurekan kanssa valmistuu syyskuussa 9–12-vuotiaille koululaisille Tohtori Akustiikka ja kadonnut ääni -kokonaisuus, johon sisältyy työpaja ja miniooppera Heurekan Klassikot-näyttelyssä. Oopperan käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Martina Roos, tuttuihin aarioihin perustuvan musiikin sovituksesta Jukka Nykänen ja visualisoinnista Tinde Lappalainen.
Keväällä 2016 lapsille on tarjolla myös uutuuksina Mozartin Taikahuiluun perustuvat Taaperoiden taidetuokiot 2–4-vuotiaille sekä Ämpärimies, Anandah Konosen uusi pienoisbaletti 6–9-vuotiaille. Ämpärimieheen musiikin säveltää Matti Kallio.
Anne Sofie von Otter pääroolissa Sebastian Fagerlundin Syyssonaatissa
Kansallisoopperan on tilannut uuden oopperan säveltäjä Sebastian Fagerlundilta. Sen kantaesitys nähdään syyskuussa 2017. Syyssonaatin libreton on kirjoittanut Gunilla Hemming, ja se pohjautuu Ingmar Bergmanin elokuvakäsikirjoitukseen. Kuuluisan pianistin ja hänen laiminlyömänsä, nyt jo aikuisen tyttären kohtaamisesta kertova elokuva on vuodelta 1978. Fagerlundin Syyssonaatti on ensimmäinen Bergmanin elokuvaan perustuva kokoillan ooppera. Produktion ohjaa ja lavastaa Stéphane Braunschweig, ja Charlotten rooliin on kiinnitetty Anne Sofie von Otter. Teoksen johtaa John Storgårds. Ooppera on Fagerlundin toinen ooppera; aiemmin Fagerlund on säveltänyt kamarioopperan Döbeln.
Katselu- ja kuunteluelämystä parannettu uusimalla istuimet ja äänijärjestelmä
Oopperatalon omistava Senaatti-kiinteistöt on kesän aikana uudistanut päänäyttämön katsomon istuimet. Vanhat istuimet olivat ahkeran käytön jäljiltä niin kuluneita, että niiden uusiminen oli välttämätöntä. Myös istuinten ergonomiaan ja numerointiin oli jo pitkään kaivattu parannuksia. Istuinmukavuus ja näkyvyys näyttämölle ovat nyt entistä paremmat, ja uudet numerokyltit entistä helppolukuisempia. Uudistuksen yhteydessä saatiin myös 9 asiakaspaikkaa lisää. Saliin mahtuu tällä hetkellä enimmillään 1351 katsojaa. Uusien istuinten suunnittelusta vastaa Theatreplan Ltd, ja ne valmisti kilpailutuksen jälkeen italialainen Poltrona Frau. Suunnittelun lähtökohtana oli alkuperäisten istuinten ulkoasu, ja kilpailutuksen kriteereinä olivat erityisesti laatu ja kestävyys.
Salin akustiikkaa on parannettu äänen heijastuspintoja hienosäätämällä. Tällä tavoin näyttämöltä ja orkesterimontusta tuleva ääni hajaantuu entistäkin tasaisemmin katsomoon. Muutos on toteutettu näyttämöaukon ympärille sijoitettujen akustisten elementtien avulla.
Myös päänäyttämön alkuperäinen sähköinen äänijärjestelmä on kesällä uusittu. Suurin osa ooppera- ja balettiteoksista esitetään akustisesti, mutta myös sähköistä äänentoistoa ja äänitehosteita tarvitaan. Korkeatasoinen uusi äänijärjestelmä tarjoaa rikkaan ja vaikuttavan äänimaiseman esimerkiksi nykytanssiesityksissä tai musikaaleissa. Siksi uudistus oli järkevää toteuttaa juuri Oopperan kummituksen esitysten alla.
Syksyn esitykset kiinnostavat
Syyskauden lipuista on varattu jo 60 %. Kevätkauden esitysten myynti käynnistyy 6.10., lukuun ottamatta Oopperan kummitusta, jonka liput tulevat myyntiin jo 18.8.
Kaksi amfionistia äkkäsivät konsertin päätyttyä toisensa salissa. Oli jäänyt vähän epäselväksi, kumman oikeastaan pitikään kirjoittaa tästä konsertista. Päätettiin tehdä toisin kuin yleensä: ei yritetä puristaa yhden ihmisen ajatuksia tiiviin konserttiarvion muotoon – vaan kirjataankin ylös koko konsertinjälkeinen keskustelu. Kriitikkomaisesta kielenkäytöstä livettiin nopeasti, ja säveltäjäkollegat haastoivat paitsi toistensa argumentaatioita myös omia ennakko-odotuksiaan ja konserttiarvioinnin perusteita.?