Amfion pro musica classica

Murray Perahia tekee paluun RSO:n solistiksi

Maailmankuulu pianisti Murray Perahia palaa Radion sinfoniaorkesterin solistiksi viiden vuoden tauon jälkeen. Perahia esiintyy orkesterin 80-vuotisjuhlakauden alussa syyskuussa järjestettävässä konsertissa, jossa hän tulkitsee Beethovenin neljännen pianokonserton. Konsertin johtaa kapellimestari Bruno Weil.

Jorma Hynninen palaa Punaisen viivan päärooliin

Aulis Sallisen ooppera Punainen viiva kertoo suomalaisen demokratian synnystä. Köyhät syrjäseutujen asukkaat saivat käyttää ensimmäisen kerran äänioikeuttaan sata vuotta sitten.

Oopperan ohjelmistoa halutaan keventää

Suomen Kansallisoopperan hallituksen jäsen Aulis Pitkälä esittää oopperan ohjelmiston keventämistä. Pitkälä arvioi Ylen aikaisen haastattelussa, että yksi syy laitoksen viime vuoden taloustappioihin on epäonnistunut ohjelmistovalinta. Kevyemmällä ohjelmistolla voitaisiin rahoittaa korkeampiin taiteellisiin tavoitteisiin pyrkivää ohjelmistoa.

Mirjam Helinin lempilauluista konsertti

Sibelius-Akatemia, Savonlinnan oopperajuhlat ja Suomen kansallisooppera muistavat viime vuonna kuollutta Mirjam Heliniä konsertilla. Mirjamin laulut -konserttia alettiin suunnitella jo Helinin eläessä ja se sisältää taiteilijalle erityisen tärkeitä lauluja.

Oopperalaulaja ja laulunopettaja Mirjam Helin kuoli joulun alla 95-vuotiaana.

Musica Nova

Musica nova on tällä välin alkanut Helsingissä. Costin esitelmöi tuotannostaan Mariankadulla. Nyt on muotia, että tauoilla kankaalle heijastetaan powerpointilla kuvia puhujan lähimiljööstä. Tässä tapauksessa saamme ihailla Costinin linnaa Poitiersissa ja hänen hevosiaan ja kissojaan. Illalla menemme kuuntelemaan Paavo Heinisen suomalaista laulusarjaa. Olen juuri lukenut Jan Blomstedtin hauskan kirjan ja utelias. Tinkimättömänä on linjansa pitänyt, totean.

Viikolla Musica Nova jatkuu. Se sopii ohjelmaani, sillä olen juuri kirjoittanut WSOYlle ison artikkelin suomalaisesta nykymusiikista. Sitä varten otin yhteyttä moniin nuorimman polven säveltäjin ja pyysin heiltä materiaaleja. Tulen siihen tulokseen, että nykysäveläjät ovat onnistuneet pysymään pinnalla samalla kun heidän tukensa Suomessa on ainutlaatuista. Tähän on vaikuttanut se radikaali muutos, ettei kukaan enää ajattele musiikkia kommunikaationa. Jos näin olisi, surkuteltaisiin vieläkin kommunikaatiokatkoa kuulijoiden ja säveltäjien välillä. Niinikään aiemmat leimat. sarjallinen, postmodernisti, neoklassikko, ekspressionisti jne. ovat kertakaikkaiaan kadottaneet merkityksensä, ja näin on siksi että musiikista on tullut tuote, josta nautitaan, ymmärtämisellä ei ole väliä. Ja näin rohkeimmatkin avantgardesäveltäjät ovat päässeet kategoriaan ‘klassinen musiikki’  jota levytetään ja äänitetään.

Lauantaina  Musica nova on päättymäisillään ja menen konservatorioon kuuntelemaan kamarimusiikkikonserttia. Sitä esittävät talon oppilaat taidolla ja tyylillä. Siellä on paljon entisiä oppilaitani musiikkitieteestä, nyt säveltäjiä Uljas Pulkkisista, Aki Ylisalomäkeen jne. Ilahduttavaa