Radion kulttuuriuutisten saamien tietojen mukaan Kansallisbaletin tanssijat ja oopperan solistikunta suhtautuvat myönteisesti Kansallisoopperan hallituksen esitykseen uudesta pääjohtajasta. Yleisradion asia- ja kulttuuriohjelmien ohjelmistopäällikköä Päivi Kärkkäistä esitettiin Kansallisoopperan uudeksi pääjohtajaksi viime torstaina.
Kölnin Gürzenich-orkesterin Kolmas Näytös
Gürzenich Orchester Köln juhli toissaviikolla 150-vuotispäivää. Siten se kuuluu Saksan vanhimpien orkestereiden joukkoon. Vasta täällä ollessani ymmärrän, miten erikoinen sija ”vasta” 125-vuotiaalla Berliinin Filharmonikoilla on Saksassa. Jo se, että BPhO nauttii täydestä autonomiasta päätöksenteossa ja taiteellisessa toiminnassa on aivan ainutlaatuinen tilanne, jota moni orkesterin muusikko ei edes tiedä arvostaa tarpeeksi. Gürzenich, niin kuin valtaosa Saksan orkestereista, on Kölnin kaupungin työllistämä. Tästä seuraa, että orkesterin muusikoilla on erittäin rajoitettu päätösvalta. Taiteellisissa kysymyksissä, kuten uuden taiteellisen johtajan valinnassa, orkesterin mielipidettä tosin kysytään, mutta sillä ei ole vaikutusta lopulliseen päätökseen, jonka tekee Kölnin kaupungin taiteellinen johtaja.
Gürzenich orkesteri toimii Kölnissä niin sinfoniaorkesterina kuin oopperaorkesterina. Se on luultavasti maailman ainoa orkesteri, jonka jokaisen konsertin äänite on myynnissä mp3 muodossa orkesterin kotisivulla ja iTunes:ssa jo 20 minuuttia konsertin loputtua. Äänitteitä on myyty nyt noin 500 per konsertti. Gürzenich-orkesterin nykyisellä kapellimestarilla, Markus Stenzillä on ollut muitakin hyviä ideoita popularisoida orkesterin toimintaa. Joka torstai lounasaikaan orkesterin harjoitus Filharmoniassa on avoin yleisölle puolen tunnin ajan – ilmaiseksi. Olin todella yllättynyt kun jo konserttikauden ensimmäisenä torstaina tasan klo 12.30 sali täyttyi melkein viimeistä paikkaa myöten. Tämä lounasajan yleisö on enimmäkseen keskustassa työssäkäyviä ihmisiä, joista suurin osa ei koskaan ehkä ostaisi lippua sinfoniaorkesterin konserttiin. Stenz juontaa harjoituksen alun, mutta sen jälkeen orkesteri jatkaa työtään aivan tavallisesti puolen tunnin ajan.
Vielä yksi ainutlaatuinen ehkä vähän ristiriitaisempi idea, joka on ollut suuri yleisömenestys, on niin kutsuttu Kolmas Näytös. Jokaisen sinfoniaorkesterin konsertin jälkeen yleisö saa jäädä kuuntelemaan ylimääräistä, kolmatta konsertin ‘puoliskoa’. Tämä saattaa olla joku harvinaisempi teos, korkeintaan 20 minuutin pituinen, tai konsertin solistin esitys, tai jokin muu. Esimerkiksi Frank-Peter Zimmermannin esitettyä Beethovenin viulukonserton, konsertin lopuksi hän esitti 16-vuotiaan viulistipoikansa kanssa Bachin kaksoiskonserton. Seuraavalla viikolla kun konsertin ohjelmassa oli Koussevitzkin virtuoosinen Kontrabassokonsertto, Kolmannessa Näytöksessä neljä orkesterin kontrabasistia soittivat todella erikoisen bassokvarteton. Yleisö oli riemuissaan.
Niukka tiedotus ihmetyttää oopperan henkilökuntaa
Suomen kansallisoopperan hallituksen niukka tiedotuslinja herättää kummastusta talon henkilökunnassa. ”Emme me tiedä, mitä hallituksen puheenjohtaja Sirkka Hämäläinen tekee”, sanoo solistikunnan luottamusmies Lassi Virtanen. ”Kyllä hän tehokkaalta vaikuttaa ja ilmeisesti tekee paljon, mutta emme tiedä mitä.”
Henkilökunnan edustajia ei otettu mukaan hallituksen kokoukseen torstaina, vaikka heillä on läsnäolo- ja puheoikeus.
Improah-ryhmä kokeilee fyysisen ilmaisun ja musiikin esittämisen rajoja
Helsingin kansainvälisellä naamioteatterifestivaalilla esiintyvä Improah-ryhmä yhdistää esityksessään oopperaa, naamioita ja improvisaatiota. Ryhmä haluaa riisua oopperataiteesta turhaa ylevyyttä ja tuoda tekemiseen uusia vivahteita.
Pääjohtajaehdokas yllätti oopperan henkilöstön
Suomen Kansallisoopperan johtajaehdokkaan tausta ei ainakaan heti ehdokkaan julkistamisen jälkeen ole vakuuttanut oopperan henkilöstöä. YLE Uutisten saamien tietojen mukaan henkilöstö ihmettelee sitä, että uudeksi pääjohtajaksi esitetyllä Yleisradion television ohjelmistopäälliköllä Päivi Kärkkäisellä ei ole vankkaa taloudellista taustaa.