Amfion pro musica classica

Areena-Stockhausenia Varsovan Syksyssä

24.9.

Tiistaina esitettiin jäähallissa täydelle katsomolle Karl-Heinz Stockhausenin elektroakustinen Cosmic Pulses ja musikFabrikin soittama Michaels Reise um die Erde. Viimeksi mainittu on 2. näytös Licht-oopperan Donnerstag-osasta. Esitys oli puolidramatisoitu konserttiversio. Kaukalon paikalla oleva katsomo oli todellakin aivan täynnä muutamaa paikkaa lukuunottamatta, yleisöä paikalla oli ehkä noin 800, ellei jopa 1000. Huomattava saavutus jokseenkin kosiskelemattomalta musiikilta.

Keskimääräinen konsertissakävijä Varsovan Syksy -festivaalilla on iältään ehkä noin 25-40 -vuotias, ja huomattava osa on muita kuin muusikoita tai säveltäjiä. Järjestäjien ja taiteellisen johtajan mukaan eräs syy runsaisiin kävijämääriin on konserttien vieminen paikkoihin, joihin omani ja sitä nuoremman ikäpolven yleisön on ikään kuin luontevampi tulla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi erilaisia klubimaisia taidetehtaita, joita Varsovaan on viime vuosina kunnostettu useita. Hekin tosin myöntävät, että se ei täysin selitä pääosin yleisömäärällisesti menestyksekkäitä konsertteja.

Puolasta voi tulla mieleen vaikkapa Chopin, Lutoslawski ja aristokratia; voisiko siis olla, ettei Puolassa pelätä kulttuurielitismiä, vaan se nähdään positiivisena ilmiönä. Onko Varsovan Syksyn brändi edistyksellisyys ja riskinotto, perinteitä kommentoiden tai siihen yhdistyen? Yleistäen ja kenties yltiöpositivistisesti ajatellen tämän haluaisi ymmärtää enteenä kaavoihin kangistuneen viihteen kuolemalle ja sivistyneen älymystön ja porvarismin uudelleen tulemiselle. Onko asemiinsa jähmettynyt vasemmistolaisuus myös kulttuurissa mennyttä aikaa? Onko haasteellisenkin nykymusiikin suurin ymmärretyksi tulemisen este poliittinen ja sukupolvien välinen?

Händelin ooppera Acis & Galatea

Händelin suosituin ooppera nyt Helsingissä, vain vajaan kolmensadan vuoden odottelun jälkeen! Suomalainen kamariooppera sekä Helsingin barokkiorkesteri johtajansa Aapo Häkkisen kera jatkavat ansiokasta työtään 1700-luvun oopperan parissa. Viime vuonna kuultu Haydnin asumaton saari saa jatkokseen Händelin Acis&Galatea-oopperan, joka on barokkioopperaa edustavimmillaan:

”Händelin Acis ja Galatea liittyy 1700-luvun alun Lontoossa suosittuun Masque-perinteeseen, jonka onnistui kilpailla uuden italialaisen oopperan kanssa mytologisine aiheineen, vuorottelevine laulettuine resitatiiveineen, aarioineen ja kuoroineen.” — Aapo Häkkinen

A Child of our Time -oratorio

Michael Tippett (1905-1998) on yksi Iso-Britannian merkittävimmistä 1900-luvulla eläneistä säveltäjistä. Vuosisadan puolessa välissä Tippett sai kyseenalaista mainetta kieltäytymällä aseista toisessa maailmansodassa ja toimimalla sitten aktiivisesti rauhanliikkeessä. Tippett oli kuitenkin Benjamin Brittenin ja William Waltonin ohella aikansa menestynein brittisäveltäjä, ja sodan jälkeen arvostuskin nousi ansaitulle tasolle – siitä osoituksena mm. ritariksi lyöminen vuonna 1966.

Oratorio A Child of Our Time syntyi vuosina 1939-41 sekä Euroopan, että Tippettin henkilökohtaisen elämän hurjimpina vuosina – Tippett joutui mm. vankilaan kolmeksi kuukaudeksi aseistakieltäytymisensä vuoksi. Tippettin itsensä laatiman libreton ovat inspiroineet kristalliyöhön johtaneet tapahtumat: juutalaispoika Herschel Grynszpan murhasi vuonna 1938 saksalaisen diplomaatin Ernst von Rathin Pariisissa. Natsit kostivat, kauhealla tavalla.

Tapiola sinfoniettan Taaperokonsertti

Ikäsuositus: 1-3 vuotta

Kamari21: Tappava tulkinta

Kanneltalo tarjoaa usein mielenkiintoisia makupaloja myös klassisen musiikin ystävälle. Kannelmäen aseman kupeessa sijaitsevalle kulttuurikeitaalle on vieläpä helppo ja nopea tulla m-junalla. Tällä kertaa luvassa on mielenkiintoinen ja monipuolinen ohjelma, mm. Beethovenin, Janacekin ja Tolstoin (!) versiot Kreutzer-sonaatista.

Konsertti uusitaan 8.10. Imatran Konserttihovissa.