Amfion pro musica classica

RSO:n koronakevään konserttitarjonnassa uusinta nykymusiikkia, barokkia ja klassikoita

RSO:n loppukevään kamarimusiikkisarjassa kuullaan vielä kuusi konserttia, joiden suorat lähetykset välitetään Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä 15.4., 24.4., 29.4., 8.5., 13.5. ja 27.5. klo 19.

15.4. klarinetisti Christoffer Sundqvist ja pianisti Emil Holmström esittävät Johannes Brahmsin myöhäisen kauden sonaatteja klarinetille ja pianolle. Kontrastina Brahmsille kuullaan kahden nykysäveltäjän, Sauli Zinovjevin ja Minoru Mikin lyömäsoitinteokset.

Myöhemmissä konserteissa on ohjelmassa runsaasti nykymusiikkia. Kantaesityksensä saa RSO:n fagotisti Otto Virtasen säveltämä laulusarja Five Songs of Soundness, jonka solistina laulaa Helena Juntunen.

Vain muutama kuukausi kantaesityksensä jälkeen kuullaan myös Anna Clynen jousikvarteton Breathing Statues Suomen ensiesitys. Muita kevään konserteissa esitettäviä nykysäveltäjiä ovat mm. Lotta WennäkoskiOuti Tarkiainen ja Sofia Gubaidulina.

Nykymusiikin lisäksi ohjelmassa on myös barokkiteoksia sekä kamarimusiikkiklassikoihin lukeutuva Schubertin oktetto, jonka ykkösviulistina soittaa Elina Vähälä.

Sibeliuksen neljäs sinfonia ilmestynyt kriittisenä editiona

Sibelius teki IV sinfonian käsikirjoitukseen muutoksia lyijykynällä ennen teoksen julkaisuprosessia.

Sibelius teki IV sinfonian käsikirjoitukseen muutoksia lyijykynällä ennen teoksen julkaisuprosessia.

Jean Sibelius Works -sarjan 33. osa on julkaistu. Se sisältää IV sinfonian kriittisen laitoksen. Sarjaa julkaisevat Kansalliskirjasto, Sibelius-Seura ry ja kustannusyhtiö Breitkopf & Härtel (Wiesbaden).

Sibeliuksen neljännestä sinfoniasta on edelleen liikkeellä virheitä sisältäviä nuottilaitoksia. ”Uuden kriittisen edition partituuriin on korjattu runsaasti virheitä ja selvitetty epätarkkuuksia. Siinä valotetaan myös sinfoniaan liitettyjä ohjelmallisia ajatuksia”, kertoo niteen toimittanut tutkija Tuija Wicklund.

Teoksen sävellysprosessi oli pitkä ja valmistuminen aikataulussa täpärällä. Viimeisinä kahtena viikkona ennen kantaesitystä Sibelius kirjoitti päiväkirjaansa taistelevansa Jumalan kanssa ja henkensä hädässä. Ensiesityksen jälkeen Sibelius muokkasi sinfonian ennen sen kustantamista. Nyt julkaistaan 2. ja 3. osan varhaisversio ensimmäistä kertaa.

Neljännen sinfonian vastaanotto vuonna 1911 oli hämmentynyt ja kriitikot kuvasivat sinfoniaa vaikeatajuiseksi, moderniksi ja rohkeaksi. Sibelius itse kirjoitti pian teoksen valmistumisen jälkeen: ”Rakastan sitä teosta. Se on iki-ihana.” Vielä lähes 80-vuotiaana Sibelius totesi: ”IV sinfonia edustaa hyvin oleellista ja suurta osaa minua; kyllä minä olen iloinen, että olen tuon kirjoittanut.”

Musiikkitalo saa maailman suurimmat konserttisaliurut

urut-a3ce0d86-380f-4440-af58-3049c9a54f62

123-äänikertaiset urut modernilla julkisivulla

Musiikkitalon konserttisalin uusien urkujen suunnitelmat on julkaistu. Kansainvälisen tarjouskilpailun ja kesäkuussa 2018 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti urut rakentaa itävaltalainen Rieger Orgelbaun -urkurakentamo. Uruista tulee 123-äänikertaiset ja ne ovat näin ollen maailman suurimmat konserttisaliurut. Vertailukohtana voidaan mainita Suomen toistaiseksi suurimmat urut, jotka ovat 85-äänikertaiset ja sijaitsevat Lapuan Tuomiokirkossa.

Musiikkitalon uusista uruista tulee rikkaat ja mahdollisimman monenlaisen musiikin esittämiseen sopivat. Urut on pyritty näkemään tulevaisuuden soittimena eivätkä ne siten ole sidottu yhteen aikakauteen, tyyliin tai genreen. Suunnittelutyötä vetänyt professori Olli Porthan pitää hanketta kansainvälisestikin mitattuna ainutlaatuisena.

”Työryhmän työskentely on ollut imponoivaa, innostunutta ja samaan suuntaan tähtäävää. Yhteishenki läpi koko organisaation on ollut erinomainen. Kaikki suunnittelu on tähdännyt siihen, että urkujen sointi tulisi kuulijaa lähelle, myös kaikkein hiljaisimmilla rekisteröinneillä ja toisaalta että suuret rekisteröinnit täyttävän salin soinnillisesti vakuuttavasti ja vaikuttavasti. Urkuja on suunniteltu ’kerran elämässä’ -asenteella”, kommentoi Olli Porthan.

Säveltäjiä instrumentti kiehtoo erityisesti lukuisten uutta musiikkia innoittavien apulaitteiden ja teknisten ratkaisujen kautta. Näitä ovat esimerkiksi mikrotonaalinen pillistö, säädeltävä ilmanpainejärjestelmä ja lukuisat yläsäveläänikerrat. Urkuihin tulee kaksi soittopöytää, toinen lavalle ja toinen ylös urkujen yhteyteen. Tämä mahdollistaa urkurin työskentelyn aivan kapellimestarin vieressä ja yleisön näkyvillä.

”Urkujen pääasiallinen tehtävä on toimia orkesterin osana teoksissa, joissa sitä edellytetään, tietysti myös solistisessa roolissa. Monipuolinen dispositio antaa myös mahdollisuuden erittäin laajan soolokirjallisuuden esittämiseen urkumusiikin koko historian ajalta”, Porthan jatkaa.

Urkujen julkisivu on moderni ja Musiikkitalon arkkitehtuuria rikastuttava tunnusmerkki. Urkurakentajan tavoitteena on ollut sekä orgaaninen (organ-ic) että urkujenkaltainen julkisivu. Soitin on kokonaisuudessaan sijoitettu kaappiin, mikä mahdollistaa ainutlaatuiset dynaamiset mittasuhteet. Staattisesta tulee dynaaminen, kun julkisivun liikkuvat elementit avataan ja yleisö näkee pillistöjen eri tasot urkujen sisältä erilaisin valotehostein. Visuaalisesti merkittävä on myös julkisivun edessä oleva putkisto, joka on yleensä piilossa. Nyt se on tuotu näkyville rikastuttamaan kuulijan mielikuvitusta uruista elävänä ja muuntuvana instrumenttina.

.

Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailu

Urkujen käyttöönottoa juhlistaa koko vuoden 2023 kattava urkukonserttisarja, jonka ohjelmisto saadaan kansainvälisen Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailun kautta. Sävellyskilpailu on avoin kaikille halukkaille ja siinä on kolme sarjaa: orkesterikonsertot, kamarimusiikkiteokset ja soolourkuteokset. Tavoitteena on palkita reilu kymmenkunta teosta ja esittää ne omissa konserteissaan vuoden 2023 aikana. Teoksia esittävät RSO:n ja HKO:n lisäksi joukko suomalaisia orkestereita ja kansainvälisiä urkuvirtuooseja.

Kaija Saariahon vetämässä tuomaristossa ovat mukana ylikapellimestarit Nicholas Collon ja Susanna Mälkki, säveltäjät Francesco Filidei (Italia), Maija Hynninen ja Olli Kortekangas sekä urkurit Jan Lehtola, Susanne Kujala ja Olli Porthan. Kilpailun tulokset julkistetaan keväällä 2022. Kilpailun rahoittaa Alfred Kordelinin rahasto.

”Urkukilpailu on tärkeä monella eri tavalla. Se aloittaa yksien maailman merkittävimpien urkujen elämän Helsingin keskustassa vieden urut suoraan kansainvälisen kulttuurikeskustelun ytimeen. Monipuolisesti suomalaisia muusikoita yhdistäen urut pääsevät palvelemaan kaikkia suomalaisia. Kansainvälisen kilpailun myötä urut ovat heti suoraan uuden musiikin sydämessä ja kutsuvat luokseen kaikki musiikkia luovat säveltäjät ympäri maailmaa”, kuvailee Jan Lehtola.

Vuodesta 2017 lähtien urkujen käytön ja rakennuksen suunnittelusta on vastannut professori Olli Porthanin johtama työryhmä, jonka jäseniä ovat professori emeritus Kari Jussila, musiikin tohtori Jan Lehtola, urkutaiteilija Pétur Sakari, urkutaiteilija Pekka Suikkanen ja musiikin tohtori Ville Urponen. Lisäksi työryhmän ulkomaisena eritysasiantuntijana on toiminut professori Olivier Latry.

Työryhmän tehtävänä on ollut urkujen rakennuksen kilpailutuksen ja suunnittelun ohella luonnostella urkujen käyttöä. Syksyllä 2019 työryhmän pohjalta Musiikkitalon säätiön aloitteesta perustettiin Musiikkitalon Urut Soimaan ry, joka vastaa puheenjohtajansa Jan Lehtolan johdolla urkukonserttien, ja nyt ensimmäisenä urkusävellyskilpailun, järjestämisestä.

Urut saivat alkunsa, kun Kaija Saariaho lahjoitti hankkeelle alkupääomaksi miljoona euroa. Tämän jälkeen talon pääkäyttäjät Yle, Helsingin kaupunki sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö antoivat hankkeelle 1,5 miljoonaa euroa sekä useat eri säätiöt (Jane ja Aatos Erkon säätiö, Svenska litteratursällskapet i Finland, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Pro Musica -rahasto) lahjoittivat yhteensä 1,7 miljoona euroa.

Urkujen on määrä valmistua syksyllä 2022 ja ne otetaan käyttöön 1.1.2023.

RSO:n konsertissa 27.3. soi Bach

Ennakkotiedoista poiketen RSO:n kamarimusiikkikonsertissa 27.3. ei kuulla harppuohjelmaa, vaan tilalla soitetaan Bachia sellolla ja cembalolla.

Orkesterin molemmat soolosellistit Tuomas Lehto ja Tomas Nuñez esittävät Bachin soolosellosarjoja. Lisäksi pianisti Jouko Laivuori tulkitsee cembalolla Bachin preludeja ja fuugia kokoelmasta Das wohltemperierte Klavier I. Konsertti lähetetään suorana Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä 27.3. klo 19 alkaen

Kansallisoopperan Ring siirtyy – Valkyyrian esitykset nähdään syksyllä Siegfriedin tilalla

Koronavirusepidemiasta johtuen Oopperatalo on suljettu ja kaikki Kansallisoopperan ja -baletin esitykset peruttu keväältä 2020. Kevätkauden päätteeksi suunnitellut Wagnerin Ringin toisen osan eli Valkyyrian esitykset nähdään syksyllä 2020.  Kansallisooppera ja -baletti tarjoaa kevään esitystauon aikana yleisölle maksutta ooppera- ja balettiesitysten tallenteita Stage24-palvelussa.

Valkyyrian touko-kesäkuun vaihteeseen suunniteltu esitysperiodi nähdään oopperakauden 2020–2021 avauksena syksyllä. Ring-tetralogian kolmas osa, Siegfried, esitetään keväällä 2021. Viimeinen osa, Jumalten tuho, siirtyy kaudelle 2021–2022.

Kansallisooppera ja -baletti lisää esitystauon aikana tallenteita jo viime viikolla päivittäisen kävijämääränsä moninkertaistaneelle virtuaalinäyttämö Stage24:lle. Yleisradion kanssa tuotettuja tallenteita julkaistaan maanantaisin ja torstaisin klo 19.

Torstaisin julkaistavien tallenteiden yhteydessä esitetään myös uusi ajankohtainen ennakkokeskustelu, jossa teosten esiintyjät ja työryhmä keskustelevat teoksen teemoista ja työskentelystään. Tiedot tulevista esityksistä kerrotaan maanantaisin Stage24-palvelussa sekä Oopperan ja Baletin uutiskirjeessä.

Stage24-palvelussa on jo tällä hetkellä katsottavissa useita esitystaltiointeja, tuoreimpina kauden 2019–2020 ensi-iltateokset: uutuusooppera Don GiovanniRing-sarjan aloittanut Reininkulta sekä koko perheen balettihitti Peppi Pitkätossu. Muusta ohjelmistosta mukana ovat muun muassa oopperat La Bohème ja Aida, baletti Lumikuningatar sekä sirkusta ja oopperaa yhdistävä CircOpera.

Kansallisooppera ja -baletti on mukana myös eurooppalaisten oopperatalojen OperaVision-suoratoistopalvelussa sekä kulttuurikanava ARTEN Opera Season -verkkopalvelussa. Kansallisoopperan Don Giovanni on parhaillaan katsottavissa OperaVision-palvelussa osana kanavan kansainvälistä Mozart-festivaalia.