Amfion pro musica classica

Viitasaaren Musiikin ajan Suomi 100-ohjelmassa Sir John Tusa ja Teemu Mäki

Tulevan kesän festivaaliteema Viitasaaren Musiikin ajassa on taide ja autonomia vuorovaikutusyhteiskunnassa. Konsertti- ja puheohjelma herättävät kysymyksen mm. siitä, mitä tarkoittaa taiteen autonomia tänään, kun taiteen merkitystä arvioidaan yhä useammin välineellisesti. Mikä on kulttuurin osa, arvostus ja arvotus nykymaailmassa? Kuinka säilytämme taiteen autonomian ja mahdollisuudet yhteistyöhön aikana, joka henkii kilpailua ja lyhyen aikavälin voittoja? Kuinka digitaalisuus vaikuttaa taiteilijan autonomiaan? Teemaa käsitellään sekä suomalaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta niin sävelten kuin sanojen avulla muun muassa kaksipäiväisen maksuttoman seminaarin aikana, jossa puhuvat Sir John Tusa, Mark Applebaum, Teemu Mäki ja Sini Mononen.

Festivaalin koko ohjelma julkaistaan toukokuun aikana.

Kari Tikan Luther-ooppera toteutetaan Espoossa reformaation merkkivuoden kunniaksi

 

071112 Emriikka Salonen sopraano kuvaaja: Annika Rauhala

Sopraano Emriikka Salonen. Kuva © Annika Rauhala

Urkuyö ja Aaria -festivaali tuottaa reformaation merkkivuoden kunniaksi Kari Tikan Luther-oopperan. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Espoon seurakuntien kanssa ja se aloittaa tämän kesän festivaalin 1.–8.6.2017 Tapiolan kirkossa. Teos kertoo uskonpuhdistuksen isästä Martti Lutherista ja hänen kamppailustaan hyvän ja pahan välillä.

Oopperan parissa 1960-luvun lopulta lähtien työskennelleelle Kari Tikalle ajatus tehdä ooppera uskonpuhdistajasta oli äärimmäisen henkilökohtainen.

Martti Luther alkoi vahvasti kiinnostaa ja puhutella minua 1990-luvulla. Luin kymmeniä ja kymmeniä kirjoja, sekä Lutherin omia kirjoituksia että kirjoituksia hänestä. Tajusin, että minullahan oli ollut ihan samanlaisia kamppailuja, samanlaista etsintää ja samanlaisia löytöjä kuin nuorella Martilla. Tärkeimmäksi kysymykseksi oli noussut minulle pelastuminen yksin Jumalan armosta ilman ihmistekoja, ansioita tai ratkaisuja,” kertoo Tikka oopperan tekemiseen johtaneesta prosessista.

Lutherin elämä ja sanoma muotoutui 1990-luvun lopulla oopperaksi, jossa kohtausten väleissä on Lutherin omia virsiä yleisön laulamana. Tikan mukaan oopperassa on kaksi pääteemaa; ihmiskunnan ikuinen kuolemantanssi Saatanan ja tuhon voimien johdolla, mutta ennen kaikkea Jumalan sanan voima ja voitto tuhon voimista.

Teos toteutettiin ensimmäisen kerran Jussi Tapolan ohjaamana Suomen Kansallisoopperan tuotantona, ja se kantaesitettiin vuonna 2000 Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Sen jälkeen sitä esitettiin menestyksellä ympäri Suomea sekä Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Ooppera toteutetaan Urkuyö ja Aariassa uutena produktiona Juulia Tapolan ohjauksessa. Hän toimi Luther-oopperan ensimmäisessä produktiossa isänsä Jussi Tapolan ohjausassistenttina ja tekee nyt oopperasta tähän aikaan sovitetun tulkinnan.

”Haluan tuoda esille, miten Lutherin sanoma voi avautua tämän päivän ihmiselle. Oopperan tapahtumissa kohtaavat nykyhetki ja Lutherin aikakausi,” Juulia Tapola kertoo.

Oopperassa esiintyvät Elja Puukko (baritoni) Lutherina, Emriikka Salonen (sopraano) Lutherin vaimona Katharina von Borana ja Aki Alamikkotervo (tenori) Saatanana. Muissa rooleissa laulavat Hannu Jurmu (tenori), Alina Koivula (sopraano) ja Jussi Merikanto (basso). Oopperaesityksen johtaa Erkki Lasonpalo ja orkesterina soittaa Feste Burg Ensemble. Luther-kuorossa on laulajia pääkaupunkiseudun kuoroista. Kuoron valmentavat kuoromestari Tatu Erkkilä ja Erkki Korhonen. Oopperan visualisoinnista vastaavat Juulia Tapola, Anna Kontek ja Suvi Saari. Osa puvustuksesta ja lavastuksesta toteutetaan Omnian oppilastöinä.

Ooppera kytkeytyy reformaation merkkivuoden lisäksi Suomi100 -juhlavuoteen. Reformaation seurauksena alkoi 500 vuotta sitten muodostua suomalainen kansallinen identiteetti. Juhlavuoden ”Yhdessä”-teemaa toteutetaan yhteistyössä tekemisen sekä vuorovaikutteisen yhteisöllisyyden lisäämisen kautta. Yleisö pääsee esityksissä osallistumaan oopperan sisältämien Lutherin virsien laulamiseen.

Ennen oopperaesityksiä pidetään Luther tutuksi -tilaisuus kirkon viereisessä Original Sokos Hotel Tapiola Gardenissa, jossa keskustelemassa ovat mm. säveltäjä Kari Tikka teologian tohtori Jussi Koivisto ja taiteellinen johtaja Erkki Korhonen.

Luther-oopperaa ovat tukeneet Espoon seurakunnat, Espoon kaupunki, Espoon hiippakunta, Espoon seudun kulttuurisäätiö, Kirkkohallitus, Kuntien takauskeskus ja Kuntarahoitus.

Esitykset
To 1.6. klo 19.30 ensi-ilta
Pe 2.6. klo 19.30 II esitys
To 8.6. klo 19.30 III esitys

Arvio: RSO ja Lintu rakensivat jännittävän sillan Fagerlundista Nielseniin

Radion sinfoniaorkesteri ja Hannu Lintu kantaesittivät Sebastian Fagerlundin Driftsin Musiikkitalossa tämän viikon konserttisarjassaan. Kuva © Jari Kallio

Radion sinfoniaorkesteri ja Hannu Lintu kantaesittivät Sebastian Fagerlundin Driftsin Musiikkitalossa tämän viikon konserttisarjassaan. Kuva © Jari Kallio

Toki ihmismieli etsii luonnostaan merkityksiä ja yhteyksiä kaikesta kohtaamastaan, mutta Hannu Linnun ja Radion sinfoniaorkesterin tämän viikon konserttiohjelmassa ei voinut olla huomioimatta ilolla niitä musiikillisia siltoja, joita Sebastian Fagerlundin nyt kantaesitetyn Driftsin sekä Carl Nielsenin neljännen sinfonian välille rakentui.

Drifts (2017) on reilun kymmenen minuutin mittainen seikkailu suurelle orkesterille. Sen sukulaisuus Fagerlundin viimeaikaisten orkesteriteosten ja konserttojen kanssa on ilmeinen erityisesti herkullisen orkestraation ja musiikkia eteenpäin vievän peräänantamattoman pulssin suhteen. Uutta on kuitenkin tapa, jolla Fagerlund nivoo oivallisesti yhteen alun tummasävyistä Largo misteriosoa sekä sen lomasta esiin kasvavaa  kirkasta Energicoa.

Hitaan ja nopean musiikin karakterien kietoutuminen samanaikaisesti soivaan kudokseen on tietenkin ilmiö, jota säveltäjät ovat tutkineet monin tavoin ja usein kiehtovin ratkaisuin, oli sitten kysymys renessanssipolyfoniasta, Ligetistä tai Reichista. Ja nautinnollisen omanlaisensa oli myös Driftsin orgaaninen kasvu hitaan ja nopean, tumman ja kirkkaan sävelmateriaalin ympärillä.

Alun syvyyksistä kumpuavat soinnit assosioituivat hetkellisesti Stravinskyyn, kun taas lyömäsoitinten eri väreissä sykkivä pulssi oli hyvin Fagerlundille ominaista ja erinomaisen sähköistävää. Musiikki kantoi kuulijaa riemastuttavan vaivihkaa moninaisiin sointimaisemiin, joiden avautuminen oli alati inspiroivaa avaustahdeista päätösrepliikkiin saakka.

Lintu ja Radion sinfoniaorkesteri ovat tehneet oivallista työtä jo useammankin Fagerlundin teoksen parissa niin konserttisalissa kuin levytysstudiossakin. Driftsin kantaesitys jatkaa tätä perinnettä erinomaisesti. Toivottavasti tämä Hannu Linnulle omistettu teos löytää tiensä meneillään olevaan Fagerlundin teosten levytyssarjaan mahdollisimman pian.

Carl Nielsenin neljäs sinfonia (1914-16), lisänimeltään Det Uudslukkelige eli Sammumaton on paitsi raivokkaan riemuisa kevään, luonnon ja elämän peräänantamaton ylistys, myös mitä nerokkaimmin rakennettu sinfonisen kehittelyn ja orkesterin sointikirjon tutkielma, joka hämmästyttää kuulijaansa vielä vuosisata syntynsä jälkeenkin.

Nielsen, kuten Fagerlundkin, tutki Sammumattomassaan mahdollisuuksia nivoa sinfonisia elementtejä yhteen ilman tarkkarajaisia osajakoja. Tätä yksiosaisuuden ja orgaanisemman kehittelyn ihannetta kohti pyrki samanaikaisesti myös Sibelius, vaikkakin pinnalta katsoen nämä kaksi säveltäjää tuskin voisivat olla orkesteriajattelussaan erilaisempia.

Sibeliuksella ja Nielsenillä oli tietenkin pyrkimyksissään yhteisiä esikuvia. Molemmat olivat kuulleet Schönbergin yksiosaisen Kamarisinfonian (1906), jossa allegrojen, scherzon ja hitaan osan elementit muodostavat katkeamattoman jatkumon, joskin näiden väliset rajat ovat vielä tuossa teoksessa suhteellisen selväpiirteisiä.

Luonnollisesti erityinen merkitys niin Nielsenille kuin Sibeliuksellekin oli Beethovenilla, joka jo viidennessä sinfoniassaan (1804-08) kuljetti temaattisia aiheita osasta toiseen lujittaen sinfonista kokonaisrakennetta ennennäkemättömällä tavalla.

Kaikesta rakenteellisesta oivaltavuudestaan huolimatta Nielsenin neljäs sinfonia ei ole vain mielikuvituksellisten sävelaiheiden taidokas sommitelma, vaan se kasvaa vähintään Mahlerin veroiseksi seikkailuksi, jonka häikäisevä orkestraatio ja välillä liki mahdottomuuksiin yltävä taipumus sulauttaa mitä erilaisimpia soivia aineksia johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi hakee vertaistaan sinfoniakirjallisuudessa.

Neljäs sinfonia tutkii sinfoniaorkesterin sointimahdollisuuksia hätkähdyttävällä raikkaudella. Oli sitten kyseessä huilun ja käyrätorven vuoropuhelu, jousikvintetti tai kahden patarumpalin karnevaali, kuulija voi vain riemuita soinnin rikkaudesta, varsinkin kun teoksen saa kuulla sellaisessa soivassa asussa kuin RSO:n ja Linnun kanssa lauantaisessa Musiikkitalon iltapäivässä.

Fagerlundin ja Nielsenin riemastuttavien sointimaailmojen ja rakenteellisten seikkailujen lomassa kuultiin Maurice Ravelin G-duuripianokonsertto (1929-31). Tämän baskien kansanmusiikkiaiheita, jazzia ja Mozart-vaikutteita yhdistelevän, mutta erehtymättömästi aina Ravelilta itseltään kuulostavan mainion konserton solistina oli Daniil Trifonov, yksi aikamme puhutuimmista nuorista pianisteista.

Ilahduttavahan tuo Ravelin teoksen tulkinta oli, rikkaasti soiva ja monissa detaljeissaan varsin huoliteltu sekä kokonaisuutena hyvin harkittu ja tasapainoitettu. Erityisen persoonallinen tai mieleenpainuva Trifonovin tulkinta ei ehkä ollut, mutta toisaalta konserton taidokas konstruktio ja soittimellinen ajattelu välittyivät johdonmukaisesti. RSO ja Lintu olivat Trifonoville mainio partneri.

Ylimääräisenä saatiin kuulla Trifonovilta erinomainen ripaus Stravinskyn Petrushkaa, joka istui myös oivallisesti ohjelmakokonaisuuteen. Lähes täyteen myydyn Musiikkitalon yleisö oli suosionosoituksistaan päätellen varsin tyytyväinen. Lauantaiuusinnat ovat selvästi ottaneet paikkansa.

— Jari Kallio

Radion sinfoniaorkesteri
Hannu Lintu, kapellimestari
Daniil Trifonov, piano

Sebastian Fagerlund: Drifts, kantaesitys
Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri
Carl Nielsen: Sinfonia nro 4 ”Sammumaton”

La 6.5. klo 16.15
Musiikkitalo, Helsinki

Helsingin kamarikuoro vierailee Belgiassa ja julkaisee uuden levyn

Helsingin kamarikuoron, maamme ainoan ammattilaiskamarikuoron kevätkausi huipentuu vierailuun ammattikuoroverkosto Tenson festivaalilla Belgiassa sekä uuden levyn julkistamiseen.

Lauantaina 13.5. HKK esittää Mechelenin Pyhän Rumboldin katedraalissa konserttikokonaisuuden In(ter)dependence, jossa kuullaan myös kauden toinen kantaesitys. Argentiinalaissyntyisen, nykyään Lontoossa vaikuttavan Alejandro Viñaon teos Fear käsittelee ensimmäistä maailmansotaa usealla eri kielellä. Fear on Helsingin kamarikuoron, Viron filharmonisen kamarikuoron, Eric Ericsons kammarkörin ja Accentus-kuoron yhteistilaus.

Belgian ensiesityksensä saa myös Sampo Haapamäen vaikuttava kokonaisuus Maailmamaa vuodelta 2010. Teos ei ole poliittinen kannanotto, mutta säveltäjää on kiehtonyt etenkin jännite kansallismielisyyden ja Maailmamaa-utopian suuntaan etenevän ”kansainvälisyysmielisyyden” välillä. Belgiassa HKK esittää lisäksi Jean Sibeliuksen klassikkoteoksen Rakastava. Kuoroa johtaa Nils Schweckendiek ja elektroniikasta vastaa Timo Kurkikangas.

Mechelen-vierailun jälkeen sama ohjelma Sibeliusta lukuun ottamatta kuullaan myös Helsingissä, Klang-konserttisarjassa maanantaina 29.5. Musiikkitalon Camerata-salissa.

Slaavilais-ortodoksista juhlaa
Kevätkauden viimeinen kamarikonsertti kuullaan Meilahden Tuomaankirkossa sunnuntaina 7.5. Sopraano Varvara Merras-Häyrynen avaa yhdessä pianisti Joel Papinojan kanssa ikkunoita slaavilais-ortodoksiseen kulttuuriin. Konsertissa kuullaan Sergei Rahmaninovin säveltämiä lauluja erityisesti hengellisistä teemoista inspiroituneiden venäläisrunoilijoiden teksteihin sekä Einojuhani Rautavaaran pianoteos Ikonit op. 6. Merras-Häyrysellä on läheinen suhde slaavilais-ortodoksiseen kulttuuriin sekä venäläisten sukujuuriensa että Uspenskin katedraalissa kirkkomuusikkona toimimisen myötä.

Bergman vihdoin levyllä
Kuusi vuotta työn alla ollut tuplalevy sisältäen Erik Bergmanin (1911–2006) kuoromusiikkia julkaistiin vihdoin 28.4. BIS-levymerkillä. Suomalaisen modernismin grand old man oli erikoistunut kuoromusiikkiin, ja tällä äänitteellä kuullaan ennen kaikkea kuoroteoksia, joita ei ole ennen julkaistu. Ohjelmisto antaa laajan kuvan säveltuotannosta joka kattaa yli 60 vuotta. Mukana on niin Bergmanin tulkintoja ruotsinkielisistä kansanlauluista kuin Petrarcan soneteista ja Kalevalasta. Kuoroa johtaa Nils Schweckendiek.

Gita Kadambi ehdolla Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajaksi

Gita Kadambi. Kuva © Heikki Tuuli.

Gita Kadambi. Kuva © Heikki Tuuli.

Suomen kansallisoopperan ja -baletin säätiön hallitus ehdottaa talon pääjohtajaksi Gita Kadambia, joka vastaa tällä hetkellä Helsingin kaupunginorkesterista sen intendenttinä. Hallitus päätti ehdokkuudesta kokouksessaan torstaina 4.5. Ennen nimittämispäätöstä hallitus kuulee Oopperan ja Baletin henkilöstöryhmiä.

Gita Kadambin (45) taustassa yhdistyvät johtamiseen, näkemyksellisyyteen ja kulttuurin tuntemukseen liittyvät taidot ja näytöt, joita Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallitus pääjohtajalta edellyttää. Pääjohtaja vastaa koko organisaation johtamisesta, oopperan ja baletin taiteelliset johtajat toimivat hänen alaisuudessaan.

”Gita Kadambilla on vahva ymmärrys musiikista sekä oopperan ja baletin tuotannosta ja hyvä kokemus luovien ihmisten ja organisaatioiden johtamisesta. Hän tuntee koti- ja ulkomaisen klassisen musiikin kentän erittäin hyvin ja hänellä on laajat verkostot. Hänellä on kokemusta strategian johtamisesta ja myös digitaalisten palveluiden ja asiakaskokemuksen kehittämisestä. Gita Kadambi on tavoitteellinen ja näkemyksellinen vastuunkantaja ja avoin ja kuunteleva johtaja”, perustelee hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö.

Kadambi on työskennellyt Helsingin kaupunginorkesterin intendenttinä vuodesta 2013 ja sitä ennen HR-partnerina ja henkilöstöpäällikkönä Yleisradiossa, Radion sinfoniaorkesterin apulaisintendenttinä sekä mm. tuotantotehtävissä Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Hän on suorittanut johtamisen Executive MBA -tutkinnon Aalto-yliopistossa, musiikin maisterin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa sekä Master of Music Performance -tutkinnon London College of Musicissa.

Pääjohtajahaku käynnistyi tammikuussa ja julkisen haun rinnalla käytettiin rekrytointiasiantuntijaa. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta käsitteli yhteensä 45 hakemusta. Muiden hakijoiden nimiä ei julkisteta. Ennen lopullista nimityspäätöstä hallitus kuulee asiassa ensin henkilöstöryhmiä Kansallisoopperan ja -baletin käytännön mukaisesti.

Uuden pääjohtajan on määrä aloittaa tehtävässään vuoden 2018 alussa nykyisen pääjohtajan Päivi Kärkkäisen jäädessä eläkkeelle.

Lisätietoja ehdokkuudesta antaa hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö. Gita Kadambi, hallituksen muut jäsenet tai nykyinen pääjohtaja Päivi Kärkkäinen eivät tässä vaiheessa kommentoi ehdokkuutta.


Gita Kadambi proposed to become the General Director of the Finnish National Opera and Ballet

The Board of the Finnish National Opera and Ballet has proposed Gita Kadambi to be appointed as the institution’s new General Director. Kadambi’s current position is the General Manager of the Helsinki Philharmonic Orchestra. The Board made the proposal in a meeting held on Thursday May the 4th. Before the final decision, the board will invite personnel groups to share their views on the matter.

Gita Kadambi (45) combines the expertise, vision and experience in leadership and the cultural field that the Board of the Finnish National Opera and Ballet requires from the General Director. The position entails the management and leadership of the entire organisation, with the Artistic Directors of the Opera and Ballet reporting directly to the General Director.

”Gita Kadambi has an extensive understanding of music, opera and ballet production, complemented by experience in managing both creative people and organisations. She knows the field of classical music very well both in Finland and internationally, and she has a broad network of contacts. She has proven skills in strategic leadership as well as digital service and customer experience development. Gita Kadambi is a target-oriented, highly responsible visionary who leads through open communication and listening,” the Chair of the Board Leena Niemistö explains.

Kadambi has been the General Manager of the Helsinki Philharmonic Orchestra since 2013. Earlier in her career she has worked as the HR Partner and Manager at the Finnish Broadcasting Company (Yle), as the Orchestra Manager for the Finnish Radio Symphony Orchestra, and in production and other roles at the Finnish National Opera and the Savonlinna Opera Festival. As well as an Executive MBA from Aalto University in Helsinki, she has completed a Master of Music degree at Sibelius Academy and a Master of Music Performance at London College of Music.

The recruitment for the position of General Director started in January, and a recruitment consultant was employed to complement the public application process. The nomination and remuneration committee of the Board processed a total of 45 applications. The names of the other applicants will not be published. Before making the final decision the Board will invite personnel groups to share their views on the matter according to established FNOB practice.

The new General Director is set to take up the post at the beginning of 2018, upon the retirement of current General Director Päivi Kärkkäinen.

The Chair of the Board, Leena Niemistö is available for comments about the proposal. Gita Kadambi, other members of the board or the current General Director will not be providing comments at this stage