Amfion pro musica classica

Mercadanten I due Figaro muistuttaa Beaumarchais’n kauaskantoisesta perinnöstä

Perjantaina Salzburgin musiikkifestivaaleille kerääntynyt yleisö sai kuulla oopperaharvinaisuuden, kun Riccardo Muti johti vastikään henkiinherätetyn Figaro -komedia-adaptaation, italialaisen Saverio Mercadanten (1795-1870) melodramma buffon I due Figaro, ”Kaksi Figaroa” (1826). Se perustuu Honoré-Antoine Richaud-Martellyn näytelmään Les deux Figaro (1790), joka on epävirallinen jatko-osa Figaron häille. Mercadanten opperan juoni jatkaa tuttua tarinaa Figarosta ja kreivi Almavivasta. Myös Cherubinolla on entistä keskeisempi sankarinosa.

The New York Timesissa julkaistussa artikkelissaan Matthew Gurewitsch luotaa Figaro-oopperoiden taustoja ja jatkumoa, joka nyt sai erään kulminaationsa Salzburgissa. Napolilainen koulu on Salzburgin festivaalin viisivuotinen teema, ja se päättyy tänä vuonna. Viimeisen Napoli-vuoden kunniaksi itsekin kaupungista lähtöisin oleva Muti halusi esitellä tuntematonta Mercadentea. Vasta silloin hän sai kuulla I due Figarosta, jonka partituurin tutkijat olivat hiljattain rekonstruoineet.

Suosikkihahmo Figaron alkuperä on ranskalaisessa näytelmäkirjailijassa Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais’ssa, joka kirjoitti yhteensä kolme Figaro-hahmosta kertovaa näytelmää. Näistä kaksi tunnetuinta, Le Barbier de Séville (Sevillan Parturi) ja La Folle journée ou Le Mariage de Figaro (Figaron häät) innoittivat Rossinin ja Mozartin kirjoittamaan klassikko-oopperansa. Mozartin Figaron häät sai ensiesityksensä 1786, Rossinin Sevillan parturi puolestaan 1816. Myös useat muut vähemmän tunnetut säveltäjät kirjoittivat näytelmistä oopperan, esimerkiksi Giovanni Paisiello, Marcos Portugal ja Nicolas Isouard 1700-luvun lopulla.
Figaro-trilogian kolmas osa La Mère coupable (Syyllinen äiti) on jäänyt draamakirjallisuuden marginaaliin, mutta 1900-luvulla säveltäjät tarttuivat siihen, esimerkiksi John Corigliano oopperallaan The Ghosts of Versailles (1991). Lisäksi 1900-luvun säveltäjät loivat Beaumarchais’n hengessä jatko-osia ja adaptaatioita. Jules Massenet kirjoitti oopperan Chérubin vuonna 1905, ja vuonna 1963 saksalainen Giselher Klebe sävelsi oopperan Odon von Horvathin näytelmään Figaro ottaa avioeron (1937).

Mutin I due Figaro –produktio toteutetaan nuorin voimin: orkesterina toimii Orchestra Giovanile Luigi Cherubini, ja myös laulajat ovat tuoreita kykyjä. Ohjauksesta vastaa espanjalainen Emilio Sagi.

Vastaa

Post Navigation