Reich: Different trains, Piano Counterpoint, Triple Quartet
London Steve Reich Ensemble, Kevin Griffiths
Vincent Corver, piano
EMI Classics, 2011
Steve Reichin suuri keksintö oli toisteinen, toistuva, toistettava paletti, joka toistuu toistumistaan, vaikkei toistukaan toistamiseen, vaan aina vähän toisenlaisesti toistuvana toistona. Eihän se oikeastaan ole mikään uusi asia musiikissa, mutta Reichin tapa uuttaa viimeisetkin mehut simppelinoloisesta materiaalista niin intensiivisesti on ihailtavaa ainesten hyötykäyttöä. Kun Reich saa koneensa käyntiin, voi kuulija ottaa mukavan asennon ja antaa soljuvan suggestiivisen hinkkaamisen viedä hypnoosin rajamaille. Reichin musiikki kulkee tasaisesti kuin junat ennen vanhaan.
Vanhat junat ja junamatkat rannikolta toiselle ovatkin Different Trainsin (1988) taustalla. Idea erilaisista junista lähti Reichin muisteltua elämäänsä junissa 1940-luvun taitteessa, ja kuinka hänenlaisensa juutalaiset matkustivat ihan toisenlaisilla junilla Euroopassa samaan aikaan. Puhetta, junankolinaa, raiteiden kirskunaa ja jarrupillien ulinaa sämpläävä kolmiosainen teos tekee puheesta melodiaa ja rytmiä. Vuodet vierivät ja maisemat vaihtuvat kertojien vinkkien avulla Chicagosta New Yorkiin ja Los Angelesiin, sodan runtelemaan Eurooppaan kera ilmahälytysten ja pelkojen. Sodanjälkeinen maailma on valoisampi ja sitä myöten jousisatsi kevyempää ja konsonoivampaa. Tunnelmat vaihtuvat, mutta jousiensemble myötäilee alati tarkasti taustalla jättäytymällä kuitenkin karismaattisten kertojien avustajaksi. Hälyääniä ja junan vääjäämättömästi jyskyttävää puhinaa imitoiva yhtye on kuin viimeisen päälle kiillotettu ratapalkki ilman rosoja ja saumoja.
Triple Quartet (1998) on harmonioiltaan ehkä piirun verran rajumpaa Reichia, jonka ilmaisu luottaa suurelta osin konsonansseihin ja pehmeään sointiin. London Steve Reich Ensemble on häkellyttävän rytminen, tarkka ja dynaaminen olio, joka puhaltaa henkiin Reichin riipaisevasti jankkaavan teoksen. Jouset soivat pehmeästi, puhtaasti ja miellyttävästi aggressiivisesta tekstuurista huolimatta.
Levyn hienoin teos on kuitenkin Piano Counterpoint (2011), jonka London Steve Reich Ensemblen perustaja Vincent Corver on sovittanut teoksesta Six Pianos (1973). Ääninauhaa hyväkseen käyttävä Corver on tehnyt hienoa työtä: sointi on samettinen, jatkuvasti taustalla huriseva äänimatto luo pastellisävyisen tapetin ja vaiheensiirtojen myötä esiin tulevat ”soolot” nousevat vaivihkaa niskanpäälle ilman turhaa alleviivailua. Vähän yli 12-minuuttista Piano Counterpointia kuuntelisi helposti tuntikaupalla meditatiivisena harjoituksena tai vain mielenkiinnosta pianon äänten ominaisuuksia tarkkaillen.