J.S. Bach: Das Wohltemperierte Clavier
Christine Schornsheim, cembalo
Capriccio, 2011
Laajojen soolokokoelmien kokonaislevytyksiä joskus kritisoidaan akateemisiksi vitriineiksi, jotka tärvelevät säveltäjän ajatuksen, kappaleista kun pitäisi valikoida pienempiä ohjelmakokonaisuuksia maratonin sijaan. Kokonaislevytysten ensyklopediamaisuus on kuitenkin oikeutettua, jos itse kokoelmakin on tietosanakirjamainen teoriateos. Tällaisten kokoelmien äitejä ovat Bachin Die Kunst der Fuge ja Das Wohltemperierte Klavier (aikalaisasussa Clavier, joka levyllä on säilytetty).
”Hyvintemperoitu klaveeri” on paitsi tuplapaketti preludeja ja fuugia kaikissa tasavireisen soittimen suomissa sävellajeissa, myös jokaisen kosketinsoittajan armoitettu retoriikan oppikirja ja 1700-luvun tyylien esimerkkikatalogi. Ja tietysti monumentti Bachin ehtymättömästä mielikuvituksesta.
Saksalainen Christine Schornsheim soittaa Capriccion uudella kokonaislevytyksellä Wohltemperierte Klavieresta järkevän hakuteoksen. Yksittäisiin osiin ei pakkaudu vallankumouksellisia elämyksiä, mutta kokonaisuus on omaksuttava ja varsin tasokas. Tulkintaa luonnehtii kohtuullisuus ja hyvä maku. Schornsheimilla on hillitty ja miellyttävä, paikoin jopa eleetön kosketus, ja harkitut tempot ja mukavat temponvaihdokset kertovat, että kappaleiden ominaisluonteita on huolella mietitty. Vuoden 1624 upeassa Ruckers-cembalossa on viehättävä ja kimmoisa saundi.
Omia suosikkejani ovat molempien kirjojen tyylikkään traagiset g-molli -kokonaisuudet (nro 16). Ensimmäisen kirjan g-molli-preludi astelee taipuisasti trillien ympäröimänä, ja muhkean fuugan kouraisevat intervallit Schornsheim artikuloi hyvin. Toisen kirjan vastaava pari on sävyltään painokkaampi: resitatiivinomaisen preludin raskasmielisiä pisteellisiä kuvioita seuraavat fuugan jykevät kuuden nuotin repetitiot, jotka levenevät vähitellen levymäisiksi massoiksi. Schornsheim käsittelee repetitio-aihetta erinomaisesti muotoillen kasvavasta sointumassoista selviä suuntanuolia. Tämän jälkeen As-duuri-preludin melodiaa häiriköivät urahtelevat heleet ja letkeästi soutava fuuga helähtävät lystikkäinä.
Ulkoisena miinuksena on levyjen sekava ulkoasu: kun cd:itä on neljä kappaletta, olisi levyn numero suotavaa näkyä selkeämmin. Nyt kuulija joutuu etsiskelemään suurennuslasin kanssa oikeaa levyä.