Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaViestit
-
Yllä mainittuun Abbie Conantiin liittyen: New Yorkin filharmonikot ovat valinneet pasuunan vuorottelevaksi äänenjohtajaksi 28-vuotiaan Amanda Davidsonin, joka on ensimmäinen orkesteriin kiinnitetty naispuolinen vaskisoittaja koko sen 170-vuotisen historian aikana. Davidsonin pieni henkilökuva löytyy täältä.
Nick Eanet, joka vuosi sitten valittiin Clevelandin musiikkikorkeakoulun johtoon siirtyneen Juilliard-kvartetin ensiviulistin Joel Smirnoffin tilalle, vetäytyy tehtävästä terveyssyistä. Tiedotteen mukaan Eanet kärsii ”akuuteista ruoansulatushäiriöistä”, mikä kvartetin ahkeran kiertue-elämän vuoksi tekee työn mahdottomaksi.
Eanet työskenteli tätä aikaisemmin Metropolitan-orkesterin konserttimestarina.
Myös Fletcher on saanut osansa Aspenin arssimaisista myrskyistä: viime lokakuussa erotettu toimitusjohtaja palkattiin uudelleen marraskuussa, sai vastaanottaa epäluottamuslauseen festivaalin koko johdolta huhtikuussa ja on eilen solminut sopimuksen kahden vuoden jatkossa pestissään, kertoo New York Times.
Ilmeisesti pääoma tulee säätiön käytettäväksi vasta nyt; itse uutinen on jo viime vuodelta.
Intendenttien ja muun hallintohenkilökunnan mielestä orkesterien alttoviulun äänenjohtajien ja fagotistien paikat on kaikista vaikeimmat täyttää, käy ilmi Ulla Pohjannoron ja Mirka Pesosen tuoreesta Orkesterimuusikot ja orkestereiden toimintaympäristöt 2008 -selvityksestä. Hyviä huilisteja ja sellon äänenjohtajia sen sijaan löytyy kohtalaisen vaivattomasti.
Müncheniläisten ja Thielemannin kiertue Japanissa oli taiteellinen menestys, kertoo Die Welt. Konsertit olivat ”tunteellisia, villejä ja intohimoisia”, osoitus siitä, mitä yhdistelmä München–Thielemann parhaimmillaan on ja mitä siitä olisi voinut tulla. Vaikka edellä mainitusta konfliktista ei virallisesti enää puhutakaan, haluavat monet orkesterin muusikoista vielä puida sitä omalta osaltaan. Thielemannilla on soittajistossa paljon puolustajia.
Mutta on hänellä myös vastustajiakin, joista joku oli maalannut konserttijulisteeseen kapellimestarille pirunsarvet. Soraäänten mielestä Thielemann ei ole keskittynyt riittävästi heidän orkesteriinsa, vaan on esimerkiksi julkaissut Beethovenin sinfoniat DVD-versioina Wienin filharmonikkojen kanssa. Kesät hän on suurelta osin viettänyt Bayreuthissa. Muusikot olisivat halunneet enemmän haasteita, kiertueita ja levytyksiä.
Ilmeisesti Thielemann on myös ihmisenä hieman haastava: harjoituksissakaan ei lavalla saa olla käsilaukkuja tai päällystakkeja, eivätkä vierailevat kapellimestarit saa vaihtaa istumajärjestystä. Hän on halunnut itselleen veto-oikeuden muiden johtamiin ohjelmiin, muttei ole ollut koesoittojen aikana paikalla.
Nekin, jotka Thielemanniin kriittisimmin suhtautuvat, myöntävät silti auliisti, että musiikillisesti yhteistyö on ollut huippuluokkaa. ”Me olemme kaikki rakastaneet häntä”, yksi heistä kertoo.
John Adams kertoo kirjassa Harvardin sävellysopiskelijatoveristaan John F. Adamsista. Hänet sekoittaa helposti myös kollega John Luther Adamsiin, varsinkin nyt, kun molemmat ovat 100 000 dollarin arvoisen Nemmers-palkinnon saajia, edellinen vuonna 2004, John Luther eilisestä lähtien.
Palkinto, jonka tässä välissä ovat saaneet Oliver Knussen ja Kaija Saariaho, myönnetään ”klassisen musiikin erityisen ansioituneelle säveltäjälle, jolla on ollut merkittävä vaikutus säveltämiseen”. Rockrumpalina aloittanut, Alaskassa vuodesta 1978 asunut John Luther Adams löysi säveltäjänkutsumuksensa Frank Zappan, Edgard Varèsen ja Morton Feldmanin teosten kautta. Hän opiskeli California Institute of Arts:ssa muun muassa James Tenneyn johdolla.
Voittoisaan musiikkiin voi tutustua täällä.
Juilliard-kvartettia vuonna 1946 perustamassa ollut sellisti Arthur Winograd on kuollut 90-vuotissyntymäpäivänään Morristownissa New Jerseyssä. Winograd opiskeli New Englandin konservatoriossa ja Curtis-instituutissa ja soitti Juilliard-kvartetissa sen yhdeksän ensimmäistä vuotta, opettaen samalla Juilliard-musiikkikorkeakoulussa. Winograd jätti kvartetin keskittyäkseen kapellimestarin uraansa, ensin Birminghamissa Alabaman osavaltiossa, sitten Hartfordissa Connecticutissa.
Myös Kansallisoopperassa sovellettiin: Naamiohuvien Riccardona lauloi lauantaina August Amanov – tosin montusta, samalla kun ohjaaja Vilppu Kiljunen näytteli roolin lavalla.
12.4.2010, 19:08 vastauksena käyttäjälle: Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen kaivataan lisäpuhtia #18688Tallinnan vaikeudet sen kun jatkuvat: Mikko Fritze on eronnut kulttuuripääkaupunkiprojektin johtajan tehtävästä. Kokonaisbudjetti on alle puolet siitä, mitä alun perin kaavailtiin.
Olkaamme asioista reilusti eri mieltä: Demarin Matti Sauramon mielestä oopperavierailu oli ”unohtumaton” ja esitys ”tyylikäs ja vaikuttava, lumoava”. HS:n Hannu-Ilari Lampila kirjoittaa ”soinnin magiasta” ja Stsedrinin taitavasti oopperaansa rakentamasta jännitekaaresta.
Entäpä maailmalla: New York Timesin Anthony Tommasini toteaa vuonna 2002 Stsedrinin olleen pois kuvioista pitkään, ja syystä. Musiikista puuttuu hänen mukaansa omaperäisyyttä, eikä Lumottu vaeltaja muuta tätä käsitystä. Dissonanssit ja muut ”piikikkäät elementit” ovat liian kesyjä. Taistelukohtaukset kuulostavat tavanomaiselta elokuvamusiikilta. ”Aikamme musiikkia niille, jotka eivät pidä aikamme musiikista”, tiivistää Tommasini.
Guardianin Tim Ashley lausuu lakonisesti: ”kuten Stsedrinillä muutenkin, liian suuri osa materiaalista unohtuu heti.”
Filantrooppi, Metropolitan-oopperan hallituksen sihteeri Ann Ziff on tehnyt oopperatalolle sen historian suurimman lahjoituksen, 30 miljoonaa dollaria. Koska lahjoituksen käyttötarkoitusta ei ole rajattu, sillä voidaan kompensoida kuluvan vuoden ennakoitua neljän miljoonan tappiota. Ziff on myös lahjoittanut useita miljoonia uuden Ring-tetralogiaproduktion tuottamiseen. Rheingoldin ensi-ilta on syyskuussa: James Levinen johdolla laulavat muiden muassa Bryn Terfel ja Deborah Voigt.
Ziffin omaisuus on peräisin hänen edesmenneeltä mieheltään, kustannusalalla toimineelta William B. Ziff Jr:ltä.
Lgrohn: taas kerran heität ilmaan jotakin asian vierestä, ottamatta osaa keskusteluun. Jääköön kommenttisi silti elämään, sillä se osoittaa, miten lähteiden heikko tuntemus voi johdattaa harhaan: runoilija Ted Berrigan (1934–1983) ei koskaan haastatellut Cagea, ei ilmeisesti edes tavannut häntä. Kyseessä oleva teksti on fiktiivinen ”haastattelu”, mikä käy ilmi muun muassa sen lopusta: ”The above interview is completely a product of its author. John Cage served neither as collaborator nor as interviewee.”
18.3.2010, 8:17 vastauksena käyttäjälle: Kehuja sateli Kriikulle ja Lindbergille New Yorkissa #18735”Musiikillisesti, Suomi on aika kuuma paikka tällä hetkellä”, jatkaa samasta aiheesta New York Timesin Allan Kozinn, joka arvioi Finnish Voices -minifestivaalia Lincoln Centerissä. ”Joskus aiemmin ei-spesialistit aloittivat ja lopettivat listansa suurista suomalaisista säveltäjistä Sibeliukseen, tänään Einojuhani Rautavaara, Magnus Lindberg ja Kaija Saariaho luovat musiikkia kekseliäimmästä ja mukaansatempaavimmasta päästä missään.”
Kehuja saavat tällä kertaa muiden muassa sopraano Sirkka Lampimäki ja Uusi Helsinki -kvartetti.
Mainittakoon vielä, että Bruce Brubaker on kutsuttu Suomeen ensisijaisesti toimimaan Ilmari Hannikainen -pianokilpailun tuomaristossa. Mestarikurssi Sibelius-Akatemian Wegelius-salissa siis tänään klo 16, luento aiheesta ”Again Minimalism Again: Aspects of Recent Music” samassa paikassa huomenna klo 14.
-
JulkaisijaViestit
