Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaViestit
-
Minusta on tarpeetonta ja epäsolidaarista (vaikka Lauri oli toki hyvin myönteinen), että sävellysopiskelija ruotii kriitikon roolissa opiskelutovereittensa töitä julkisesti, ja opettajien arvostelu on käytännössä mahdottomuus, kuten Jaani yllä totesi. Mutta Jäkikoirien juontaja on kertonut minulle, että tämä oli työtapaturma, sillä hän ei ollut tiennyt ulkomailla opiskelleen Supposen opiskelevan tällä hetkellä Sibelius-Akatemiassa.
MItä tulee erilaisiin arviointitapoihin, käytännössä Jälkikoirat-ohjelma on musiikkikritiikkiä puhutussa muodossa, ja sen osallistujat ovat useimmiten valmistautuneet partituureja tutkimalla. Kuten minä ja nimimerkki Pubiruusu totesimme, Supposen arvio oli kummassakin mediumissa samansisältöinen.
Rondon ja YLE 1:n päällekkäisistä levyarvosteluista huomautin aikoinaan itse Rondon päätoimittajalle, joka heti lopetti käytännön. Siksi reagoin nytkin herkästi, mutta vain periaatteen vuoksi. Rondon ja YLEn tapauksessa asia sensijaan kosketti minua, koska kriitikko oli moittinut eräällä levyllä ollutta sävellystäni, ja hänen näkemyksensä oli radiolähetyksessä uusintoineen, kuukauden ajan Areenassa ja myös pysyvästi tekstimuodossa radio-ohjelman verkkosivulla, ja sitten se ilmestyi vielä Rondossa. Tämä tuntui kohtuuttomalta, kun missään muualla kyseistä levyä ei oltu arvioitu.Kiitos mielenkiinnosta ralleihini – tämä nyt on tietty off-topic, mutta YouTubesta löytyy tällainen esitys: http://www.youtube.com/watch?v=TNKGD_wmeVc
Tarkoitukseni oli puolustaa Jussi Venton kirjoittamaa levyarviota, jossa esiteltiin vähän tunnetun ja epämuodikkaan marginaalisäveltäjän tekemisiä ja jossa ei mielestäni syyllistytty vaikeaselkoiseen kielenkäyttöön tai ylenmäärin viljelty vierasperäisiä sanoja. Kommenteistanne huomaan itse kirjoittaneeni ärsyttävään ja, mikä pahinta, tosikkomaiseen sävyyn. Pahoitteluni. Tokihan huulenheitto nykymusiikin omituisuuksista ja musiikkikritiikin kielenkäytöstä on tervetullutta!
Vaikuttaa siltä, ettet suinkaan kuunnellut tätä levyä, aikataulujen ja sanomalehtien soittamisesta puhumattakaan, joten et voi tietää ”tajusitko” tätä nykymusiikkia vai et. Sen sijaan sinua näköjään ärsyttää, kun joku pyrki kuvaamaan omaa musiikkikokemustaan ja vieläpä innostuneesti, ja kirjoitat pilkallisen kommentin. Ja se mitä siis et tajunnut, oli yksittäinen vierasperäinen sana: ”sonorinen” (joka artikkelissa on tosin kirjoitettu väärin). Se tarkoittaa sointiin tai ääneen liittyvää, eli kirjoittaja puhuu äänitapahtumien ”tiivistymisestä ja solidaarisuudesta” ja kertoo varsin selvällä arkikielellä, mitä hän tällä runollisella ilmaisullaan tarkoittaa. Kirjoituksessa esiintyy myös sana ”spektri” mutta ei akustisena terminä vaan yleiskielisessä merkityksessä ”kirjo”.
Kiitos Auli, juuri tuon tiedon halusin.
On tosiaan paljon evidenssiä, jonka mukaan juuri Werckmeisterin temperointi olisi ollut Bachin suosima viritys. Tuo Neidhardt Grosse Stadt näkyy olevan paljon lähempänä tasavireistä kuin Werckmeister III, kuten tästä taulukosta ilmenee (luvut ovat senttejä eli tasavireisen puoliaskeleen tasavireisiä sadasosia ja ne ilmaisevat tässä poikkeamaa kunkin sävelen tasavireisestä vastineesta): http://www.klavierstimmer-b-wagner.homepage.t-online.de/historisch.htm
Lähinnä tässä temperoinnissa on viilattu jotkut kvintit puhtaiksi, ettei niissä kuulu huojuntaa; joissakin sävellajeissa toonikasoinnun terssi soi hiukan pehmeämmin kuin tasavireinen. Eroja sävellajien välille syntyy, mutta vaatinee perehtynyttä ja tarkkaa korvaa huomata ne.
Werkmeister III:ssa sensijaan on melkoisia poikkeamia. C-duuri kuulostaa paljon pehmeämmältä ja levollisemmalta kuin särmikkäästi ja aktiivisesti soiva Fis-duuri, ja tällaiset erot Bach on selvästi ottanut huomioon siinä, millaista musiikkia hän on kirjoittanut kuhunkin sävellajiin. -
JulkaisijaViestit
