Amfion pro musica classica

Vänskän Bruckner puhuttaa

Etusivu Foorumit Uutiset Vänskän Bruckner puhuttaa

Tämä aihe sisältää 14 vastaukset, 5 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  samivaan 12 vuotta, 2 kuukautta sitten.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 15)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #18123

    Jarkko Hartikainen
    Osallistuja

    Buuauskulttuuri on ollut viime vuosina edelleen voimissaan Saksassa, esimerkiksi Donaueschingenin musiikkipäivillä ja Darmstadtissa (molemmat nykymusiikkitapahtumia). Tulee olo, että ihmisillä on intohimoinen suhtautuminen musiikkiin ja että fuula ei mene läpi. Hyville kappaleille kyllä sitten hurrataankin. Keskellä kappaletta ei toisaalta kukaan rupea elämöimään, ellei sitten satu olemaan sylivauva. Lisäksi säveltäjän ollessa läsnä tulee buuaajan tehdä selväksi buuaako kappaleelle vai esitykselle.

    Jos teos on poikkeuksellisen pitkä ja poikkeuksellisen ala-arvoiseksi koettu, on täällä Suomessakin näyttävästi mutta arvokkaasti poistuttu salista kesken kappaleen (Paul McCartneyn orkesteriteos Musica novassa: poistujista nimekkäimpien nimet mainittiin Hesarin arviossa). Kerran taas Hesari kirjoitti, että Philharmoniessa buuattiin yllättäen hienolle Berlioz-esitykselle kun kyseessä todellisuudessa oli saksalaiselle musiikkiyleisölle tyypillinen rintarekisteristä miehekkäästi kumpuava kumean vokaalipitoinen suosionosoitus. Tämän erottaminen buuaamisesta vaatii kieltämättä melkoista paikallisen tapakulttuurin tuntemusta.

    Upeudelle ei kukaan buuaa. Kuuntelin Lebrechtin blogin kommenteista löytyvän bootleg-äänitteen Bruckner-esityksestä, ja kieltämättä paikoin höristelin korviani LPO:n puhaltajien suorituksille.

    #19012

    samivaan
    Jäsen

    Tempot ovat tosiaan ennenkin johtaneet voimakkaisiin protesteihin; Hannu Lintu kirjoitti viime vuonna täällä blogissaan skuriilista tapauksesta (jossa Vänskä muuten myös oli mukana, tällä kertaa toisella puolella). Se että buuataan ja hurrataan tarkoittaa että esityksillä ja kappaleilla on oikeasti merkitystä – tätä lisää tietenkin! Ja se että omasta mielestä huono tulkinta tai typerä kappale saattaa ruveta yhtäkkiä todella raivostuttamaan, on tuttu juttu.

    Eri asia on se, onko syytä toivoa buuausta kulttuurina takaisin. Saksassakin tätä harrastetaan – varsinkin oopperaensi-illoissa äänekkäät mielenilmaukset tuntuvat kuuluvan itseään asiantuntijoina pitävien velvollisuuksiin. En tiedä, kuinka hauska on paistatella lavalla kapellimestarina, solistina tai lavastajana ja kuunnella äänekästä buuausta sekä sen kanssa kilpailevaa ”bravi bravoo”-kuoroa. Aina ei voi välttyä vaikutelmalta että kun muusikot lopultakin vaikenevat, pääsee yleisö vihdoin päästämään ”porsaan ulos”.

    Turha varmaan keskustellakaan siitä että toisten kuulijoiden äänekäs häiritseminen esityksen aikana ei ole paljon muuta kuin kyseisen yksilön egotrippi. Jos musiikki todella on niin kamalaa, kyllä sen kapellimestarikin huomaa siinä vaiheessa kun salissa on vähemmän porukkaa kuin soittajia lavalla.

    Olisiko suomalaisilla konserttitaloilla tässä idean paikka: järjestää sopiva foorumi, missä saa päästää höyryt ulos heti esityksen jälkeen? Suomalaiset taisivat keksiä IRC:n ja Nokian 1011 olla ensimmäisiä kännyköitä jolla voi lähettää tekstiviestejä. Löytyisikö Twitteristä, SMS-tekniikasta tai tosiaan chat-teknologiasta sopivaa ratkaisua? Sopivaan kohtaan aulaa screeni, jolla voi heti julkaista ja vaihtaa mielipiteitä? Asiakaskunnan sitouttaminen olisi varmaan termi, jota markkinoiniin ammattilaiset sellaista mahdollisuutta kutsuisivat.

    Onko ihan höyrypäistä?

    #19013

    Hyviä ja tärkeitä huomioita! Se että musiikki herättää akuutteja intohimoja on aina hieno juttu – mutta miten tehdä tämä spontaanisti silti toisia häiritsemättä? Samivaan, ehdotuksesi jonkinlaisesta välittömästä palautepisteestä konserttisalin aulassa ei ole ollenkaan hullumpi! Joku henkilökunnan jäsen voisi päivystää bravo/buu -standilla, jossa kannustettaisiin yleisöä jakamaan oma välitön reaktionsa. Tällaista voisi olla vaikka kausiluontoisesti jos ei aina. Ideana voisi siis nimenomaan olla tavallisen yleisön aktivoiminen ”kriitikoksi” heti paikan päällä.

    #19014

    Jossain vaiheessa näin muutamassa ruokakaupassa kassojen vieressä sellaisen laitteen, jolla asiakas sai antaa palautetta. Siinä oli neljä eri asteista hymynaamaa, eli jotakauinkin surkea, menettelee, hyvä, loistava.

    Sellainen laite konserttisalin ulkopuolelle, niin yleisön välitön ja ensimmäinen reaktio tulisi tallennettua heti. Ei tarvitsisi tukeutua vain kriitikon muotoilemiin tulkintoihin palautteeksi, vaan yleisön mielipide tulisi heti selväksi. Ainakin jotenkin. Nyt palautetta antavat vain kaikkein innokkaimmat ja ääripäitä edustavat, joten sellaiselle koneelle voisi olla kysyntääkin. Jos siis orkesterit todella haluavat palautetta kuulijoiltaan.

    #19015

    http://www.artsjournal.com/slippeddisc/2011/11/baffled-by-the-bruckner-row-hear-the-concert-decide-for-yourselves.html

    Tuolta löytyy päivitystä tähän kalabaliikkiin, ja sieltä löytyy myös linkki tuon konsertin ääniraitaan.

    #19016

    elvibreu
    Osallistuja

    Kiitokset ehdotuksista ja mielikuvituksenne lennosta! Olisiko täällä paikka ”pilotille”?

    Kuunnellaan tämä: http://www.youtube.com/watch?v=2W2dlUFp6Ww&feature=related

    ja kirjoitetaan paperille spontaanit reaktiomme

    TÄHÄN: ————————————–

    akselilla bravo – bravissimo/buu – hyi saatana, uupperaa! —- tai jotakuinkin surkea (:(:(: – menettelee (::) – hyvä 🙂 – loistava :):):):):):): – et cetera

    #19017

    elvibreu
    Osallistuja

    Anteeksi, oma ensireaktioni oli unohtua..

    TÄHÄN: BU!

    #19018

    elvibreu
    Osallistuja

    ..ja ensireaktion jälkeen kuuliainen taidemusiikin ystävä etsiytyy teoksen luokse uudestaan, jottei ensikuulemalta ole jäänyt esim. jotakin ”piilostruktuuria” noteeraamatta.
    Toinen kuuntelukerta: hmm..odotukset jännittyivät tuonne 0.20 kohdalle, sitten alkoi alamäki (nousevalla eleellä…).

    Toki yksittäisen osan lopullinen kohtalo näyttäytyy vasta koko sarjan mittakaavassa…äänestetään siitäkin!

    #19019

    Ja tänään Vesa Sirén kirjoitti Helsingin Sanomissa Israelin filharmonikkojen Lontoon-konsertissaan kohtaamasta häiriköinnistä: Beethovenin sanoin toteutetun protestin tarkoituksena oli kritisoida Israelin hallintoa ja politiikkaa. Mutta onko konsertti oikea paikka mielenosoitukselle? Jotenkin kuvaavaa on se, että mielenilmaisijat valitsivat paikakseen juuri konsertin, koska tiesivät siellä mekkaloidessaan saavansa paljon julkisuutta. Mitä tästä kaikesta sitten pitäisi ajatella?

    #19020

    Musiikkiesityksen herättämä tunnekuohu ja reaktio jälleen puheenaiheena Lebrechtin blogissa.

    Tällä kertaa yksi mies yleisöstä huusi mielipiteensä teoksen jo päätyttyä, mutta sepä oli liikaa sekin, sillä turvamiehet kävivät rauhoittelemassa ”rettelöitsijää” heti rikoksen tapahduttua. Kysessä oli jälleen LPO:n konsertti.

    Ei kai nyt sentään tarvita gorilloja varmistamaan myönteistä reaktiota yleisöltä? Aikamoinen ylireagointi turvamiehiltä.

    #19021

    elvibreu
    Osallistuja

    No hei. Eihän tämä pilotti etene jos ette osallistu siihen. Eli spontaanit reaktionne

    TÄHÄN: ———————————-

    Tapasin Sibeliuksen eilen syntymäpäivillään ja hetken emmittyään hän kyllä vastasi (toki sivistyneen yleisluontoisesti)

    TÄHÄN: http://www.rokki.kalsarit.net/jokainen nuotti.mp3

    #19022

    elvibreu
    Osallistuja

    No hei. Eihän tämä pilotti etene jos ette osallistu siihen. Eli spontaanit reaktionne

    TÄHÄN: ———————————-

    Tapasin Sibeliuksen eilen syntymäpäivillään ja hetken emmittyään hän kyllä vastasi (toki sivistyneen yleisluontoisesti)

    TÄHÄN: http://www.rokki.kalsarit.net/jokainennuotti.mp3

    #19023

    samivaan
    Jäsen

    Auli, Jaani, ainakaan ei olla ihan yksinämme ideoimassa näitä interaktiivisia mahdollisuuksia: http://www.wqxr.org/#/blogs/wqxr-blog/2011/nov/28/symphony-goers-start-your-smart-phones. Eri asia, ovatko nämä sittenkään niin hyviä ideoita, koska äänekkäälle unohtunut älypuhelin voi tunnetusti olla yhtä paha häiriö kuin häriintynyt, äänekäs kuulijakin. Stephen Hough vetäisi ainakin tähän kohtaan rajan: http://blogs.telegraph.co.uk/culture/stephenhough/100060071/would-rachmaninov-enjoy-twitter/?utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter

    Yhtä kaikki, jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä että sosiaalinen media murtautuu kokonaan uudella tavalla läpi vuonna 2012 http://echtzeitgeist.posterous.com/social-web-auf-speed-echtzeitgeist. En usko että se jättää kylmäksi klassisia kulttuuripiirejäkään, sillä kaikki etsivät uusia ratkaisuja tavoittaakseen uusia yleisöjä tai pitääkseen entisen yhä ulottuvillaan.

    #19024

    Hmm… Juuri äsken padan ääressä pohdin mahdollisuutta ”Twitter-kritiikkiin”, joka olisi reaaliaikaista kommentointia konsertista sosiaaliseen mediaan. Se onnistuisi varmaan jostain katsomon takalaidasta jos olisi tyhjää, koska puhelimen räplääminen ei saa häiritä ketään. Sen lisäksi olisi hedelmällisintä tehdä se konsertista, jota voi seurata livenä netistä tai radiosta, kuten RSO:n konsertteja.

    Olisiko hauska tai edes järkevä kokeilu?

    #19025

    samivaan
    Jäsen

    Juuri näin. Tästähän voisi avata uuden keskustelunaiheen, jotta ei jouduta liian off topic Vänskän Brucknerista Lontoossa.

    ”Twitter-kritiikistä” saa olla mitä mieltä hyvänsä, eikä se koskaan poista tarvetta hyvin kirjoitettuun ammattikritiikkiin artikkelimuodossa. Mutta se varmasti vastaa ihmisen tarpeeseen tuoda välitön tunne-elämys välittömästi julki (vrt. väliaplodit oopperassa aarian jälkeen, jazzklubilla hyvän soolon jälkeen, koko gospel-kulttuuri etc.) Otan tietoisesti esimerkkejä myös klassisen konserttielämän ulkopuolelta, koska samanlainen inhimillisyys meissä kaikissa asuu, käytiin me RSO:ta kuuntelemassa tai Wynton Marsalista. Ja useinhan me kuunnellaan sekä että.

    Twitter esmerkiksi tarjoaa valmiin teknisen ratkaisun siihen että saa yleisönä olla spontaani häiritsemättä muita. Mutta ideaa pitää vielä hioa ja se tarvitsee oman kritiikkinsä. Plus että mahdollisia teknisiä ratkaisuja voi olla muitakin. Ehdottaisin että avataan tälle uusi keskustelunaihe ja yritetään aivoriihessä tuotteistaa tätä ideaa. Katsotaan, mihin ”vapaan lähdekoodin” tuotekehitys public domain-ympäristössä johtaa 😉 Jos tuloksena on jotain käyttökelpoista, voi olla että joku innostuu jopa kokeilemaan sitä.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 15)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.