Amfion pro musica classica

Facebook-keskustelua Helsingin UNM-festivaalista

Etusivu Foorumit Konsertit Facebook-keskustelua Helsingin UNM-festivaalista

Tämä aihe sisältää 23 vastaukset, 5 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Lauri Gröhn 13 vuotta, 6 kuukautta sitten.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 24)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #18060

    Jarkko Hartikainen
    Osallistuja

    Suomen UNM-toimikunnan (Jarkko Hartikainen ja Ville Raasakka) järjestämä Ung Nordisk Musik 2010 Helsinki: COLLISION! -festivaali on nostattanut voimakasta keskustelua YLE Klassinen musiikki -Facebook-sivulla. Vuosittaisen, eri Pohjoismaassa järjestettävän nuorten säveltäjien festivaalin tämänvuotinen teema, ’iloinen yhteentörmäys’, huipentuu kaikken 36 festivaalisäveltäjän 5–15-sekuntisista pätkistä koottuun yhteissävellykseen COLLISION! (2010) Avanti!n konsertissa 24.9. ( http://www.unm.fi/ )

    YLEn ”keski-ikäiseksi” itseään tituleeraava toimittaja Tiina-Maija Lehtonen epäilee (provosoiden? nostalgisuuttaan?), että projektin myötä ollaan palattu Korvat auki -yhdistyksen alkuaikoihin. Keskusteluun ovat jo osallistuneet sopraano Anu Komsi, säveltäjät Jarkko Hartikainen, Maija Hynninen, Eero Hämeenniemi ja Ville Raasakka sekä toimittaja Laila Kangas.

    Poimintoja keskustelusta:

    Tiina-Maija Lehtonen: ”Avanti! soittaa ensi viikon Ung Nordisk Musik -tapahtumassa kappaleen nimeltä Iloinen yhteentörmäys. Jokainen festivaalin 36 nuoresta pohjoismaisesta säveltäjästä on kirjoittanut siihen 10 sekuntia musiikkia. Mistä tää kertoo? Onko palattu Korvat auki -alkuaikoihin?”

    Jarkko Hartikainen: ”…e[n] ainakaan ihan aina jaksa innostua nostalgiasta, [vaan] niistä ahaa-elämyksiä tarjoavista asioista — jotka monilla kai muuttuvat ajan myötä nostalgiaksi sitten kun ei enää jaksa seurata, miten asiat jatkavat muuttumistaan ja kehittymistään?”

    Maija Hynninen: ”Jotta tehtäisiin paluu vanhaan, vanhan pitäisi olla jo ollut tätä mitä me nyt tehdään. Kysymys onkin: tehtiinkö silloin tosiaan jotain tällaisia tempauksia? Aika kultaa kovasti muistoja. Toisaalta kovin moni ei varmaan edes tiedä, miltä uuden polven säveltäjien musiikki kuulostaa. Nyt olisi tähänkin oiva tilaisuus.”

    Eero Hämeenniemi: ”Ehkä meillä oli sikäli helpompaa kuin näillä nykyisillä, että saimme riehua ilman, että meitä olisi verrattu ikävästi edellisiin riehujiin, mutta ei silti tarvitsisi tehdä Korvien alkuajoista mitään uutta patsasta…”

    Ville Raasakka: ”Olen syntynyt tuohon mainittuun Korvat auki -alkuaikaan, perustamisvuonna. (Musiikki)maailma – suomalainenkin – on muuttunut aika moneen kertaan sen jälkeen. Sävellystyölläni ei ole juurikaan kosketuspintaa tämän joukon musiikkiin, on siis vaikea kaivata yhteyttä tai edes tuntea palaavansa aikaan, jota ei ole itse elänyt.”

    Jarkko Hartikainen: ”Uusi musiikki on epäilemättä haaste toimittajille, koska se vaatii ammattitaitonsa jatkuvaa kehittämistä, aikansa seuraamista (mikä on ainakin minusta hauskaa!). Tavallisella konserttikävijällä tällaisia ongelmia ei tietenkään ole, sillä hän saa vaan nauttia ihmeellisen uusista (tai jäsentymättömällä tavalla oudon tutuista) soundeista, niiden törmäyksistä, ja jäädä koukkuun uusiin elämyksiin ja luoda niille omat merkityksensä.”

    Anu Komsi: ”Pohjoismaisuus on palannut kuvioihin, häftigt braaa!”

    YLE Klassinen musiikki -Facebook-sivu löytyy osoitteesta http://www.facebook.com/pages/YLE-Klassinen-musiikki/106560389371863

    #18798

    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Mistä tuo Hämeenniemen kommentti on tuohon liimattu?

    #18799

    Jarkko Hartikainen
    Osallistuja

    YLE Klassinen musiikki -Facebook-sivu löytyy osoitteesta http://www.facebook.com/pages/YLE-Klassinen-musiikki/106560389371863

    Hämeenniemen kommentti on lähetetty 14. syyskuuta klo 17:00 (GMT+3:00).

    #18800

    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Eipä vaan löydy.

    #18801

    Kyllä löytyy, samasta UNM-keskustelusta, johon Lauri Gröhnkin on osallistunut. Tästä eteenpäin tähänkin ketjuun vain aiheeseen liittyvää ajatustenvaihtoa.

    #18802

    Eero Hämeenniemi ottaa kiinnostavasti kantaa UNM-festivaalikävijän kommenttiin tapahtuman ”sisäpiirisyydestä”. Hän kirjoittaa:

    ”1) useimmat UNM-säveltäjät ovat sellaisessa uransa vaiheessa, etteivät he niinkään tarvitse (vaikka saattavat kyllä kaivata) julkisuutta vaan tilaisuutta tehdä yhteistyötä muusikoiden kanssa ja kuulla omaa musiikkiaan esitettynä. UNM on koulutustapahtuma. ” Jokaisesta biisistä oppi jotain”. Tässä mielessä sisäpiiriin sulkeutuminen saattaa olla enemmän etu kuin haitta.

    2) asian toinen puoli on se, että kun vanhoina huonoina aikoina säveltäjäksi kasvettiin laulamalla ja soittamalla muitten kanssa ja kasvamalla asteittain monipuoliseen muusikkouteen, niin nykyään säveltäjät oppivat säveltämään sävellyskoulussa ja vuorovaikutuksessa lähinnä vain muitten säveltäjien kanssa.

    UNM on sekin tapahtuma, jossa säveltäjät kohtaavat lähinnä vain muita säveltäjiä ja muutamia nykymusiikille vihkiytyneitä soitajia. Tästä seuraa se, että tarve säveltää ”oikein” ja ”korrektisti” korostuu. Kokemus on osoittanut, että säveltäjät ovat kaikkein huonoin mahdollinen yleisö musiikille, joka tavalla tai toisella asettaa kyseenalaiseksi vallitsevat arvot ja arvostukset. Siitä ehkä johtuu sekin yllätyksettömyys ja kiltteys jonka havaitsein UNM:n avajaiskonsertissa, ja jota kommentoin ohessa blogissani.

    Jos minulta kysyttäisiin, miten UNM:ää pitäisi kehittää tulevaisuudessa, säilyttäisin tapahtuman koulutusluonteen…. ehkä vahvistainkin sitä, mutta samalla pyrkisin määrätietoisesti siihen, että nuorten säveltäjien musiikki kohtaisi viikolla ihan tavallisia musiikinystäviä ja konsertissakävijöitä. Kuvittelisin, että olisi mahdollista luoda yhteistyötä esimerkiksi opiskelija- järjestöjen kanssa. Tai miten olisi UNM-klasariklubi, UNM-soitto kotiin…. ehkä löytyisi ihmisiä, jotka olisivat valmiit avaamaan kotinsa sympaattisille nuorille muusikoille?

    […]

    Eli tarkoitan sitä,että säveltäjäksi kasvamiseen kuuluu sekä

    1) sellaisia ”säveltäjäjuttuja” joita ei ole kohtuullista odottaa kenenkään muun jaksavan kuunnella (kysykääpä vaikka jonkun nuoren säveltäjän poika- tai tyttöystävältä)

    että

    2) kasvamista musiikiyhteisön jäseneksi, jolla on toivon mukaan annettavaa niin kollegoille kuin kenelle vain musiikkia rakastavalle ihmiselle.”

    #18803

    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Hämeenniemen yksityisasetukset ovat sellaiset, että FB:ssä hänen viestinsä näkevät vain kaverit. Se siitä.

    #18804

    Mutta yllä olevaa on mahdollista kommentoida, koska Hämeenniemen suostumuksella siteerasin häntä tähän.

    #18805

    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Kannatan Hämeenniemen ajatuksia, vaikkei niissä mitään uutta ole. Nuoret säveltävät toisilleen/opettajilleen ja konserttiesittelut toisilleen. Irtiotot ja rohkeus puuttuvat. Tai kyky/luovuus niihin.

    #18806

    Jarkko Hartikainen
    Osallistuja

    On mielenkiintoista lukea, mitä nuoret säveltävät ajattelevat. Voisitko vielä mainita, missä tarkalleen joku nuori säveltävä on sanonut säveltävänsä (pääasiassa) toisille nuorille säveltäville? HBL:n Mats Liljeroos kirjoitti taannoin Pohjoismaisista musiikkipäivistä, että esillä olleet nuoret säveltäjät kirjoittavat vain nykymusiikilta kuulostavaa musiikkia eivätkä sitä mitä haluaisivat kuulla. Tietääkseni hän ei kuitenkaan kysynyt yhdeltäkään paikalla olevalta nuorelta säveltäjältä, mitä nämä haluaisivat kuulla. Samanlainen väärä todistus lähimmäisestä siis vaarana tässäkin…?

    #18807

    contre_danse
    Jäsen

    Väittäisin että on ihan hyvä merkki jos säveltäjä kiinnostuu kollegansa tekemisistä – silloin on toivoa, että joku muukin voi innostua kyseisestä musiikista. Parhaat kirja-analyysit ovat usein kirjailijoiden kynästä.

    #18808

    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Hartsi, asia on analoginen sille, että naiset kaunistavat itseään toisiaan varten, eivät miehiä…;-)

    Luuletko, että vain se on totta, mitä säveltäjät sanovat julkisesti. Mitä tahansa seäveltäjien itse kirjoittamia konserttiesittelyjä katsomalla huomaa, etteivät ne ole yleisöä varten kirjoittettuja.

    PS. Annoin AudioCraft kilpailussa ääneni Hartikaisen Space Mining teemalle:
    http://www.audiodraft.com/sourcing/contests/contest.php?id=10

    #18809

    Jarkko Hartikainen
    Osallistuja

    Tuo on ihan totta, contre_danse.

    Kyseessä on tosin hieman eri asia (1) säveltää ikään kuin pelkästään kollegoitaan varten kuin (2) säveltää niin kuin säveltää kollegoiden ollessa kiinnostuneita. Brian Ferneyhough on sanonut, että periaatteessa säveltää noin kouralliselle tuntemiaan ihmisiä, joiden tietää ymmärtävän (no näitä ihmisiä on tietenkin paljon enemmän, monet musiikin ammattilaisia). Rautavaaran uusimpien teosten taas en usko olevan monenkaan kollegan fokuksessa.

    #18810

    Jarkko Hartikainen
    Osallistuja

    lgrohn, taas väärin: http://www.audiodraft.com//user/profile.php?id=600. Terveisiä tuulimyllyille.

    #18811

    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Miten niin ”taas”? Mutta sorry tuosta virheestä.

    Parempaa se oli kuin sinun omasi: http://www.myspace.com/JarkkoHartikainen

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 24)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.