Amfion pro musica classica

Arvio: Juha oli ihastus korville, pettymys silmille

Etusivu Foorumit Konsertit Arvio: Juha oli ihastus korville, pettymys silmille

Tämä aihe sisältää 5 vastaukset, 3 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  elvibreu 7 vuotta, 8 kuukautta sitten.

Esillä 6 viestiä, 1 - 6 (kaikkiaan 6)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #18128

    contre_danse
    Jäsen

    Aarre Merikannolla on myös Juhan verevyyteen verrattavia komeita orkesteriteoksia 20-luvulta (mm. Fantasia, Pan, Ekho sopraanolle ja orkesterille), joita kovin mielellään kuulisi Musiikkitalon akustisissa olosuhteissa!

    #19044

    Sanopas muuta! Rohkeasti vain suomalaisen musiikin kaanoniin tämä mies!

    #19045

    contre_danse
    Jäsen

    Kävin katsomassa Juhan Kansallisoopperassa ja täytyy sanoa, että itseasiassa tykästyin Anna Kelon urbaaniin visioon. Väittäisin että juuri sitä kautta teos saa lisää syvyyttä ja viiltävyyttä!

    #19046

    Siis itse koin myös ehdottomasti että urbanisointi syvensi draamaa: kuten sanoinkin, nykyihmisen olisi vaikea hahmottaa vastakohtaa Juhan ja Shemeikkan välissä jos molemmat olisivat agraariheppuja. Modernisointi oli ajatuksena erittäin tervetullut. Se mistä en pitänyt oli ikään kuin tämän modernisointiajatuksen potentiaalin hukkaan meneminen liian suorassa, yksioikoisessa adaptoinnissa, liiallisessa ”realismissa”; olisin kaivannut sellaista sekoittelua, jossa luontomystiikka olisi liittynyt yhteen urbaaniuden kanssa.

    #19047

    elvibreu
    Osallistuja

    Auli: ”Aarre Merikannon Juhan ensimmäisen näytöksen päätyttyä ei voinut olla ajattelematta: tässäpä hieno ja aivan liian vähän tunnettu ooppera. Ja ennen kaikkea tässäpä upea ja miltei tuntematon suomalainen säveltäjä!”

    contre_dance: ”Aarre Merikannolla on myös Juhan verevyyteen verrattavia komeita orkesteriteoksia 20-luvulta (mm. Fantasia, Pan, Ekho sopraanolle ja orkesterille), joita kovin mielellään kuulisi Musiikkitalon akustisissa olosuhteissa!”

    Erinomaista Auli&contre_dance, erinomaista. Filantropiaa ja altruismia ei siis vielä julistetakaan sukupuuttoon kuolleiksi ilmiöiksi maailmassamme, jossa ”yksilöllisyytemme” on harhautunut sokeuden asteelle (yhteispelin muistuttaen lähinnä juopporingin t y h j ä ä solidaarisuutta). Aarre Merikannostahan on kirjoittanut esim. Seppo Heikinheimo ja Paavo Heininen on pelastanut opettajansa töitä rekonstruoimalla ehjiä teoksia niiden riekaleista.

    Korjaavaa työtä onkin tehtävä: pienet tai suuret palkinnot, tunnustukset&prenikat tuskin ketään enää haudassa lämmittävät. Ja varsinkin: tällaisten rikosten todellinen vaikutus musiikkikulttuurimme intersubjektiiviseen, sosiaaliseen värähtelyyn on laajempi kuin yksittäisen taiteilijan kohtalo – mitenkään vähättelemättä esim. Aarre Merikannon henkilökohtaista vääntöä ja turhaa kitkaa keskinkertaisemman&kehittymättömämmän, tapoihinsa kangistuneen kasvuympäristönsä kanssa.

    Eli tasapainottava korjausliike jatkukoon. Mutta meidän on myös kysyttävä mistä Aarteen kohtalo johtui ja tunnistaa vaarat jotteivat rikokset toistuisi. Onko syynä jokin suomalaiskansallinen meitä riivaava patogeeni, joka estää meitä puhumasta, käsittelemästä ja lopettamasta toistemme kiusaamista ja kiusatuksi tulemista (the whole SM-competition)? Nauttia kulttuurimme hedelmistä koko laajuudessaan ja syvyydessään. Jos patogeeni jyllää edelleen, sen paikantaminen olisi tärkeää. Kuka/ketkä ovat tämän päivän ”Aarteita”? Emmekö voisi jo kasvaa aikuisiksi? Oppia jotain historiastamme ja katkaista tukahduttamisen ja itsetukahduttamisen kalmavat kierteet lopetamalla näiden patogeenien levittäminen ja vahvistaminen.

    Eikö meitä kiinnosta puuttua asioihin tunnistaessamme potentiaalisia ”Aarteita” ajassamme, miksi heikkotahtoisesti annamme kehnojen historioiden toistua, missä tahdonvoimamme? Uskon useammankin ”katkaistun kannon eksiteeraavan kulttuurimme meressä” aloilla jos toisilla. Mutta luovan säveltaiteen alalla yksi selvä esimerkki on säveltäjä A R I V A K K I L A I N E N. Kas tässä hänen tuotantonsa Fimicin sivuilta:
    http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/WLWOR?readform&comp=Vakkilainen,%20Ari&cat=contemporary_-_classical

    Käsittääkseni 99.99% hänen laajasta tuotannostaan on esittämättä (Ari Vakkilainen on siis elävä säveltäjä, asuu Helsingissä):

    OOPPEROITA:

    Lätäkkö (1988)
    opera

    The Thunder – Perfect Mind (1996 (?))
    opera in one act
    2 sopranos, 4 baritones, actors, dancers, choir, English horn, bass clarinet, percussion, 2 pianos, 2 violins, viola, cello, double bass

    Punahilkka (2000), 60′
    Little Red Riding Hood
    A children’s opera
    2 reciters, 5 main roles (Little Red Riding Hood, Mother, Grandmother, Wolf, Hunter), an ensemble of 14 players

    Hiranyagarbha (2001-2005), 72′
    The Swan of the Milky Ocean
    opera in three parts
    soprano, mezzo-soprano, alto, tenor, 2 basses, mixed choir and orchestra: 1111/1000/01/0, piano, strings

    ORKESTERITEOKSIA:

    Tube
    Runoelma (Poem)
    2222/4230/11/0, strings

    Sinfonia I (1995/1998), 18′
    Symphony No. 1
    2233/4330/02/0, piano, strings

    Allogenes (1996 (?)), 13’50”
    chamber orchestra

    Sinfonietta (2000 (?))
    2222/4230/11, strings

    Sinfonia II (2003)
    Symphony No. 2
    2232/4230/12/0, strings

    Sinfonia III (2003), 21′-22′
    Symphony No. 3
    2222/2110/01, strings

    Kalevala-sarja (2008)
    2222/4231/12/0, strings

    KONSERTTOJA:

    Violin Concerto No. 2 (1992)
    violin solo + 2222 3200 02 1, celesta, strings

    Concerto for Piano and Orchestra (1994)
    piano solo + 2222/4220/00/0, strings

    Piano Concerto No. 2 (2002)
    piano solo + 2222/4220/11/0, strings

    Andante + Rondo (2004), 13′
    for a piano concerto in Mozart’s style
    piano solo +1202/2200/10/0, strings

    Piano Concerto No. 3 (2004)
    piano solo + 2222/4220/11/0, strings

    Concerto for Guitar and Orchestra (2005), 22′
    solo guitar + 1120/1000/01/0, strings

    Chamber Concerto (2007), 4′
    Piano Concerto No. 4, for piano and 10 instruments
    piano solo + 1111/1000/00/0, strings

    Piano Concerto No. 5 (2008)
    Springtime
    piano solo + 2222/2200/00/0, strings

    KAMARIMUSIIKKIA:

    Halloween ( 2005), 3’50”
    flute, violin, cello and piano

    Sekstetto (1986)
    oboe, trumpet, horn, violin, cello and piano

    Jousikvartetto (1989 (?))

    Kvintetto (1992)
    flute, clarinet, violin, viola, cello

    …te tartutte, jepulis! (1994)
    string quartet and piano

    Jousikvartetto 2 (1995)

    Jousikvartetto 3 (1996)

    Kuutti (2002)
    flute, bass clarinet, piano, violin, viola and cello

    Sonaatti oboelle ja pianolle (2002)

    Saxophone Quartet (2003), 11′

    Duo for Two Guitars (2004), 14′

    Sonata for Bassoon and Piano (2004)

    Passacaglia (2005), 10′
    violin, viola, cello and organ

    Quintet (2005), ca 14′
    for flute, clarinet, piano, violin and cello

    Sonaatti alttosaksofonille ja pianolle (2005), 16′

    Sonata for French Horn and Piano (2005)

    SOOLOTEOKSIA:

    Chaconne (1981)
    violin

    Urkubiisi (1983)
    organ

    Melos (1984)
    violin

    Melos VI (1987)
    flute

    Adagio (1988)
    violin

    Larghetto (1988 (?))
    piano

    Nocturne (1989)
    piano

    B-A-C-H (1995), 5′
    guitar

    10 preludia (1997 (?))
    10 Preludes
    piano

    Preludi (1998)
    Prelude
    piano

    Sonata IV (1999-2000 (?))
    piano

    Sonata (1999)
    piano

    Sonata II (1999)
    piano

    Sonata V (2000)
    piano

    Sonata VI (2001)
    ”Mansén sonata”
    piano

    12 etydiä pianolle (2002)
    12 Etudes for Piano
    piano

    Nocturne (2002)
    piano

    Variaatioita espanjalaisesta sävelmästä (2002)
    Variations on a Spanish theme
    piano

    Nocturne (2003), 5′
    piano

    Sonata VII (2003)
    piano

    Sonatine (2003), 5′
    piano

    Nocturne V (2004)
    piano

    Nocturne VI (2004)
    piano

    Sonata IX (2004), 12′
    piano

    Sonata VIII (2004), ca 14′
    piano

    Balladi II (2005), 7′
    piano

    Balladi pianolle (2005), ca 7′
    Ballade for Piano
    piano

    Chaconne for guitar (2005), 14′
    guitar

    Sonata for guitar (2005), 23′
    guitar

    Sonata XI (2005), ca 14′
    piano

    Balladi III (2006), 8′
    piano

    Variaatioita laulusta ”Zu Mantua” pianolle (2007), 32′
    piano

    12 etydiä pianolle (2008)
    12 Etudes for Piano
    Toinen kirja
    piano

    4 Pieces for piano (2008)
    piano

    6 extra variations for guitar (2008)
    guitar

    Balladi IV (2008)
    piano

    Nocturne (2008)
    piano

    Passacaglia (2008)
    organ

    Prelude for Ballade IV (2008)
    piano

    Sonatina II (2008)
    piano

    Tärpättisavotta (2008)
    piano

    Variations ”Hijos del Pueblo” (2008)
    guitar

    3 Fuugaa uruille tai pianolle (2009)
    organ or piano

    Cadenzas for Mozart’s Piano Concertos (2009)
    piano

    VOKAALI- JA KUOROMUSIIKKIA:

    Variaatioita Lennon & McCartneyn teemasta (1984)
    Variations on a theme by Lennon & McCartney
    mixed choir a cappella

    Corona triumphalis (1990)
    Kantaatti Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon
    mixed choir + 1121/0000/00/0, strings

    Laulu oravasta (1998)
    vocal solo and piano

    Sammakkoperspektiivi (2001 (?))
    vocal solo and piano

    The simplest questions (2001 (?))
    vocal solo

    Saarella (2002 (?))
    soprano, piano, double bass ad. lib.

    Graffiteja ajan rajapinnassa (2003)
    baritone and piano

    The Long Goodbye (2005)
    mixed choir

    3 Canons for female voices (2008)
    6 female voices

    ?????????? Syvä hiljaisuus ??????????

    Jos olisi kyse jostakin kylähullun tai näennäistaiteellisen neurootikon ns. epäonnisista kyhäelmistä (vaikka kannustaisin kyllä huomioimaan jokaisen), asiaa voisi painaa villaisella. Mutta kun se vähäinenkin mitä olen kuullut, on läpensä musikaalisen ammattisäveltäjän arvokasta työtä.

    No. En syvennä (esittämällä kysymyksiä Vakkilaisen kollegoille, etujärjestöille, muusikoille, kapuille, musikologeille, toimittajille, tuottajille, päättäjille, itselleni) ongelmaa enempää vielä, mutta onneksi tämä tuli noteerattua ja sanottua. Säveltäjäystäväni kera pianistiystävänsä käsittääkseni ovat kaivamassa Vakkilaisen pianotuotantoa päivänvaloon: preludeja, nokturneja, etydeitä, balladeja, sonaatteja, konserttoja etc. Itse kuulin jokunen vuosi sitten Kansanradiosta säveltäjän soittamana preludejaan; verevää, traditiokommunikatiiviisia yksilöllisiä äänenpainoja, -kepeyttä.

    Eikö jokin vastuunsa tunteva kulttuuritaho – esim. Svenska Kulturfonden – voisi tukea projektia, jossa Ari Vakkilaisen musiikkia tuotaisiin laajasti kuultavaksemme? Orkesterikonsertteja, kamarimusiikkikonsertteja ja näyttävänä päätösnumerona kahden esittämättömän oopperan kantaesitys? Ja Lätäkkö-oopperan uusinta ensi-ilta loppujuhlineen, ilmaiset oluet kaikille! Näyttäisimme mallia kuinka korkeakulttuuria arvostetaan ja hoidetaan – jo taiteilijoiden elinaikanaan.

    #19048

    elvibreu
    Osallistuja

    yle RADIO 1 ”Kaanonin katveessa radio-ohjelma tuo esiin tuntemattomaksi jääneitä tai jo unohtuneita säveltäjiä ja teoksia” – Toimittajana säveltäjä Osmo Tapio Räihälä.

    ..tuo esiin..kunhan säveltäjät eivät ole eläviä suomalaisia kollegojamme, joiden esittämätön massiivinen ja laadukas tuotanto ei tietenkään kuulu kulttuurimme kaanoniin koska…”

Esillä 6 viestiä, 1 - 6 (kaikkiaan 6)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.