1. VilleK
   Jäsen

   Resurssihuolista on uutisoinut mm. YLE:
   http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/02/musiikkitalo_pakottaa_sibelius-akatemian_saastokuurille_1434324.html

   Lähetetty 5.3.2010 12:56 #

2. marginaalimuusikko
   Jäsen

   Johan on markkinat. Sopankeittäjät vaativat uusia, halvempia tuulia opetustapoihin samalla kun valittavat ja vaikeroivat itse aiheutettuja virheitään, jotka varoituksista ja kiistoista huolimatta on viety läpi vuosia kestäneessä valta versus klasarien asiantuntemus kamppailussa.

   Rehtorin mukaan "maailmalla keskustellaan siitä, miten perinteinen musiikkikoulutus voitaisiin uudistaa vastaamaan nykyaikaisia oppimisnäkemyksiä".
   Jääköön kommentoimatta...

   Lähetetty 6.3.2010 11:05 #

3. lgrohn
   Jäsen

   Tuo lied-säestystätä osaava rehtoni on niin edistyksellinen, että englanninkielisessä seminaarissakin piti 10 minuutin esityksensä suomeksi.

   Lähetetty 6.3.2010 12:23 #

4. hermes
   Jäsen

   "Radion kulttuuriuutiset / Katri Henriksson
   Sibelius-Akatemian keskeneräisistä tulevaisuussuunnitelmista on kohistu myös julkisuudessa. Pelkoa on aiheuttanut se, että säästöt söisivät yksilöopetusta. Rehtori Djupsjöbacka vakuuttaa, että koulutuksen taso halutaan pitää korkeana. Hänen mukaansa maailmalla keskustellaan siitä, miten perinteinen musiikkikoulutus voitaisiin uudistaa vastaamaan nykyaikaisia oppimisnäkemyksiä.

   - Emme halua väheksyä henkilökohtaisen opetuksen merkitystä. Se on ja pysyy kivijalkana, mutta rinnalle on otettava muitakin tapoja oppia. Tiimityöskentely, ryhmäopetus, opiskelijan mahdollisuus opiskella samanaikaisesti usealla opettajalla, uuden teknologian mahdollisuudet ja vertaisopiskelu, rehtori listaa erilaisia menetelmiä."
   ----------

   Tässä on malliesimerkki muotisanojen ontosta käytöstä. ”Tiimityöskentely, ryhmäopetus, opiskelijan mahdollisuus opiskella samanaikaisesti usealla opettajalla, uuden teknologian mahdollisuudet ja vertaisopiskelu”, kaikki tämä on ollut käytössä jo vuosisatoja; uusi teknologiakin kunkin aikakauden lähtökohdista. Luokkatunteja pitävät useimmat vakituiset opettajat, vaikka eivät ole tulleet nimittäneeksi sitä tiimityöskentelyksi. Oppilaat ovat kautta aikojen keskustelleet keskenään ymmärtämättä harrastavansa vertaisopetusta, samoin kuin käyneet muilla opettajilla (nykyinen mestarikurssien määrä on tehnyt käytännöstä säännön).

   Yksikään ”nykyaikaista oppimisnäkemystä” vastaava keino ei ole uusi, vaan moneen kertaan koeteltu ja jatkuvasti käytössä. Mikään ei kuitenkaan korvaa opettajan ohjaamaa ja kontrolloimaa harjoittelua, oikotietä ei ole. Ja juuri tätä "kivijalkaa" ollaan nyt taloudellisista syistä murentamassa.

   Ja mikä mahtaa olla tuo ”nykyaikainen oppimisnäkemys”, josta ”maailmalla keskustellaan”? Byrokraatit keksivät vanhoille käytännöille uusia nimiä ja kuvittelevat puhuvansa uusista asioista, koska eivät ilmeisesti tunne vanhoja.

   Lähetetty 7.3.2010 8:39 #

5. VilleK
   Jäsen

   Nähdäkseni ongelmana on pitkälti se, että uudistustarpeet nähdään lääkkeenä ulkoisiin ongelmiin. Villakoiran ydin on se, ettei ole rahaa riittävästi, jotta pystyttäisiin takaamaan tarpeeksi pitkät opintoajat ja tarpeellinen määrä opetusta. Tämä SibAsta riippumaton ongelma halutaan ratkaista uudistuksilla, jotka eivät suoraan kumpua SibAn sisältä opetuksen kehittämistyön hedelminä (jota tehdään ja on tehty koko ajan), vaan jotka halutaan implementoida SibAn toimintakulttuuriin ylhäältä käsin. Koska ei tiedetä tarkkaan, mitä nämä uudistukset käytännössä tarkoittavat, käytetään sanoja, jotka eivät tarkoita mitään.

   Jos halutaan todella tehdä asioiden eteen jotain konkreettista ja kestävää, on uudistusten ja kehittämistyön lähdettävä sisältä käsin, siis asiantuntijoiden, SibAn opettajien ja siellä työskentelevien taiteen ja tieteentekijöiden työn kautta. Trendisanojen sijaan kaivattaisiin todellisia hankkeita, joilla otetaan tukeva ote todellisista ongelmista, erityisesti siitä, että taidemusiikki on etääntymässä tavallisen ihmisen ja varsinkin koululaisen ulottumattomiin. SibAssa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, joka voitaisiin valjastaa tähän yhteiskunnalliseen tehtävään (muun työn ohessa). Esimerkkejä maailmalta kyllä löytyy, täytyisi vain pohtia, minkälaiset projektit sopisivat meidän ilmastoomme.

   Uskon, että tällaista suunnittelutyötä tehdään koko ajan, ja osin nämä johdon käyttämät termit ("tiimityö" yms.) perustuvat olemassa oleviin suunnitelmiin. Se mitä ei olla mielestäni täysin sisäistetty, on konkretian vaatimus: mitä aiotaan oikeasti tehdä? Konsulttikieli kannattaa tämän kysymysen edessä vetää pytystä. Sen sijaan kaivataan kulttuuri- ja mielipidejohtajuutta, fortissimo. Ja siihen Musiikkitalo antaisi oivat puitteet.

   Lähetetty 7.3.2010 19:05 #

6. hermes
   Jäsen

   Pieni lisäys VilleK:n ansiokkaaseen repliikkiin: on kysyttävä mihin musiikkiyliopiston rahat eivät riitä? Edellisissä kriisitilanteissa on käyty perustoimintojen, varsinaisen tehtävän kimppuun. Hallinto alaisineen on leikkaaja - ja kukapa nyt itseään leikkaisi? Priorisointi itsen ja toisen välillä tuottaa siis säännöllisesti saman tuloksen: se jolla on valta, säästetään.

   Tässä tapauksessa virhe tapahtui silloin, kun moninkertaistunut hallintoporras alkoi tituleerata itseään Sibelius-Akatemiaksi. He katsovat käyttävänsä taiteellista työvoimaa omien suunnitelmiensa toteuttamiseen, vaikka ainoa järkevä asetelma on päinvastainen: hallinto palvelee prosessia, jonka motiivit, suunnittelu ja osaaminen tulevat tekijöiltä. Tiedämme että musiikin opetus on toteutunut täysipainoisesti, vaikka laitoksen hallinto oli murto-osa nykyisestä. Mihin säästöjen siis tulisi kohdistua? Kuka on Sibelius-Akatemia? Toimiiko Siba toimistoissa vai opetusluokissa?

   Kun varakkaan perheen talous romahtaa, ei yleensä sanota irti perheenjäseniä, vaan palvelijoita.

   Lähetetty 9.3.2010 12:19 #

7. lgrohn
   Jäsen

   Näin sivuhuomatuksena Aalto-yliopistossakin pantiin ensin byrokratiat kuntoon, eikä niin, että ensin substanssi ja vasta sitten tukiorganisaatio. Tulos olikin sitten tämmöinen:

   http://www.aalto.fi/fi/about/organization/aalto_organisaatio_fi.gif

   4 komiteaa, ilmeisesti 5 neuvostoa, kerroksittain ja sivuttain...

   .
   .<img src="http://www.aalto.fi/fi/about/organization/aalto_organisaatio_fi.gif" />

   Lähetetty 9.3.2010 12:26 #

Vastaa

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautumisen jälkeen.