Kuva: Robo Design

Viitaten Helsingin Sanomien kirjoitukseen 6.11.09 tuomme esiin vakavan huolemme Yleisradion aikomuksista leikata taidemusiikin (erityisesti nykymusiikin), jazzin ja kansanmusiikin tuotantoja 40 %:lla. Yle Radio 1 on maassamme tärkein ja osin ainoa kanava, joka välittää näitä musiikin lajeja. Vaikka näillä ei olekaan yhtä laajaa yleisöä kuin Yleisradion muilla kanavilla ja kaupallisilla asemilla soivilla musiikin lajeilla, niillä on suuri merkitys musiikkikulttuurimme monimuotoisuudelle ja innovatiivisuudelle. Vain julkisen palvelun radio voi huolehtia kulttuuridiversiteetistä.

Kanavajohdon päätös siirtää n. 225 000 euroa musiikilta muille ohjelmille ei ole osa Yleisradion säästöstrategiaa, vaan pitkiin aikoihin suurin ohjelmapoliittinen linjaus, joka haavoittaa pahasti suomalaisen kulttuuriperinnön tallentamista sekä sen kansallista ja kansainvälistä levitystä juuri nyt, kun se internetin kautta voisi tavoittaa koko maailman. Leikatuksi aiotun tuotannon kulttuurinen merkitys on huomattavasti suurempi kuin siihen sijoitettu rahasumma.

Kyse on asiasta, joka vaatii laajan kulttuuripoliittisen keskustelun.

Joonas Ahonen
Kari Heinilä
Maria Kalaniemi
Pekka Kuusisto
Kirmo Lintinen
Meta4
Sakari Oramo
Kimmo Pohjonen
Kaija Saariaho
Aulis Sallinen
Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus
Suomen Solistiyhdistys
Suomen Säveltäjät
Suomen Kansanmusikkiliitto
Tallari
UMO

1 Kansanmusiikki

Yleisradion suomenkielisiltä kanavilta tulee kansanmusiikkia yksi tunti ja 57 minuuttia viikossa! Kyseessä on tiistaisin lähetettävä Kansanmusiikin ilta Yle Radio Ykkösellä. Muilta kanavilta kansanmusiikkia ei kuule, Radio Suomessa kansanmusiikki ei jostakin käsittämättömästä syystä ole voinut soida muun viihdemusiikin rinnalla vuosikausiin.

Kokonaisuudessaan kansanmusiikin osuus Yleisradion musiikkitarjonnasta on järkyttävän pieni. Suomalainen kansanmusiikki on painettu julkisen palvelun sivistysvelvoitteen omaavassa toiminnassa marginaaliin, vaikka se on suomalaisen elävän ja innovatiivisen kansallisen kulttuurin keskeisiä tekijöitä. Suomalainen nykykansanmusiikki on kansainvälinen menestystarina, vetävä vientituote, joka löytää yleisöjään ja medioita helpommin ulkomailla kuin Suomessa. Voidaan sanoa, että sähköisen median, erityisesti Yleisradion tuki, puuttuu kansanmusiikilta lähes
totaalisesti.

Tätä taustaa vasten on traagista havaita, että myös arvostettu kulttuurikanava Ykkönen olisi supistamassa entisestään mitättömiä kansanmusiikin lähetysaikoja samaan tapaan kuin muilta marginaaliin työnnetyiltä kansallisen kulttuurin kannalta merkittäviltä musiikkimuodoilta. Uhka supistuksista koskisi kansanmusiikin osalta lähetysajan lisäksi muun muassa Ylen elävän musiikin tuotantoa, kansanmusiikkiyhtye Tallaria, festivaalien ja konserttien radiointeja.

Helsingin Sanomien 6.11.2009 julkistama tieto herättää vain yhden kysymyksen: miksi kulttuurikanavana profiloitunut Yle Radio 1 olisi supistamassa tuotantonsa kiitetyintä ja arvostetuinta osaa?

2 Suomalaiset solistit

Suomen Yleisradion perustehtäviin on kuulunut maamme musiikkikulttuurin saattaminen mahdollisimman monipuolisesti koko kansan ulottuville. Kuten tiedämme, on Suomen musiikkielämän tarjonta painottunut pääkaupunkiseudulle. Eri kulttuuritoimijoiden varat ovat maakunnissa erittäin rajoitetut ja riittävät vaivoin yksittäisten konserttien järjestämiseen. Ne eivät mitenkään riitä soolo- ja kamarimusiikkikulttuurin ylläpitämiseen. Siten Yleisradion rooli alueellista eriarvoisuutta lieventävänä toimijana on ollut valtakunnallisesti hyvin tärkeä.

Yle Radio 1 on pystynyt tarjoamaan musiikkia vanhimmasta uusimpaan uuteen. Leikkausten toteutuessa taidemusiikin monimuotoisuus väistämättä kärsii. Asiaa ei edistä yöklassisen määrän lisääminen, sillä paitsi, että lähetysajankohta on kuulijoita rajaava, valintaperuste niin teosten kuin esittäjienkin suhteen on ilmaisuus, ei diversiteetti.

Yle Radio 1 on käytännössä ainut ei-kaupallisen musiikin esille tuoja Yleisradiossa, minkä seurauksena juuri musiikki on yksi kanavan ehdottomasti tärkeimmistä sisällöistä. Näin ollen Helsingin Sanomien kirjoituksessa (6.11.2009, osasto D8) Yleisradion taholta asiassa esitetyt yksinomaan taloudelliset näkökannat asettuvat erittäin kyseenalaiseen valoon. Leikkaus olisi paitsi Yleisradion arvojen ja strategian vastainen, myös rahamääräisesti Yleisradion budjettiin suhteutettuna niin pieni, ettei säästösyihin vetoaminen ole uskottavaa.

Äänitystoiminta ei ainoastaan palvele kuuntelevaa yleisöä radio-ohjelmien muodossa, vaan myös kartuttaa kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävää musiikkiarkistoa. Mikään muu instanssi ei tallenna suomalaisten taiteilijoiden esityksiä eikä suomalaista musiikkia lähimainkaan yhtä laaja-alaisesti. Jo nyt arkistosta on löytynyt aarteita, joista on päätetty tehdä äänilevyjä. Etukäteen on vaikea tietää, mikä tallenne osoittautuu myöhemmin erityisen arvokkaaksi. Viime vuosien säästötoimenpiteet ovat laskeneet vuosittain tehtävien äänitysten määrän niin pieneksi, ettei lisäleikkauksia enää voi toteuttaa ilman raskaita ja kauaskantoisia kulttuurillisia menetyksiä.

3 Ammattikansanmusiikkiyhtye Tallari

Tallari on Suomen ensimmäinen ja ainoa orkesterilain mukainen ammattikansanmusiikkiyhtye. Opetusministeriön, Yleisradion ja Kaustisen kunnan rahoittama yhtye on perustettu vuonna 1986. Yli kaksikymmenvuotisen uransa aikana viisihenkinen yhtye on tutkinut, taltioinut, uudistanut ja julkaissut suomalaista kansanmusiikkia. Tallari on konsertoinut vuosien aikana yli 2200 kertaa ja kulttuuriviennin saralla kiertänyt 20 maassa. Omia julkaisuja yhtyeellä on lähes kaksikymmentä (sisältäen täyspitkiä albumeja, singlejä ja videoita). Tallari on tehnyt kantanauhoja Yleisradiolle lähes 500 teosta vuosina 1986-2009. Yhteistyökorvaus on ollut viime vuosina keskimäärin n. 20.000 euroa vuodessa. Yle on varovasti arvioiden säästänyt kantanauhatuotannon kustannuksissa noin 50%, mikäli nykyistä kustannustasoa peilataan Muusikkojen liiton hintoihin. Lisäksi Ylellä on ollut (ja on edelleen) oikeus taltioida kaikki Tallarin konsertit ilman lisäkorvauksia. Näitä taltiointeja on tehty useita mm. Tallarin kansainvälisten kiertueiden yhteydessä. Ylen sopimukseen sisältyy myös ehto, että Gramex-korvauksia ei erikseen makseta, vaan ainoastaan Teosto-korvaukset tilitetään tekijöille. Ylen avustukseen eivät sisälly myöskään työnantajan sosiaalikulut, vakuutukset tai muut juoksevat kulut, jotka vapailta markkinoilta tuleville soittajille jouduttaisiin tilittämään. Yleisradion avustus muodostaa n. 13 prosenttia Tallarin budjetista on pienelle yhtyeelle elintärkeä. Tallarin työ kansanmusiikin tutkimuksen, esittämisen ja tallennuksen eteen muodostaa korvaamattoman pohjan kaikelle suomalaiselle musiikkituotannolle. Kansanmusiikin entuudestaan pienten resurssien supistaminen merkitsee kansallisten arvojen (myös Yleisradion tehtävän)polkemista jalkoihin. Yllä mainittujen lukujen valossa voidaan myös kysyä, aiheutuuko leikkauspäätöksestä lopulta enemmän kuluja kuin säästöjä?

4 UMO ja jazz

UMO (Uuden Musiikin Orkesteri) on Yleisradion, Helsingin kaupungin ja Opetusministeriön yhteisesti perustama orkesteri ja sen juuret ulottuvat aina vuoteen 1975. UMO on Suomen ainoa ammattimaisesti toimiva perinteinen jazzorkesteri Suomessa. Yleisradio on radioinut 14 konserttia vuodessa. Taloustutkimuksella teettämämme tutkimuksen mukaan UMOn tunnettuus on hyvä: kun tutkittavilta kysyttiin, mikä suomalainen jazzorkesteri tulee ensimmäisenä mieleen, vastaajista 78 % mainitsi spontaanisti ensimmäisenä UMOn. Tutkimuksen mukaan UMO mielletään korkeatasoiseksi, luovaksi ja johtavaksi jazzorkesteriksi. 55 % UMOn tunteneista vastaajista oli kuullut UMOn soittavan radiossa. Mikäli konserteissa oli käyty, tai UMOn musiikkia oli kuultu muilla tavoin, oli mielikuva orkesterista positiivisempi. Yleisradion kaavailemalla leikkauksella on vaikutuksia UMOn taiteelliseen toiminnan laatuun. Konserttien määrän vähentyessä koko kentän toimintaa kurjistetaan. Leikkauksen heijastusvaikutukset ulottuvat säveltäjiin, sovittajiin, solisteihin, kapellimestareihin ja sijaismuusikoihin. Tilaussävellysten esitysajan vähentyessä myös UMOn sävellystilausten määrä vähenee. Vuosittaisten uusien tuotantojen määrä vähenee kriittisesti ja näin ollen musiikkituotantojen laatu heikkenee. Taloustutkimus oy:n tutkimuksen mukaan 55 % tutkituista oli kuullut UMOn soittavan radiossa. UMOn toiminnan ydin on aina ollut yhteistyö Yleisradion kanssa ja UMOn valtakunnallinen merkitys Suomessa on ollut suuri. On sanomattakin selvää, että radiointien määrän vähentyessä jazz-musiikin valtakunnallinen asema ja tunnettuus heikkenevät merkittävästi. Useat kansainväliset tahot ja artistit mainitsevat UMOn ensimmäisten joukossa maailman parhaista jazzorkestereista ja big bandeista puhuttaessa. Kaavailtu leikkaus heikentää UMOn kansainvälistä asemaa merkittävästi. EBU-radioinnit ovat olleet kustannustehokas tapa tehdä suomalaisia jazz-musiikkia tunnetuksi sekä edesauttaa säveltäjien kansainvälistä uraa. EBU-radiointien ansiosta UMO on saanut solistikseen myös lukuisia kansainvälisiä huippunimiä, joita muutoin ei olisi Suomeen saatu. Suomessa koulutetaan jazzmuusikoita useissa eri oppilaitoksissa aina Sibelius-Akatemian jazzlinjalta pop-jazz -konservatorioon. Kenttä on kasvava ja rytmimusiikin suosio tulee jatkossa lisääntymään. UMO työllistää vuodessa merkittävän määrän suomalaisia muusikoita, aina orkesterimuusikoista säveltäjiin, kapellimestareihin, sovittajiin, solisteihin, freelancermuusikoihin jne. Kaavailulla leikkauksella olisi pysyviä ja dramaattisia vaikutuksia koko kentän toimintaan sen vähentäessä jazzmusiikin valtakunnallista asemaa ja merkitystä. Myös koko kentän palkkaustasolla on vaarana alentua. Yleisradion kaavailema leikkaus murentaa koko luovan jazzmusiikin toimialueen kenttää. Heijastusvaikutukset ulottuvat arvaamattoman laajalle.

5 Uusi taidemusiikki

Kuten Yleisradion ainutlaatuinen äänitearkisto osoittaa, yhtiö ja uusi suomalainen musiikki ovat kulkeneet yhtä jalkaa monien vuosikymmenien ajan. Sävellyskonserttien, festivaalikonserttien sekä M-studion tuotannon järjestäjiä, säveltäjiä ja esittäjiä on aivan olennaisesti kannustanut se, että musiikki ei ole soinut vain kulloisellekin konserttiyleisölle vaan kuulijoille ympäri maata ja EBU:n nauhavaihdon myötä kansainvälisestikin. Näin syntyneet tallenteet ovat paitsi kartuttaneet YLE:n äänitearkistoa myös usein päätyneet äänilevyille, mikä on ollut ensiarvoista sellaiselle musiikinlajille, jolla ei koskaan ole ollut kaupallisia tuotanto- tai jakelumekanismeja. Uudella suomalaisella taidemusiikilla on potentiaalisesti suuri kansainvälinen yleisö. Se on hajallaan ympäri maailmaa mutta Internet-jakelun tavoitettavissa. Olisi traagista, jos uusien musiikkitallenteiden tarjonta supistuisi juuri, kun niiden välittäminen maailmalle on muodostumassa helpommaksi kuin koskaan aikaisemmin. Kaavaillut leikkaukset pudottaisivat käytännössä uuden musiikin konserttitaltioinnit puoleen nykyisestä ja M-studion äänitykset kolmannekseen nykyisestä.

Lähetä linkki Facebook-tilillesi