HKKn ja FiBOn konsertissa harvoin Suomessa kuultu ranskalainen barokkimusiikki tuo tuulahduksen Aurinkokuninkaan kappelista.
Ranskan Ludvig XIV:n hovin musiikillisen elämän keskiössä vaikuttanut Jean-Baptiste Lully sävelsi kuninkaan kappeliin useita suuria ja muutamia pienempiä motetteja. Näitä motetteja ei ole esitetty Suomessa pitkään aikaan, jos koskaan, ja muutenkin ranskalaista barokkimusiikkia esitetään maassamme harvoin. Suomalaisen barokkiorkesterin Ritarihuoneen residenssisarjan konsertissa 6. maaliskuuta kuullaan Lullyn suurista moteteista kolme: Plaude lætare Gallia, Miserere ja Te Deum. Suomen ainoa ammattikamarikuoro Helsingin kamarikuoro ja Suomalainen barokkiorkesteri suurine kokoonpanoineen herättävät teokset Nils Schweckendiekin johdolla eloon tavalla, jolla niiden on voinut kuvitella soivan Aurinkokuninkaan kappelissa.
Italiassa syntynyt mutta sittemmin ranskalaistunut Jean-Baptiste Lully (1632–1687) oli merkittävässä roolissa Euroopan häikäisevimmän eli Ranskan Ludvig XIV:n hovin musiikillisessa elämässä. Lully toimi muun muassa kuninkaan musiikinjohtajana. Vaikka Lullyllä ei ollutkaan virkaa kuninkaallisessa kappelissa, hän sävelsi useita suuria ja pienempiä motetteja juhlistamaan hovin tärkeitä tilaisuuksia.
Lully tunnetaan ennen kaikkea ranskalaisen oopperatyylin luojana. Klassinen ranskalainen tyyli ei sallinut italialaiselle barokille ominaista vahvaa tunteiden ilmaisua, joten Lully kehitti ranskalaisen resitatiivityylin, jossa painottui gallialaisten mieltymys tekstin retoriikkaan. Yksilön tunteet jäivät syrjään, mutta niitä korvaamaan Lully kehitteli vaikuttavia ja seremoniallisia kuoro-osioita, joista syntyi laajoja kohtauksia. Näitä piirteitä voi kuulla myös suurissa moteteissa. Lully myös kehitti orkesteria ja yhdisti useita eri hovissa toimivia musiikkiryhmiä, jolloin esityksistä tuli yhtä vaikuttavampia.
Ritarihuoneella 6.3. kuultavat motetit
Miserere vuodelta 1664 oli Lullyn ensimmäinen suuri motetti. Ei ole tiedossa, mitä varten se oli sävelletty, mutta todisteiden mukaan teos teki suuren vaikutuksen kuulijoihinsa. Teoksessa on pieni kuoro solisteineen, suurempi kuoro ja tyypillinen ranskalainen viisiosainen orkesteri, jossa kolme alttoviulustemmaa täydentävät viuluja ja selloja.
Plaude lætare Gallia sävellettiin juhlistamaan Ludvig XIV:n pojan ja perijän kastamista 1668. Lully sävelsi vielä mittavamman teoksen, Te Deumin, oman poikansa kastetilaisuuteen Fontainebleaussa vuonna 1677. Tästä majesteettisesta sävellyksestä, jossa oli mukana trumpetit ja patarummut, tuli nopeasti Lullyn kuuluisin kirkollinen teos, jota esitettiin myöhemmin lukuisissa tilaisuuksissa joskus hyvinkin suurilla kokoonpanoilla: todisteita on jopa 300 soittajan kokoonpanoista.
Majesteettisia motetteja Aurinkokuninkaan kappelista
Su 6.3.2016 klo 19 Ritarihuone
Helsingin kamarikuoro, Suomalainen barokkiorkesteri, Nils Schweckendiek, johtaja