Amfion pro musica classica

Category Archives: Tiedotteet

Tapiola Sinfonietta tarttuu Frank Zappan tuotantoon

Jukka Iisakkila © Heikki Tuuli

Jukka Iisakkila © Heikki Tuuli

Espoon kulttuurikeskuksessa kuullaan 13.11. klo 19 harvinaislaatuinen konsertti, jonka yllä leijuu absurdismin auer: Tapiola Sinfoniettan ZAPPA!-konsertin<http://tapiolasinfonietta.fi/concerts/zappa/> ohjelmassa on 13 Frank Zappan teosta, joista välittyy Zappalle ominainen individualismi, absurdismi ja räjähtävä mielikuvitus.  Illan aikana kuullaan niin 60-luvun sävellyksiä kuin myöhäisempää 1980-luvun tuotantoa. Tapiola Sinfoniettaa johtaa kapellimestari Jukka Iisakkila ja solisteina ovat kitaristi-laulaja Marzi Nyman sekä lyömäsoittaja Arttu Takalo.

Yhdysvaltalainen Frank Zappa (1949-1993) tunnetaan muusikkona ja säveltäjänä, joka kulki populaarimusiikin saralla omia polkujaan. Hän yhdisti tuotannossaan miltei kaikkia kuviteltavissa olevia elementtejä, ja useimmiten hän lähestyi aiheitaan pilkan ja terävän absurdismin valossa. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu niin populaarimpaa materiaalia, modernia orkesteri- ja kamarimusiikkia, elokuvaa, elektronista musiikkia kuin jazziakin, ja tämä kuuluu myös tässä konsertissa. Zappan Edgar Varese- ja Stravinsky-vaikutteista klassista tuotantoa ovat johtaneet mm. Kent Nagano sekä Pierre Boulez, ja niitä on levyttänyt mm. saksalainen Ensemble Modern.

Zappan ura lähti liikkeelle vuonna 1966 Freak Out-kaksoisalbumista.  1960-luvulla hän esitti Mothers Of Invention -yhtyeensä kanssa satiirilla höystettyä sekoitusta, jossa oli aineksia popista ja rockista aina kokeileviin äänikollaaseihin. Tässäkin konsertissa ääniä tuotetaan mm. sipsipusseilla ja lasten leluilla. Ehkä aidoimmillaan Zappa oli kuitenkin soittaessaan kitaraa, erityisesti pitkissä improvisoiduissa sooloissaan. Nyt tähän haasteeseen tarttuu Tapiola Sinfoniettan taiteellisiin partnereihin kuuluva Marzi Nyman.

”Zappan individualismi ja kaikille inhimillisen toiminnan alueille kohdistuva viiltävä kritiikki poikivat jatkuvasti konflikteja ulkomaailman kanssa. Toisaalta oman tien kulkeminen ja musiikkiyhteisöjen ulkopuolelle jättäytyminen johtivat hänet monien tuoreiden, kekseliäiden ja poikkeuksellisten ideoiden ja lähestymistapojen kehittymiseen. Ne muovasivat Zappan sävelkielen ja musiikillisen estetiikan aivan omanlaisekseen”, toteaa kapellimestari Jukka Iisakkila, joka valmistelee Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa taiteellista tohtorintutkintoa, aiheenaan absurdismi musiikissa.

Pe 13.11.2015 klo 19 Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali
ZAPPA!
Tapiola Sinfonietta
Jukka Iisakkila, kapellimestari
Marzi Nyman, kitara ja laulu
Arttu Takalo, lyömäsoittimet

Mahtipontiset Sing Along -konsertit 1100 hengen jättikuoron kanssa / Storslagna Sing Along -konserter med en 1100 personers jättekör

Turun 6506-445414-63262074

2287-180x180-medium

Turun filharmoninen orkesteri esittelee ensimmäisenä suomessa yhteislauluspektaakkelin torstaina 12.11. ja perjantaina 13.11. klo 19 Konserttitalossa. Sing Along -konsertit johtaa Pertti Pekkanen. Lavalla nähdään Chorus Cathedralis Aboensis ja Turun filharmoninen orkesteri. Solistin rooli on varattu yleisölle: konsertissa jokaiselle jaetaan kappaleiden sanat ja lisäksi laulamista avustaa lavan takaosaan heijastettu karaokenauha. Lisäksi yleisöllä on ollut mahdollisuus tutustua konsertin ohjelmistoon etukäteen Spotify-listan avulla. Idea konsertteihin on ammennettu maailman suurilta lavoilta, mm. BBC Proms -festivaalin konserteista.

Iltojen aikana kuullaan useita mahtipontisimpia sinfonisia kuoro-osuuksia sekä alkusoittoja rakastetuista oopperoista. Yleisö pääsee mukaan laulamaan mm. Giuseppe Verdin Heprealaisten orjien kuoro -teoksen oopperasta Nabucco, Georg Friedrich Händelin Hallelujan Messias-oratoriosta, ja Unto Monosen iki-ihanan Satumaa-kappaleen. Konsertit päätetään Promsin päätöskonsertin tyyliin Edward Elgarin Pomp and circumstancen ensimmäiseen marssiin kirjoitettuun yhteislauluun Land of Hope and Glory. Lisäksi konserteissa kuullaan useita orkesterinumeroita.

Pertti Pekkanen vierailee aktiivisesti johtamassa Turun filharmonista orkesteria sekä muita suomen orkestereita. Pekkanen toimi Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina vuosina 1974–86. Pekkanen on myös johtanut menestyneitä oopperaproduktioita ja tehnyt useita levytyksiä.

Sinfoniakuoro Chorus Cathedralis Aboensiksen (CCA) päätehtävät ovat esiintymiset Turun tuomiokirkon juhlajumalanpalveluksissa sekä yhteistyö Turun filharmonisen orkesterin kanssa. CCA-kuoron laajaan kantaohjelmistoon kuuluvat kaikki keskeisimmät suuret kirkkomusiikkiteokset kuorolle ja orkesterille. CCA on esiintynyt monien tunnettujen suomalaisten ja ulkomaisten solistien kanssa.

Sing Along Turun konserttitalossa to 12.11.ja pe 13.11. klo 19.00. Pertti Pekkanen, kapellimestari, Chorus Cathedralis Aboensis, kuoro. Sinä. Turun filharmoninen orkesteri. Liput 21/16/9€.


Åbo filharmoniska orkester presenterar Finlands första Sing Along -spektakel torsdagen den 12.11 och fredagen den 13.11 kl. 19 i Konserthus. Sing Along -konserterna leds av Pertti Pekkanen. På scenen står också Chorus Cathedralis Aboensis och Åbo filharmoniska orkester. Publiken får uppträda som solist: sångtexterna delas ut och en karaokeprojicering finns som stöd. Publiken har möjlighet att bekanta sig med verken på Spotify på förhand. Konsertkoncept har hämtat sin inspiration från världens stora konsertarenor, bl.a. BBC Proms.

Under kvällarna hörs flera storslagna symfoniska körpartier och uvertyrer ur älskade operor.  Publiken får stämma upp i sång med bl.a. Giuseppe Verdis Den hebreiska fångarnas kör ur operan Nabucco, Georg Friedrich Händels Hallelujakören ur oratoriet Messias och Unto Mononens härliga Satumaa. Konserterna avslutas i Proms-stil med allsången skriven till Edward Elgars Pomp and Circumstance Land of Hope and Glory. Flera orkesterstycken hörs också under konserterna.

Pertti Pekkanen leder regelbundet Åbo filharmoniska orkester och andra finska orkestrar. Pekkanen var chefsdirigent för Åbo filharmoniska orkester under åren 1974-86. Pekkanen har också dirigerat flera framgångsrika operaproduktioner och har gjort flera skivinspelningar.

Symfonikören Chorus Cathedralis Aboensis (CCA) huvudsakliga uppgift är att uppträda under gudstjänster i Domkyrkan samt att sammarbeta med Åbo filharmoniska orkester. I CCA:s breda basrepertoar ingår alla de viktigaste stora kyrkomusikverken för kör och orkester. CCA har uppträtt tillsammans med många kända finländska och utländska solister.

Sing Along i Åbo konserthus to 12.11 och fre 13.11 kl. 19.00. Pertti Pekkanen, dirigent, Chorus Cathedralis Aboensis, kör. Du.  Åbo filharmoniska orkester. Biljetter 21/16/9€.

 

Oopperan kummitus jatkaa Göteborgin oopperaan

Kuva Stefan Bremer, kuvassa Ville Rusanen.

Kuva Stefan Bremer, kuvassa Ville Rusanen.

Kansallisoopperan suosittu Oopperan kummitus -musikaalituotanto nähdään syksystä 2017 alkaen Göteborgin oopperassa. Kansallisoopperan tämän kauden menestysproduktio, Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummitus -musikaali jatkaa esityskauden päätyttyä Göteborgin oopperaan. Göteborgissa ensi-ilta on syksyllä 2017.

Maailmalla on esitetty useimmiten alkuperäisen Lontoon-version mukaista Oopperan kummitusta, mutta Kansallisooppera sai viidentenä teatterina maailmassa luvan tehdä kokonaan uuden tuotannon. Tiina Puumalaisen ohjauksen maailman suosituimmasta musikaalista näkee Kansallisoopperassa kaudella 2015–2016 noin 75 000 katsojaa. Lavastuksen produktioon on suunnitellut Teppo Järvinen, puvut Marjaana Mutanen, valaistuksen Timo Alhanen ja koreografian Osku Heiskanen. Kuten Helsingissäkin, teos esitetään Göteborgissa alkuperäiskielellä englanniksi.

Göteborgin oopperan ohjelmistossa on niin oopperaa, tanssia kuin musikaaliakin. Vuosittain esityksiä on noin 270 ja kävijöitä 250 000. Kansallisooppera on tehnyt teosvaihtoa Göteborgin oopperan kanssa aiemminkin – esimerkiksi tällä kaudella ohjelmistossa oleva ooppera Thaïs on alun perin Göteborgin oopperan tuotanto.

Yhteistuotannot sekä teosvuokraukset ovat tänä päivänä yleisiä oopperatalojen kesken. Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin tuotantoja on nähty muutaman viime vuoden aikana mm. Tokiossa (Reininkulta, Die tote Stadt ja Manon Lescaut), Oslossa (Onegin), Tel Avivissa (Boris Godunov) ja Prahassa (Don Carlos). Kuluvalla kaudella 2015–2016 Helsingissä nähdään Zürichin oopperan tuotanto oopperasta Nenä, Berliinin Komische Operin Taikahuilu sekä Norjan Kansallisbaletista peräisin oleva tanssiteos BACH. Forms of Silence and Emptiness.

Nuoren Šostakovitšin vallankumouksellinen ooppera teatterilegendan ohjauksena

Kuva: Suzanne Schwiertz/Zürichin ooppera

Kuva: Suzanne Schwiertz/Zürichin ooppera

Dmitri Šostakovitšin kirpeä satiiri ihmisistä ja yhteiskunnasta joutui aikanaan poliittiseen epäsuosioon, mutta nykyisin se tunnustetaan yhdeksi 1900-luvun oopperan omaperäisimmistä mestariteoksista. Nenä saa ensi-iltansa Kansallisoopperassa 20.11. Ohjaaja Peter Stein on eurooppalaisen teatterin maineikkaimpia ja palkituimpia ohjaajia.

Pietarissa kuljeskeleva nenä ja kiihkeä nuori säveltäjänero – siitä yhdistelmästä syntyi ooppera, joka on edelleen yksi 1900-luvun musiikkiteatterin hillittömimpiä ja erikoisimpia luomuksia. 22-vuotias Dmitri Šostakovitš käytti Nikolai Gogolin herkullisen tarinan kuvaamiseen kaiken musiikillisen taitonsa. Erilaisten musiikkityylien luovasta yhdistelmästä syntyi ooppera, joka kuvastaa Neuvostoliiton 20-luvun kokeilevaa ja vapaata ilmapiiriä.

Šostakovitšin radikaali tyyli joutui 30-luvulla epäsuosioon ja Nenä jäi esittämättä vuosikymmeniksi. Muistelmissaan Šostakovitš totesikin kitkerästi tarinan ajankohtaisuuden, sillä ilman nenää ihminen ei ole ihminen, mutta nenä voi nousta vaikka johtajaksi ilman ihmistä: ”Nykyään tällaisia neniä kävelee ympäriinsä siinä määrin, että on pakko ihmetellä.”

Suomen Kansallisoopperassa Nenä on tuotettu aiemmin vain kerran, vuonna 1975. Nyt kymmenien solistien, äärimmäisten äänialojen ja mutkikkaiden joukkokohtausten Nenä nähdään Peter Steinin Zürichin oopperalle ohjaamana tuotantona. Peter Stein on yksi eurooppalaisen teatterin suurimpia nimiä. Erityisesti hänen johtamansa berliiniläinen Schaubühne-teatteri nosti hänet maailmanmaineeseen. Stein on palkittu mm. Euroopan teatteripalkinnolla.

32 suomalaisen laulajan joukossa ovat mm. Jyrki Korhonen, Jenni Lättilä ja Margarita Nacér, ja keskeisissä rooleissa kuullaan myös neljää venäläistä vierailijaa: Vladimir Samsonov, Alexey Sulimov, Andrei Popov ja Leonid Bomshteyn. Esitykset johtaa Kansallisoopperan ylikapellimestari Michael Güttler, jolle venäläinen oopperatyyli tuli tutuksi hänen toimiessaan pitkään Pietarin Mariinski-teatterissa. Näyttävä lavastus heijastelee 20-luvun venäläistä modernismia.

Dmitri Šostakovitšin Nenä esitetään kahdeksan kertaa. Ensi-ilta on 20.11. ja viimeinen esitys nähdään 16.12.

www.ooppera.fi

b6a2a226c4f66974_org

Suomen Säveltaiteen Tukisäätiö jakaa Kajanus-palkinnon ja apurahoja kapellimestarikoulutukseen

Suomen Säveltaiteen Tukisäätiö jakaa 7.11.2015 Robert Kajanus -tunnustuspalkinnon ansioituneelle suomalaiselle kapellimestarille.

Sibelius150-juhlavuotena Suomen Säveltaiteen Tukisäätiö on halunnut tukea myös kapellimestarikoulutusta, ja kohdistaa tämän vuoden apurahajakonsa suomalaisille orkesterin- ja puhallinorkesterinjohdon opiskelijoille. 1.10. alkanut hakuaika päättyi 30.10.2015.

Tunnustuspalkinnon saaja julkistetaan lauantaina 7.11.2015 klo 14 Musiikkitalossa, harjoitussali Paavossa, Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutuksen avoimien ovien Atso’s Corner -tilaisuuden alussa.

Atso’s Corner -tilaisuus jatkuu julkistuksen jälkeen kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professori Atso Almilan isännöimänä klassisen musiikin iltapäivänä nuorten kapellimestareiden ja soittajien kera. Tällä kertaa teemana ovat eri aikakausien lauluista tehdyt orkesterisovitukset ja vieraana on Vladimir Agopov. Tarkemmat tapahtumatiedot täältä:
https://www.musiikkitalo.fi/fi/tapahtuma/atsos-corner-13-vieraana-vladimir-agopov-ja-hanen-opiskelijansa-seka-laulusolistit

Suomen Säveltaiteen Tukisäätiö on perustettu 1957 Jean Sibeliuksen 90-vuotissyntymäpäivän juhlinnan yhteydessä. Säveltäjän elämäntyön kunnioittamiseksi eduskunta myönsi peruspääoman ja valtioneuvosto päätti perustaa säätiön, jonka toiminnan tarkoituksena on Suomen säveltaiteen tukeminen ja edistäminen.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa vuosittain apurahoja esittävän säveltaiteen edustajille, musiikkipedagogeille, musiikkitieteilijöille ja säveltäjille. Säätiön yhteydessä toimii myös Robert Kajanus -rahasto, josta nyt jaettava tunnustuspalkinto myönnetään.

www.suomensaveltaiteentukisaatio.fi