Amfion pro musica classica

Category Archives: Konsertit

Izumi Tateno – Pianon samurai -konsertti 27.8.

Maailmanluokan pianotaiteilija Izumi Tateno (s. 1936 Tokio) on rakentanut musiikillista siltaa Suomen ja Japanin välille jo yli 50 vuoden ajan. Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry juhlistaa merkittävää taiteellista uraa sekä Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden juhlavuotta järjestämällä kunniajäsenensä Tatenon konsertin Helsingin konservatorion konserttisalissa.

Ennen konserttia klo 18 professori Eero Tarasti ja pianotaiteilija Izumi Tateno keskustelevat musiikista ja elämästä kahden kulttuurin välillä.

Konserttiin on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa ikimuistoiselle musiikilliselle matkalle ainutlaatuista siltaa pitkin!

Ti 27.8. klo 19-21, Helsingin konservatorio, Ruoholahdentori 6, Helsinki.

Barokkia Kalasataman yössä

Suomalainen barokkiorkesteri FiBO. Kuva © Juuso Westerlund

Suomalainen barokkiorkesteri FiBO. Kuva © Juuso Westerlund

Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) järjestää Kalasatamassa elokuusta lokakuuhun ulottuvalla jaksolla viisi yökonserttia. Tapahtumien pääpaino on musiikissa, mutta niihin yhdistyvät myös nykysirkus ja mediaatio. Esitykset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Kalasataman yö -tapahtumasarjan ensimmäinen osa, ”Brexit Music” (to 15.8.), keskittyy englantilaiseen renessanssiin ja barokkiin, joihin ovat vaikuttaneet niin Brittein saarten maantieteellinen eristäytyneisyys Manner-Euroopasta kuin samanaikainen kansainvälisyyskin.

Sarjan toinen konsertti, ”Yö on tähtikirkas”, keskittyy Italian varhaisten säveltäjämestareiden musiikkiin. Musiikissa kuuluvat yön avaruus, pysähtyneisyys ja hiljaisuus sekä onni, riemu ja rakkaus.

Kolmas osa, ”Goe nightly cares, the enemy to rest”, johdattelee myötätunnon ja ilon äärelle. Nämä teemat ovat läsnä paitsi Purcellin ja Dowlandin musiikissa, myös illan puhe- ja meditaatio-osuudessa. Puheesta ja ohjatusta meditaatiosta vastaa Sampo Koistinen.

Neljäs konsertti, ”Bach & circus triste”, kutsuu kuulijat vuorovaikutteiseen seikkailuun. Esityksen päähenkilö, Nukke, kulkee musiikin mukana yksinäisyyden murheesta kohti suurta iloa. Nuken rinnalla pyörähtelee Yksipyöräinen.

Viimeisessä konsertissa, ”Antoni Lliteres ja Eurooppa”, vierailee mallorcalainen barokkimusiikkiyhtye esittäen sikäläisen barokkisäveltäjän Antoni Lliteresin ja keskieurooppalaisten säveltäjien musiikkia.

Tanssiteos Sörnäistenniemen Möhkäle, nykysirkusteos Aramid ja barokkimusiikkitapahtumien sarja Kalasataman yö saivat Helsingin kaupungin ympäristötaidehankkeiden rahoituksen vuonna 2019.  Tapahtumat ovat osa Kalasataman ympäristötaidehanketta, jonka tavoitteena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen kymmeniä vuosia kestävän rakentamisvaiheen aikana.

https://fibo.fi

Suomen nuoret huiput Hvitträskin Kamarimusiikkifestivaalilla

Hvittrask. Kuva © Topi Leikas /Kansallismuseo

Hvittrask. Kuva © Topi Leikas /Kansallismuseo

Kansallisromantiikan helmi, ateljeekoti Hvitträsk soi jälleen 23.–25. elokuuta. Toista kertaa järjestettävän Hvitträskin Kamarimusiikkifestivaalin konserteissa kuullaan maamme nuoria ykkösmuusikoita. Ohjelmisto ammentaa inspiraationsa aikansa merkittävimpien arkkitehtien, Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen toimistona ja kotina palvelleen pyhätön neljästä taideteoksesta.

Vieraillessaan Suomen kansallismuseon museoperheeseen kuuluvassa Hvitträskissä muutama vuosi sitten Beata Antikainen sai idean tuoda kamarimusiikin takaisin Hvitträskiin. Viime elokuussa ensimmäistä kertaa Hvitträskin taiteilijakodissa järjestetty festivaali hurmasi yleisön musiikillaan ja tunnelmallaan.

”Ensimmäisen festivaalin ohjelman punaisena lankana toimi Hvitträsk kokonaisuutena, sen kansallisromanttinen jugend-arkkitehtuuri, ympärillä kukoistava kaunis luonto sekä mielenkiintoinen historia. Tänä vuonna kaikki neljä konserttia ovat saaneet innoituksensa talon neljästä eri taideteoksesta”, Antikainen, festivaalin taiteellinen johtaja ja siellä konsertoiva taiteilija, kertoo.

Hvitträskin Kamarimusiikkifestivaali esittelee nuoria, kansainvälistä menestystä ja kokemusta jo niittäneitä huippumuusikoita. Festivaalilla esiintyy muun muassa Tsaikovski-kilpailun tuore finalisti, sellisti Senja Rummukainen, arvostetussa Menuhin-kilpailuissa palkittu Otto Antikainen sekä ulkomaan vahvistuksena TONALi Grand Prix -kilpailussa palkittu viulisti Won ho Kim. Moni muusikoista tekee paluun festivaalille; pianisti Johannes Piirto kuuluu festivaalin debytantteihin.

Esitettäviin teoksiin kuuluu Suomessa harvoin soitettu septettiversio  Sibeliuksen En Saga sta. Teos kuullaan usein sinfoniaorkesterin esittämänä. Festivaalin avajaiskonsertti ammentaa Hvitträskin ruokasalia kaunistavasta Satu-penkkiryijystä. Neljä sulotarta -konsertin teemana ovat naissäveltäjät. Lauantaina 24.8. päästäänkin herkuttelemaan muun muassa Lotta Wennäkosken ja Clara Schumannin liedeistä koloratuurisopraano Piia Komsin tulkitsemana.

https://www.kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat/hvittraeskin-kamarimusiikkifestivaali

Sävelharvinaisuuksia Gallen-Kallelan museossa su 11.8.

Gallen-Kallelan museossa Espoon Tarvaspäässä sunnuntaina 11.8. klo 18  kuullaan musiikkia Agnes Tschetschulinilta, Ida Mobergilta ym. suomalaisilta ja pohjoismaisilta 1800-luvun säveltäjänaisilta   Nainen ja Viulu -konserttisarjan viidennessä konsertissa. Pienimuotoisen musiikin kirjoittaminen oli naissäveltäjille väylä saada musiikkiaan kuuluville ja esitetyksi aikana, jolloin säveltävä nainen oli erikoisuus. Etenkin salonkimusiikki oli hyvin suosittua viime vuosisadan vaihteessa, ja romanssi löytynee lähes jokaisen säveltäjän teosluettelosta. Tässä konsertissa kuullaan viehättäviä harvinaisuuksia naissäveltäjien kynästä.

Nainen ja viulu V: Romanssi
Mirka Malmi, viulu
Tiina Karakorpi, piano
Susanna Välimäki, juontaja

Konserttisarja Nainen ja Viulu on viulisti Mirka Malmin suunnittelema kokonaisuus pohjoismaisten naisten säveltämää viulu- ja kamarimusiikkia vuosilta 1850–1950..

Alustava ohjelma:

  • Agnes Tschetschulin (1859–1942):
    Finska Gardets marsch
    Gavotte
    Stemmingsbillede
    Alla Zingaresca
  • Ida Moberg (1859–1947):
    Marcia
  • Betsy Holmberg (1860–1900):
    Scherzo
  • Anna Lindeman (1859–1938):
    Serenade op.12 nro 1
  • Agathe Backer Grøndahl (1847–1907):
    Taagedans op. 68 nro 1
  • Borghild Holmsen (1865–1938):
    Romanse norvégienne op. 15
  • Valborg Aulin (1860–1928):
    Elegie op. 8. nro 3
  • Amanda Maier-Röntgen (1853–1894):
    Sechs stücke für Clavier und Violin
    1. Allegro vivace
    2. Allegro con moto
    3. Lento
    4. Allegro molto. Leidenschaftlich
    5. Tranquillamente
    6. Allegro, ma non troppo. Frisch, schwedisch – un poco tranquillo – Andante con moto – Presto – Tempo 1
  • Laura Netzel (1839–1927):
    Romance op. 40
    Chanson Slave op. 53

Konserttilippu sisältää museon pääsymaksun sekä näyttelyopastuksen klo 17.

http://www.gallen-kallela.fi/nayttely_tapahtuma/nainen-ja-viulu-romanssi/

arvio: Wieniläiset linnassa

Kurt Schreibmayer (Frank), Anja-Nina Bohrmann (Adele).  Kuva ©Aleksi Mustonen / Savonlinnnan oopperajuhlat

Kurt Schreibmayer (Frank), Anja-Nina Bohrmann (Adele). Kuva ©Aleksi Mustonen / Savonlinnnan oopperajuhlat

Savonlinnan oopperafestivaalin varmasti odotetuimpia tapauksia oli Wienin Volksoperin vierailu lajissa, jossa he ovat tietenkin ylittämättömiä: wieniläisoperetissa. Johann Straussin Fledermausinhan kaikki tuntevat ja tietävät odottaa musiikissa suosikkikohtiaan. Näin sen ensimmäisen kerran Wienissä v. 1967 Theater an der Josefstadtissa. Siitä jäi mieleeni lähinnä se, miten orkesteri soitti tunnetun valssin vailla mitään rubatoja, aivan eksaktisti tahdissa, mikä onkin kaikkein vaikuttavinta.

Miksi operetin nimi on Lepakko? Juonessa kaverukset lempinimiltään Perhonen ja Lepakko olivat pilailleet, mutta leikki oli päättynyt siihen, että kaikki nauroivat lepakolle. Nyt oli hänen eli herra Falken vuoro kostaa Gabriel von Eisensteinille keksimällä draaman, johon tulevat mukaan tahtomattaan kaikki operetin henkilöt.

Johann Straussin musiikin tuoreus yllättää yhä. Hänen taitonsa yhdistää italialaisen opera buffan elementtejä saksalaiseen laulunäytelmään, ja jalostaa sangen kansanomainen volkstümlich huumori wieniläiseksi hienostuneisuudeksi, kepeydeksi ja melankoliaksikin. Fledermaus on läpileikkaus koko Wienin atmosfääristä Ka und Ka kautena, eli keisarillisena ja kuninkaallisena valtakuntana, joka on sulauttanut lukemattomat kulttuurit itseensä. Niitä muistellaan eksoottisina elementteinä, kuten Rosalinde Unkaria csardasissaan. Lukekaa Stefan Zweigin Eilispäivän maailma (Die Welt von Gestern) niin pääsette tunnelmaan. Ollaan maailmassa, jossa nautinto, oli se mitä tahansa, on numero yksi eli kuten venäläinen ruhtinas Orlofsky, tässä versiossa housurooli, toteaa: chacun à son goût. Toinen operetin motto kuuluu: Onnellinen se joka unohtaa sen mitä ei voi muuttaa.

Lepakon kolmesta näytöksestä vain viimeinen, joka tapahtuu poliisin putkassa, sopii sellaisenaan Savonlinnan kivimuureihin, mutta pienin keinoin loihdittiin kuitenkin wieniläisen kodin ja ruhtinaan palatsin miljööt. Wienin Valtion baletin osuus oli hyvin tärkeä toisen näytöksen huipentavassa tanssikohtauksessa, Unter Donner und Blitz -polkkineen. Luonnollisesti orkesteri on keskeinen tässä teoksessa ja olikin ilo kuulla teatterin omia soittajia sangen professionellin ja kokeneen Alfred Eschwen johdolla. Esitys sinänsä oli hioutunutta ja vauhdikasta yhteistyötä laulajien kesken ja roolivalinnat kaikki osuvia. 2.8. esityksessä oli päällä kakkosmiehitys. Kreivi Eisensteinina sangen virtuoosinen lavatähti Morten Frank Larsen, joka taisi huumorin kaikki keinot. Rosalindena sopivan tuhtia arvokkuutta tavoitteleva Melba Ramos, Adelena äänellisesti erittäin loistokas Rebecca Nielsen. Falkena eli Lepakkona tavallaan demonisuuteen vivahtava Alexandre Beuchat, mikä rooli hieman muistuttaa Cosí fan tutten Don Alfonsoa. Alfredina Alexander Pinderak, vahva bel canto -tenori mitä ääntä tarvittiin noihin loputtomiin lainauksiin ooperarepertuaarista mukaan lukien Wagnerin Lohengrin. Orlofskyna uskottava Annely Peebo ja vankilanjohtaja Frankina Daniel Oehlenschläger. Suurimmat aplodit taisi saada vanginvartija Frosch, groteski hahmo. Eniten ehkä nauratti kohtaus, jossa hän kysyy Alfredin ammattia ja tämä vastaa: Oopperalaulaja. Missä? Wienin Volksoperissa. Frosch alkaa heti kaivaa tälle taskustaan kolikkoja almuina, jotta ostaisi oopperanjohtajaparalle edes muutaman sämpylän. Muutama kohtaus oli sovitettu suomalaisia varten kuten Hei huulia hillallaa -kansanlaulu.

***

Lepakot ovat mukavia eläimiä. Niitä asuu kesähuvilamme ullakolla. Kerran elokuussa siellä vieraili suomalainen kirjallisuuden professori. Oli ilta ja ukkonen. Keskustelimme saksalaisesta taiteesta ja filosofiasta. Illallispöydän hämärässä ihmettelin, miksi vieraamme teki omituisia väistöliikkeitä päällään. Häntä kiersi lepakko! Aikansa lenneltyään se asettui takan reunalle roikkumaan ja lähti pian ulos. Mutta vieraamme antoi lahjaksi tuoreen kirjansa ja kirjoitti siihen omistuksen: Goethe, Nietzsche, Fledermaus / Hier fühle ich mich zu Haus!

– Eero Tarasti