Category Archives: Konserttisuositukset

Hvittrask. Kuva © Topi Leikas /Kansallismuseo

Kansallisromantiikan helmi, ateljeekoti Hvitträsk soi jälleen 23.–25. elokuuta. Toista kertaa järjestettävän Hvitträskin Kamarimusiikkifestivaalin konserteissa kuullaan maamme nuoria ykkösmuusikoita. Ohjelmisto ammentaa inspiraationsa aikansa merkittävimpien arkkitehtien, Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen toimistona ja kotina palvelleen pyhätön neljästä taideteoksesta.

Vieraillessaan Suomen kansallismuseon museoperheeseen kuuluvassa Hvitträskissä muutama vuosi sitten Beata Antikainen sai idean tuoda kamarimusiikin takaisin Hvitträskiin. Viime elokuussa ensimmäistä kertaa Hvitträskin taiteilijakodissa järjestetty festivaali hurmasi yleisön musiikillaan ja tunnelmallaan.

”Ensimmäisen festivaalin ohjelman punaisena lankana toimi Hvitträsk kokonaisuutena, sen kansallisromanttinen jugend-arkkitehtuuri, ympärillä kukoistava kaunis luonto sekä mielenkiintoinen historia. Tänä vuonna kaikki neljä konserttia ovat saaneet innoituksensa talon neljästä eri taideteoksesta”, Antikainen, festivaalin taiteellinen johtaja ja siellä konsertoiva taiteilija, kertoo.

Hvitträskin Kamarimusiikkifestivaali esittelee nuoria, kansainvälistä menestystä ja kokemusta jo niittäneitä huippumuusikoita. Festivaalilla esiintyy muun muassa Tsaikovski-kilpailun tuore finalisti, sellisti Senja Rummukainen, arvostetussa Menuhin-kilpailuissa palkittu Otto Antikainen sekä ulkomaan vahvistuksena TONALi Grand Prix -kilpailussa palkittu viulisti Won ho Kim. Moni muusikoista tekee paluun festivaalille; pianisti Johannes Piirto kuuluu festivaalin debytantteihin.

Esitettäviin teoksiin kuuluu Suomessa harvoin soitettu septettiversio  Sibeliuksen En Saga sta. Teos kuullaan usein sinfoniaorkesterin esittämänä. Festivaalin avajaiskonsertti ammentaa Hvitträskin ruokasalia kaunistavasta Satu-penkkiryijystä. Neljä sulotarta -konsertin teemana ovat naissäveltäjät. Lauantaina 24.8. päästäänkin herkuttelemaan muun muassa Lotta Wennäkosken ja Clara Schumannin liedeistä koloratuurisopraano Piia Komsin tulkitsemana.

https://www.kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat/hvittraeskin-kamarimusiikkifestivaali

Gallen-Kallelan museossa Espoon Tarvaspäässä sunnuntaina 11.8. klo 18  kuullaan musiikkia Agnes Tschetschulinilta, Ida Mobergilta ym. suomalaisilta ja pohjoismaisilta 1800-luvun säveltäjänaisilta   Nainen ja Viulu -konserttisarjan viidennessä konsertissa. Pienimuotoisen musiikin kirjoittaminen oli naissäveltäjille väylä saada musiikkiaan kuuluville ja esitetyksi aikana, jolloin säveltävä nainen oli erikoisuus. Etenkin salonkimusiikki oli hyvin suosittua viime vuosisadan vaihteessa, ja romanssi löytynee lähes jokaisen säveltäjän teosluettelosta. Tässä konsertissa kuullaan viehättäviä harvinaisuuksia naissäveltäjien kynästä.

Nainen ja viulu V: Romanssi
Mirka Malmi, viulu
Tiina Karakorpi, piano
Susanna Välimäki, juontaja

Konserttisarja Nainen ja Viulu on viulisti Mirka Malmin suunnittelema kokonaisuus pohjoismaisten naisten säveltämää viulu- ja kamarimusiikkia vuosilta 1850–1950..

Alustava ohjelma:

• Agnes Tschetschulin (1859–1942):
  Finska Gardets marsch
  Gavotte
  Stemmingsbillede
  Alla Zingaresca
• Ida Moberg (1859–1947):
  Marcia
• Betsy Holmberg (1860–1900):
  Scherzo
• Anna Lindeman (1859–1938):
  Serenade op.12 nro 1
• Agathe Backer Grøndahl (1847–1907):
  Taagedans op. 68 nro 1
• Borghild Holmsen (1865–1938):
  Romanse norvégienne op. 15
• Valborg Aulin (1860–1928):
  Elegie op. 8. nro 3
• Amanda Maier-Röntgen (1853–1894):
  Sechs stücke für Clavier und Violin
  1. Allegro vivace
  2. Allegro con moto
  3. Lento
  4. Allegro molto. Leidenschaftlich
  5. Tranquillamente
  6. Allegro, ma non troppo. Frisch, schwedisch – un poco tranquillo – Andante con moto – Presto – Tempo 1
• Laura Netzel (1839–1927):
  Romance op. 40
  Chanson Slave op. 53

Konserttilippu sisältää museon pääsymaksun sekä näyttelyopastuksen klo 17.

http://www.gallen-kallela.fi/nayttely_tapahtuma/nainen-ja-viulu-romanssi/

Musica Vocale

Espoolainen Candomino ja Liedon kamarikuoro Musica Vocale tuovat musiikkiterveisiä Suomenlahden takaa ”Eesti õhtud – Kaikuja Virosta” -konsertissa ma 3.6. klo 19.30 Olarin kirkossa Espoossa. Konserttivierailu on Musica Vocalen ensimmäinen Olarissa.

”Eesti õhtud – Kaikuja Virosta” -konsertissa yhdistyvät virolainen musiikki ja suomalainen kansallisromantiikka. Teoksia kuullaan mm. Arvo Pärtiltä, Urmas Sisaskilta, Cyrillus Kreekiltä, Jean Sibeliukselta, Leevi Madetojalta ja Selim Palmgrenilta. Lisäksi konserteissa muistetaan Jaakko Linjaman 110-vuotisjuhlavuotta rakastetulla Myrsky-teoksella ja kuullaanpa myös Jouko Linjaman Candominolle säveltämää tuotantoa.

Musica Vocalea johtava Tomi Satomaa palaa konsertin myötä juurilleen Olarin kirkkoon. Jo pienenä kirkon flyygelin alla pyörineelle Satomaalle Olarin kirkkoon liittyy paljon muistoja: hän on laulanut Candominon riveissä isänsä Tauno Satomaan johdolla kymmenen vuotta. Tomi Satomaa on yksi ikäpolvensa merkittäviä urkureita ja kirkkomuusikkoja Suomessa. Satomaa työskentelee tällä hetkellä aktiivisesti konsertoivana urkurina, kanttorina Liedon seurakunnassa ja kuoronjohtajana. Paraisten vokaaliyhtyeenä aloittaneen Musica Vocalen Satomaa perusti vuonna 2011 ja kuoro on toimintansa aikana noussut Satomaan johdolla pienestä lauluyhtyeestä korkeatasoiseksi kamarikuoroksi.

Esko Kallion johtama Candomino osallistui tänä keväänä Tallinnan 16. kansainväliseen kuorokilpailuun sijoittuen toiseksi kamarikuoro-sarjassa. Kilpailumatkalta saadun musiikillisen inspiraation ensimmäiset hedelmät kuullaan tässä konsertissa.

Kansallisoopperan kuoron kausi huipentuu 24.–28.5.2019 Suureen kuorogaalaan, jossa kuullaan joukko oopperataiteen vaikuttavimpia kuorokohtauksia.

Vuonna 2015 juhlistettiin kuoron 70-vuotispäivää Suurella kuorogaalalla. Ohjaaja Jere Erkkilän ja puku- ja lavastussuunnittelija Anna Kontekin käsissä gaalasta tuli enemmän kuin konsertti. Näyttävä spektaakkeli sai suuren suosion, ja siksi esityksiä järjestetään nyt kolme: 24., 27. ja 28.5.

Ohjelmassa ovat mm. Boris Godunovin kruunajaiskohtaus, kuorokohtaus Trubaduurista sekä matruusien kuoro Lentävästä hollantilaisesta. Mukana on myös hienointa kuoromusiikkia suomalaisista oopperoista, kuten loppukuoro Kaarle-kuninkaan metsästyksestä, häjyjen tulo Pohjalaisista sekä Punaisesta viivastatuttu Onko Suomessa kevät?

Esitykset johtaa Kansallisoopperan ja -baletin päävierailija, kapellimestari Patrick Fournillier. Jere Erkkilän ohjaaman visualisoidun gaalan solisteina laulavatMika Pohjonen, Jyrki Korhonen, Roland Liiv ja Daphne Bečka. Puvustus ja lavastus ovat Anna Kontekin käsialaa. Mukana ovat myös Suomen kansallisoopperan orkesteri, Kansallisoopperan lisäkuoro ja lapsikuoro sekä Kansallisbaletin tanssijoita.

Suomen kansallisoopperan kuoro on maan ainoa ammattikuoro. Sen kaikki 50 jäsentä ovat oopperalaulajia, joita on nähty usein myös solistirooleissa. Kansallisoopperalla on ollut kuoro jo yli sata vuotta, ja vuodesta 1945 toiminta on ollut täysin ammattimaista.