Joulukuu 2011
Mistä ihmeestä se harjoitussali löytyy?
Hikeä pukkaa ohimolle kun huohotan alas Musiikkitalon portaita, viimeinkin oikeaan suuntaan. Olo on innostuneen hämmentynyt ja hieman jännittääkin: täällä sitä nyt ollaan, menossa ihka uuden sinfoniakuoron ensimmäisiin harjoituksiin, yli kahdentoista kamarikuorovuoden jälkeen.
Näkyykö yhtään tuttua? Miten pärjään mataline ukkoalttoineni? Kinastellaankohan tässä kuorossa sukkahousujen väristä?
Hämmennystä lisää toinenkin seikka. Kotona raskaustesti on vastikään näyttänyt positiivista. Muutaman viikon jatkuneelle huonolle ololle oli vihdoin löytynyt selitys: uusperheeseemme oli tulossa viides lapsi. Read More →
Päiväkirja: Yhdeksän kuukauden projektit
Vuosi sitten
Vuosi sitten: elokuun 20. päivä 2011, lauantai.
Siivoan 3-tasoasuntoamme. Kipitän kerroksesta toiseen: vieraiden pitäisi tulla klo 14.
Kello on 12.20. Kuuluu tukeva tömähdys. Liukastun portailta ja makaan eteisemme lattialla. Muutaman päivän päästä nilkkani on operoitu Töölössä. Seuraa 7 viikkoa sairaslomaa, kyynärsauvat ja täydellinen pysähtyminen. Read More →
Brahms-loppusuora alkoi!
Hyvänen aika mikä volyymi…! Deutsches Requiemin toisen osan unisono-angstailujen kajahtaessa kuulee, miten kesätauko on kypsyttänyt ääniä – ja itsenäinen harjoittelu tuonut varmuutta. Musiikkitalon Kuoron ensimmäisissä syystreeneissä soi jo ihan toisenlainen Brahms kuin kevätkauden päättyessä: voimaa ja soivuutta on tullut huimasti lisää, kun oma stemma on alkanut löytää paikkansa laulajan kehossa. Read More →
Oodi yhteiselle
Takana on kuoromme ensimmäisen kauden viimeiset harjoitukset. Oikeastaan niistä on ehtinyt jo vierähtää hetki, ennen kuin allekirjoittanut räpiköi itsensä töistä lomalle ja kirjoittamisen ääreen. Kun edessä on vain aikaa olla ja hengittää, olo on hyvä, hämmentävä ja seesteinen. Itseasiassa, olo on melkeinpä samanlainen kuin harjoituksissamme alkulämmittelyn ja äänenavauksen jälkeen; rentoutunut ja aktiivinen. Mieli avoinna. Read More →
Muistiinpanoja repaleisen kuoroteoksen sivuilta…
Musiikkitalon Kuoron päiväkirjassa pohditaan lapsuutta, äitiyttä, äänenväriä ja lausuntaa. Ja kaikki tämä Brahmsin tekstin äärellä.