Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Kahden aikakauden viulukonsertot kohtaavat Tapiolassa

Anthony Marwood © Felix Van Dijk

Anthony Marwood © Felix Van Dijk

Tapiola Sinfoniettan vieraaksi saapuu perjantaina 1.4. englantilainen viulisti Anthony Marwood, joka toimii konsertissa sekä viulusolistina että orkesterin johtajana. Ohjelma lähestyy viulukonserttoja kahdesta eri näkökulmasta: Mozartin toinen viulukonsertto on klassismin ääntä puhtaimmillaan, kun taas latvialaisen nykysäveltäjän Pēteris Vasksin Distant Light -viulukonserttoa hallitsee vahva tunnelataus ja kirkas surumielisyys. Konsertissa kuullaan myös Mozartin “pariisilaisena” tunnettu sinfonia nro 31.

Tapiola Sinfoniettan debyyttinsä vuonna 2014 tehnyt Anthony Marwood (s. 1979) on työskennellyt laaja-alaisesti sekä viulusolistina että viulisti-johtajana. Hänen yhteistyöorkestereihinsa lukeutuvat mm. St. Louisin ja BBC:n sinfoniaorkesterit, Academy of St Martin in the Fields, Australian kamariorkesteri ja Irlannin kamariorkesteri, jossa hän on toiminut myös taiteellisena johtajana. Viime vuosina häntä on kuultu solistina myös Los Angelesin, Bostonin ja Islannin sinfoniaorkesterissa sekä ORF Radio-Symphonieorchester Wienissä. Hiljattain hänet nimitettiin Kanadan Les Violons du Roy –kamariorkesterin taiteelliseksi partneriksi

Aikamme kansainvälisesti maineikkain ja esitetyin latvialainen nykysäveltäjä Pēteris Vasks (s.1946) tunnetaan emotionaalisesti voimakkaista ja monipuolisesti erilaisia tyylikeinoja luotaavista teoksistaan. Vasks yhdistää teoksissaan vanhahtavan, arkaaisen latvialaisen kansanmusiikin aineksia ja henkeä oman aikamme musiikin monenlaisiin tekniikoihin ja ilmaisukeinoihin. Viulukonsertto Distant Light (Kaukainen valo) valmistui 1997 Vasksin maanmiestä, viulun mestaria Gidon Kremeriä varten. Sävellystyön aikana Vasks luki Kremerin kirjaa ”Hetkiä lapsuudesta”, ja sen herättämät tunnelmat olivat yksi teoksen keskeisistä innoittajista.

Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791) tunnettiin omana aikanaan myös loistavana viulistina. Säveltäjän viulukonsertot ovat valmistuneet vuonna 1775. Konserttojen kirjoitustyö kumpusi omakohtaisesta kosketuksesta soittimeen, mutta ei ole varmuutta, kirjoittiko Mozart ne alunperin itselleen vaiko jollekulle muulle. Mozartin 31. sinfonia tunnetaan nimellä “Pariisilainen”, sillä Mozart oleskeli Pariisissa noin puoli vuotta vuonna 1778, jolloin hänen 31. sinfoniansa valmistui.

Pe 1.4.2016 klo 19, Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali

DISTANT LIGHT 

Tapiola Sinfonietta
Anthony Marwood, viulisti-johtaja 

Mozart: Viulukonsertto nro 2
Mozart: Sinfonia nro 31
Vasks: Viulukonsertto “Distant Light”

Avoin kenraaliharjoitus pe 1.4.2016 klo 10.00-11.20, Espoon kulttuurikeskus. Vapaa pääsy

cid:image003.jpg@01D17A02.7A7953F0cid:image004.jpg@01D17A02.7A7953F0

Nuorten Kansallinen Kontrabassokilpailu 2.4. Turussa

Järjestyksessään toinen Nuorten Kansallinen Kontrabassokilpailu käydään Turun konservatoriolla lauantaina 2.4.2016. Suomen ainoaan kontrabasisteille järjestettävään kilpailuun on ilmoittautunut 34 nuorta basistia eripuolilta maata. Kilpailu käydään neljässä sarjassa ikäluokittain, ja päivän päättää kaikille avoin jokerisarja. Nuorin osallistuja on 8-vuotias ja vanhin 18-vuotias. Joka neljäs vuosi järjestettävän tapahtuman ensisijaisena tarkoituksena on innostaa nuoria harrastuksensa parissa.

Tällä kertaa Kontrabassokilpailussa juhlitaan myös 75-vuotta täyttävää säveltäjä-kontrabasisti Teppo Hauta-ahoa. Hän on soittanut aikanaan Helsingin Kaupunginorkesterissa ja Kansallisoopperan orkesterissa sekä säveltänyt paljon orkesteri- ja kamarimusiikkia. Hänen tuotantonsa kontrabassolle on huomattavan laaja koostuen eri-ikäisille ja -tasoisille basisteille sävelletyistä kappaleista. Teppo Hauta-aho on tunnettu myös kansainvälisesti, Iso-Britanniassa hänen 75-vuotispäivän kunniaksi järjestetään toukokuussa kolmipäiväinen TeppoFest ja vientiä hänellä on myös kansainvälisten kontrabassokilpailujen tuomaristoihin.

Vuoden 2016 Nuorten Kansallisessa Kontrabassokilpailussa kaikissa sarjoissa soitetaan Hauta-ahon musiikkia. Päivän paras Hauta-aho tulkinta palkitaan erikoispalkinnolla – Teppo Hauta-aho säveltää kappaleen voittajalle, jonka voittaja kantaesittää Kontrabassoklubin syyskonsertissa. Teppo Hauta-aho on myös Kontrabassokilpailun tuomaristossa. Hänen lisäkseen tuomaristossa istuvat Panu Pärssinen, Tapiola Sinfoniettan kontrabassoryhmän äänenjohtaja ja Sibelius-Akatemian kontrabassonsoiton opettaja sekä Sami Koivukangas, Suomen Kansallisoopperan orkesterin soolobasisti.

Kilpailun järjestävät 40-vuotisjuhlavuottaan viettävä Suomen Kontrabassoklubi ry ja Turun konservatorio, ja sen mahdollistaa Alfred Kordelinin säätiöltä saatu apuraha. Kuten Suomen kontrabassoklubi ry:n, myös Nuorten Kansallisen Kontrabassokilpailun tavoitteisiin kuuluu kontrabasson tunnettuuden lisääminen.

www.kontrabassoklubi.fi/nkk

Arvio: Baden-Badenin huumaavaan vapauteen kurkottava Tristan ja Isolde

Festspielhaus valmiina ensi-iltaan. Kuva Jari Kallio.

Festspielhaus valmiina ensi-iltaan. Kuva Jari Kallio.

Berliinin filharmonikoiden neljäs pääsiäisfestivaali Baden-Badenissa käynnistyi jälleen lauantaina orkesterimuusikoiden kamarikonserteilla eri puolilla kaupunkia. Avauspäivän huipensi Sir Simon Rattlen johtama ja Mariusz Trelinskin ohjaama Richard Wagnerin (1813-1883) Tristan ja Isolde (1857-59) -produktio, joka sai ensiesityksensä Festspielhausissa.

Vaikka Tristan on kiistämättä yksi kaikkein perusteellisimmin analysoiduista oopperoista, herättää sen kohtaaminen aina aivan erityistä hämmästystä. Wagnerin yli 150 vuotta sitten säveltämä teos yllättää yhä kuulijansa melodisella rikkaudellaan, vallankumouksellisilla harmonioillaan, soittimellisella kekseliäisyydellään sekä librettonsa tinkimättömän epäsovinnaisella maailmankuvalla.

Tristan ja Isolde on huumaava matka vapauteen, rakkauden täyttämään yöhön arjen roolien, vastuiden ja velvollisuuksien pakottavan keinotekoisuuden tuolle puolen. Se on myös seikkailu mitä huumaavimpiin harmonioihin, joiden keskellä päättymättömät melodiat hehkuvat ainutlaatuista lämpöä.

Kaikessa tinkimättömyydessään ja estottomuudessaan Tristan on äärettömän vaativa teos niin eturivin solisteille kuin huippuorkesterillekin. Neljän tunnin kesto muodostaa jo itsessään melkoisen voimainkoitoksen, puhumattakaan partituurin huikeista vokaalisista ja instrumentaalisista vaatimuksista.

Myös näyttämöllisesti Tristan ja Isolde on täynnä haasteita, sillä teoksen tapahtumat rakentuvat lähes yksinomaan päähenkilöiden psykologisten tilojen ja kokemusten kautta vailla paljoa ulkoista toimintaa.

Wagner-draaman kulmakivi on orkesteri, jonka keskeytyksettä virtaava kudos kietoo laulajat kokonaisuuteen ja luo näyttämötapahtumien perustan. Erinomaisena Wagner-orkesterina Berliinin filharmonikot oli varautunut illan haasteisiin laajalla miehityksellä. Esimerkiksi käyrätorvet, joille teos on aivan erityisen vaativa, vuorottelivat näytösten välillä kaikkien orkesterin kymmenen cornistin voimin.

Vaikka Sir Simon Rattlen nimi ei kenties tulekaan ensimmäisenä mieleen Wagner-kapellimestareista puhuttaessa, hänellä on Pierre Boulezin tavoin vankka ote Tristaniin, Ringiin ja Parsifaliin. Hänen viime keväänä Münchenissä johtamansa Reininkulta on levyltä kuunneltuna äärettömän kiehtova liki kamarimusiikillisessa läpikuultavuudessaan. Eritisen vaikuttavaa on, että Rattle saavuttaa tämän tekstuurien kirkkauden emotionaalisesta intensiteetistä rahtustakaan tinkimättä.

Jo preludia kuunnellessa oli selvää, että Sir Simonin Tristan ja Isolde rakentuu samoille hyveille. Säästeliäs ja ilmeikäs vibrato, viimeisen päälle hiottujen fraasien kauneus ja voima sekä ihanteellinen balanssi tekivät orkesteritekstuurista kertakaikkisen nautittavaa. Orkesterin yhteissointi sekä monien vaativien soolo-osuuksien huikea toteutus ilahduttivat suunnattomasti.

Dominik Wollenweberin englannintorvi soi lumoavasti kolmannen näytöksen alussa, samoin Gábor Tarkövin puutrumpetti (saks. Holtztrompete), jota nykyisin myös Tristan-trumpetiksi osuvasti kutsutaan. Toisen näytöksen alun metsästystorvien osuudet soivat käyrätorvilla mitä hienoimmin. Siirtymä etäisistä torvien kaiuista klarinettien kimmeltävänä soljuvaan puroon toteutui kenties hienommin kuin missään aiemmin kuulemassani esityksessä. Wagnerin aivan erityinen tapa käyttää patarumpuja sai Rainer Seegersin käsissä upean toteutuksen. Jousien työskentelyä oli ilo seurata alusta loppuun.

Solistit olivat riemastuttavia. Stuart Skelton ja Eva-Marie Westbroek muodostivat erinomaisen parin nimihenkilöinä. Erityisen nautittava kokemus oli toisen näytöksen laaja duetto, jonka moninaiset sävyt toteutuivat mitä kauneimmin. Suurenmoinen oli myös Sarah Connollyn Brangäne. Toisen näytöksen ekstaattisen orkesterikudoksen läpäisevät varoituksen sanat soivat Connollyn laulamina äärettömän koskettavasti. Oivallisia olivat myös Michael Nagy Kurwenalina sekä Stephan Milling Markena. Philharmonische Chor Wien ilahdutti kuoro-osuuksissa

Ensi-iltayleisö otti laulajat, orkesterin ja Sir Simonin lämpimästi vastaan. Sen sijaan Mariusz Trelinskin ohjaus jakoi yleisön niin bravo-huutoihin kuin painokkaisiin protesteihinkin. Tämä oli mielestäni jokseenkin odottamatonta, sillä siinä määrin olin tempautunut näyttämötapahtumien voimaan, etten olisi ennakoinut moista juopaa kokemusten välillä.

Nykyaikaan sijoitettu Trelinskin ohjaus moderneine sota-aluksineen ja valvontakameroineen loi oivallisen miljöön Tristanin tapahtumille korostaen sen teemojen alituista ajankohtaisuutta. Pyrkimyksemme konventioiden ahdistavien muurien takaa turhanaikaisten velvollisuuksien ja suorituspaineiden kuluttavan ikeen alta kohti todellista vapautta on ihmisen iätön kaipaus, jonka käsinkoskettava voima oli Baden-Badenin produktiossa äärettömän vangitseva.

Trelinskin ohjauksesta puuttui riemastuttavsti se usein tahattoman koominen riuhtominen, joilla ohjaajat tuon tuostakin ovat pyrkineet värittämään Wagnerin liberttojen vähäisiä ulkoisia tapahtumia. Olennaisen lisän kerrontaan toi Bartek Maciasin tyylikäs video-osuus, jonka kautta näyttämötapahtumat laajenivat kiehtovasti tilassa ja ajassa.

Pääsiäisfestivaaleilta Trelinskin Tristan ja Isolde -produktio jatkaa Baden-Badenin yhteistyökumppanien kautta Puolaan ja New Yorkin Metropolitanille, jossa Sir Simon Rattle johtaa sen kauden 2016-2017 avauksena.

— Jari Kallio

Osterfestspiele Baden-Baden

Berliinin filharmonikot
Sir Simon Rattle, kapellimestari

Eva-Marie Wastbroek (Isolde)
Stuart Skelton (Tristan)
Sarah Connolly (Brangäne)
Michael Nagy (Kurwenal)
Stephan Milling (Marke)
Philharmonische Chor Wien
Marusz Trelinski, ohjaus
Bartek Maclas, video

Richard Wagner: Tristan ja Isolde

Kansallisoopperan ja -baletin kävijämäärä ja täyttöaste nousivat entisestään vuonna 2015

b6a2a226c4f66974_org

Yleisö täytti Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitykset 88-prosenttisesti vuonna 2015. Kävijämäärä nousi edellisvuodesta: kaikissa tilaisuuksissa kävijöitä oli kaikkiaan 298 000. Yleisöpohjaa laajensivat huomattavalla tavalla myös lisääntyneet televisioinnit, radioinnit ja suoratoistot, joilla tavoitettiin lähes 800 000 kuulijaa ja katsojaa

Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n hallitus hyväksyi vuoden 2015 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kokouksessaan 17. maaliskuuta. Toimintakertomus ja tilinpäätös tulevat Säätiön hallintoneuvoston vahvistettaviksi 18. huhtikuuta.

Suomen Kansallisoopperan säätiön nimi muuttui Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:ksi 1.12.2015 uuden säätiölain voimaantulon yhteydessä muutetuilla säännöillä.

18 % esityksistä Oopperatalon ulkopuolella

Vuosi 2015 oli Suomen kansallisoopperalle ja -baletille aktiivisen toiminnan vuosi. Ohjelmistossa oli 24 ooppera-, baletti- ja musikaaliproduktiota, joista 10 oli uusia. Lisäksi toteutettiin suuri määrä muita eri yleisö- ja ikäryhmille suunnattuja tilaisuuksia ja projekteja sekä vierailtiin 23 paikkakunnalla Suomessa. Vuoden aikana kävijöitä kaikissa tilaisuuksissa oli yhteensä noin 298 600.

Edellisvuoteen verrattuna maksullisten esitysten määrä kasvoi lähes 10 prosenttia 267:ään ja näiden esitysten täyttöaste nousi 88 prosenttiin. Yhteensä tuotettiin vuoden aikana 562 esitystä, joista 18 % oli Oopperatalon ulkopuolella. Näitä maksullisia ja maksuttomia esityksiä seurasi yhteensä noin 279 800 katsojaa, joista 14 % koki esityksen talon ulkopuolella. Ostettujen lippujen arvonlisäveroton keskihinta oli 46 euroa. Maksuttomia esityksiä oli peräti 295, mutta koska suuri osa niistä on luonteeltaan pienimuotoisia, muodostivat maksuttomien esitysten katsojat vain 22 % kaikkien esitysten katsojista.

Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi näkyi vuoden toiminnassa monin tavoin. Suurin panostus oli Tero Saarisen kalevalaistragedia Kullervo, jossa Kansallisbaletin ja Tero Saarinen Companyn tanssijoiden ohella olivat mukana Kansallisoopperan kuoro ja Helsingin filharmonisen kuoron miehet sekä laulusolisteja. Keväällä 2015 sai puolestaan kantaesityksensä kuudes koululaisooppera, Sibeliuksen lapsuudesta kertova Jannen salaisuus. Lisäksi vuoden ohjelmistoon kuului Sibeliuksen orkesteriteoksia lastenkirjailija Roald Dahlin Tynkätyiset-tarinaan yhdistävä Satumainen Sibelius -konsertti.

Alminsaliin kutsuttiin esiintymään vapaan kentän ryhmistä Suomalainen kamariooppera ja Virpi Pahkinen Company. Muita yhteistyökumppaneita olivat vuoden aikana mm. Helsingin juhlaviikot, Musica nova Helsinki -festivaali, PianoEspoo-festivaali, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalo, Tiedekeskus Heureka, lukuisat koulut sekä oppi- ja hoivalaitokset.

Yhteistyö kansainvälisten ooppera- ja balettiseurueiden kanssa jatkui myös tiiviinä. Kansallisoopperassa nähtiin Zürichin oopperasta ja Spoleton festivaalilta vuokratut tuotannot, ja Kansallisoopperan omia tuotantoja nähtiin Tokiossa. Oopperan kummituksen esitykset jatkuvat Göteborgin oopperassa vuonna 2017.

Uusia yleisöjä uusien toimintamuotojen avulla

Yksi vuoden keskeisistä tavoitteista oli löytää kokonaan uusia yleisöjä. Tämä tavoite saavutettiin sekä monipuolisen ohjelmiston että ennen kaikkea syyskuussa ensi-iltansa saaneen Oopperan kummituksen ansiosta. Kaikki musikaalin syyskauden 32 esitystä olivat loppuunmyytyjä, ja noin kolmannes yleisöstä ei ollut aiemmin käynyt Kansallisoopperan ja -baletin esityksissä.

Merkittävin muutos vuoteen 2014 oli sähköisinä tallenteina ja suoratoistoina lähetettyjen esitysten ja niitä seuranneen yleisön huomattava kasvu. Radio-, tv-, suoratoisto- ja elokuvateatteriesityksiä kuunteli ja katseli Suomessa ja ulkomailla yli 790 500 henkilöä. Tämä on kuusinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2014, jolloin nämä toimintamuodot käynnistyivät aiempaa laajemmassa mittakaavassa taiteellisten ryhmien kanssa solmitun tallennesopimuksen ja Ylen kanssa käynnistyneen yhteistyön mahdollistamina. Tallennesopimus mahdollisti myös mm. Lumikuningatar-baletin esitykset Finnkinon elokuvateattereissa kymmenellä paikkakunnalla helmi–maaliskuun aikana.

Suomen kansallisooppera ja -baletti sr liittyi keväällä 2015 käynnistyneeseen merkittävään EU-rahoitteiseen yhteishankkeeseen nimeltään The Opera Platform. Eurooppalaisten oopperatalojen kattojärjestö Opera Europan johtamaan hankkeeseen valittiin mukaan 15 eurooppalaista oopperataloa. Verkkopalvelussa suoratoistetaan noin kerran kuussa uusi esitys, joka on katsottavissa ilmaiseksi kuuden kuukauden ajan. Kansallisoopperan ja -baletin ohjelmistosta valikoitui ensimmäiseksi nähtäväksi Kullervo.

Tavoitteena omarahoitusosuuden kasvattaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä pääkaupunkiseudun kunnat ovat jo aiemmin ilmoittaneet jäädyttävänsä avustuksensa vuosiksi 2014–2017 tasolle, joka on 1 % vuoden 2012 rahoitusta pienempi. Joulukuussa 2014 allekirjoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa uusi aiesopimus toiminnan turvaamiseksi vuosina 2015–2019. Se takaa rahoituksen säilymisen vuoden 2014 tasolla edellyttäen, että eduskunta osoittaa vuosittain ministeriön käyttöön tarvittavat määrärahat.

Taloudellisesti kiristyviin olosuhteisiin sopeutumista jatkettiin määrätietoisesti vuoden 2015 aikana. Toimintaa on tehostettu, kansainvälistä yhteistyötä lisätty ja talouskuri sekä rekrytointipolitiikka pidetty tiukkana.

Uusien yleisöjen tavoittaminen, riittävän suurta yleisöä houkuttelevat ohjelmistovalinnat sekä joustavan hinnoittelun ja yritys- ja ryhmämyynnin kehittäminen ovat keskeisiä keinoja kasvattaa Kansallisoopperan ja -baletin omarahoitusosuutta. Lisäksi pyritään laajentamaan rahoituspohjaa kehittämällä kumppanuusyhteistyötä ja lahjoittajasuhteita yksityisten tahojen kanssa.

Säätiön taloudellinen tulos vuonna 2015 oli tasapainoinen alijäämän ollessa vain 0,1 milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen oli erityisesti tekijänoikeuskuluissa ja tilapäisen henkilökunnan palkkamenoissa sekä panostuksissa tekniseen kehitykseen ja sitä kautta entistä parempaan katselu- ja kuuntelukokemukseen. Vuoden aikana uudistettiin mm. sähköinen äänijärjestelmä ja otettiin käyttöön uusi suoratoistojärjestelmä.

Kansallisoopperan omat tulot vuonna 2015 kasvoivat 11 prosenttia 12,4 milj. euroon. Lipputulojen osuus toiminnan kokonaistuotoista oli 9,3 milj. euroa. Toiminnan kokonaiskulut olivat 57,5 milj. euroa. Valtaosa toiminnan kuluista koostui henkilöstömenoista. Kokoaikaisen henkilöstön palkkamenot ja muut henkilöstömenot vuonna 2015 olivat yhteensä 37,6 milj. euroa. Taiteellisissa ja muissa tehtävissä toimineiden vierailijoiden henkilöstömenot olivat 5,1 milj. euroa ja teknisissä ja hallinnollisissa tehtävissä käytettyjen tuntipalkkaisten työntekijöiden henkilöstömenot 1,8 milj. euroa.

Vuoden aikana Säätiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 534 kuukausipalkkaista työntekijää. Lisäksi Kansallisoopperassa työskenteli 951 tunti- ja suoritepalkkaista työntekijää, joista noin 82 % vierailijoina taiteellisissa tehtävissä. Kokonaiskuluihin sisältyy myös Kansallisoopperan ja -baletin rahoitettavaksi jäänyt osuus Balettioppilaitoksen toiminnasta (0,2 milj. euroa).

www.oopperabaletti.fi

Mikko Sidoroffin Suuri paasto Helsingin filharmonisen kuoron konsertissa 20.3.2016

juliste_suuripaastoHelsingin filharmoninen kuoro esittää sunnuntaina 20.3.2016 klo 18 Mikko Sidoroffin teoksen Suuri paasto. Kuoroa johtaa Dani Juris.
.
Vuosina 2011–2012 säveltämällään ortodoksisella Suuri Paasto -kirkkomusiikkiteoksella Mikko Sidoroff (s. 1985) rakentaa musiikillisen sillan nykypäivästä ortodoksisiin ikiaikaisiin veisuihin. Rauhallisten rukousten sekä tummien värien kautta musiikki kuvastaa paaston ajan kirkasta surumielisyyttä sekä matkaa kohti Kristuksen ylösnousemusta.
.
Konsertin kesto on noin 1h. Kuoron jäsenet esittävät teoksen soolo-osuudet.
Sunnuntai 20.3. klo 18 Pyhän Sydämen kappeli (Kirstinkatu 1, Helsinki)