Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Marco Bjurströmin ja Osmo Rauhalan oopperadebyytti

Taatan joulupakina Frans Emil Sillanpää

”Taatan” eli F. E. Sillanpään (1888-1964) joulupakinoita kuultiin radiossa vuosina 1945-1963

Baritoni Waltteri Torikka astui ensimmäisen kerran Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään synnyinkodin miljööseen Myllykolun Kesäteatteriin Hämeenkyrössä, kesällä 2011. Torikka näki, että Sillanpää ansaitsee oman oopperansa. Hän soitti Sillanpää-asiantuntija Panu Rajalalle ja oopperan myönteiset ensiaskeleet oli otettu. Paras esityspaikka olisi Sillanpään miljöö, historiallinen maisema, jota on kuvattu yksityiskohtaisesti Suomen ainoan Nobel-kirjailijan tuotannossa. Nyt samoissa maisemissa kulkee Waltteri Torikka, oopperan taiteellinen johtaja, joka esittää nuorta Sillanpäätä. Seppo Pohjolan säveltämä, valtakunnallisesti merkittävä ooppera, tulee olemaan yksi Suomi100-juhlavuoden kohokohdista.

Sillanpään ainutlaatuinen elämä ja oopperan esityspaikka vaativat erityistä työryhmää. Torikan ensimmäisen taiteellisen johtajuuden lisäksi oopperassa debytoikin kaksi henkilöä yhtä aikaa: Marco Bjurström ohjaajana ja koreografina sekä Osmo Rauhala lavastajana.

Ensi-ilta on 22.7. 2017. Esityksiä on kymmenen.

Työryhmä:
Ohjaus ja koreografia: ohjaaja, koreografi, innostaja Marco Bjurström (Bjurströmin ensimmäinen oopperaohjaus ja -koreografia)
Lavastesuunnittelu: taiteilija, maanviljelijä Osmo Rauhala (Rauhalan ensimmäinen oopperalavastus)
Vanhan Sillanpään rooli: baritoni Sauli Tiilikainen
Siikrin, F. E. Sillanpään vaimon rooli: sopraano Helena Juntunen
Orkesteri: TampereRaw kapellimestarinaan Petri Komulainen
Äänimaailman suunnittelu ja tuotanto: Tomi Pietilä, TomFloor Productions / Akun tehdas
Aiemmin julkaistu seuraavat työryhmän jäsenet:
Säveltäjä Seppo Pohjola
Libretto: fil. tri., kirjailija Panu Rajala
Taiteellinen johtaja ja nuoren Sillanpään roolissa baritoni Waltteri Torikka (Torikan ensimmäinen taiteellinen johtajuus)


Boheemi, menestynyt, mutta myös pilkan kohteeksi joutunut F. E. Sillanpää (1888-1964) eli uskomattoman elämän. Hän ponnisti köyhistä oloista Nobel-kirjailijaksi ja kansalliseksi symbolihahmoksi talvisodan kynnyksellä. Taiteellinen intohimo suisti hänet kuitenkin syviin kriiseihin ja kohotti korkeimpaan kunniaan, mitä seurasi henkinen romahdus. Sillanpään elämässä on edellytykset ainutlaatuiseen oopperateokseen. Hän sai Nobel-palkinnon, kirjoitti monia romaaneja (mm. Hurskas kurjuus ja Nuorena nukkunut), koki  sisällissodan, lapsen ja vaimon kuoleman, velkakierteen ja alkoholismin. F. E. Sillanpään radiopakinat ja esiintyminen koko kansan Taatana olivat  kirjailijan viimeinen ponnistus parrasvaloihin. Hän käytti mediaa persoonallisella tavalla pakinoidessaan ja vaikutti samalla suomalaisten joulunvieton perinteisiin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Sillanpään esikoisromaanista Elämä ja aurinko. Teos oli aikanaan seksuaalimoraaliltaan hyvin radikaali, ja kirjailijaa syytettiin jopa pornografiasta.

Maailman nuotistonhoitajat kokoontuvat Kansallisoopperaan

b6a2a226c4f66974_org

Ammattiorkestereiden nuotistonhoitajat kokoontuvat Suomen kansallisoopperaan 13.–16. toukokuuta. Major Orchestra Librarians’ Association (MOLA) -järjestön konferenssit kokoavat vuosittain yhteen toista sataa musiikin ammattilaista ympäri maailmaa. Konferenssin tuominen Helsinkiin on huomionosoitus suomalaisjäsenten aktiivisuudesta järjestön toiminnassa.

Vuoden 2016 konferenssin ohjelmassa näkyvät kotimaiset aiheet, kuten mm. Suomen vahvuus musiikkimaana ja Sibelius. Lisäksi konferenssissa käsitellään nuotiston perustehtäviä ja järjestetään keskustelutilaisuuksia ooppera-, baletti-, sotilassoittokunta- ja oppilaitosnuotistojen edustajille. Konferenssia juhlistaa myös Pyynikin Käsityöläispanimo, joka valmistaa tapahtumaa varten Nuotistonhoitaja-nimisen erikoisoluen.

Konferenssia isännöivät Suomen kansallisoopperan ja -baletin nuotistonhoitajat. Muina järjestäjinä toimivat Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri sekä Tapiola Sinfonietta. MOLA-konferenssi järjestetään nyt 34. kertaa, Pohjois-Amerikan ulkopuolella kuitenkin vasta kolmatta kertaa.

Nuotistonhoitajien ammattijärjestö

Major Orchestra Librarians’ Association on perustettu Yhdysvalloissa vuonna 1983. Järjestössä on tätä nykyä lähes 300 jäsenorganisaatiota, joissa toimii yli 400 nuotistoammattilaista ympäri maailman.

Järjestön tavoitteena on nuotistonhoitajien ammatillinen tukeminen ja kouluttaminen sekä koko orkesterikentän palveleminen. MOLA käy keskustelua ja tekee yhteistyötä muusikkojen ammattijärjestöjen, orkesterimuusikoiden työantajien ja musiikkikustantajien kanssa.

Suurelle yleisölle nuotistonhoitajat ovat tuntematon ammattiryhmä, vaikka orkesterinuotisto ja siitä vastaava nuotistonhoitaja ovat tärkeä osa orkesterikoneistoa. Nuotistonhoitajat vastaavat siitä, että soittajilla on oikeat nuotit oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeilla merkinnöillä varustettuna, jotta konsertit saadaan harjoiteltua ja esitettyä. Hyvin esityskäyttöön valmistettu stemma on orkesterisoittajalle samankaltainen perustyökalu kuin asiallinen ja kunnossa oleva soitin.

Usein nuotistonhoitaja on oman ammattinsa ainoa edustaja työpaikallaan, joskus myös koko kaupungissa. Esimerkiksi Helsingissä toimii viisi nuotistohoitajaa.Kansainvälisen kollegajoukon merkitys ammatissa on suuri, ja MOLA-järjestön tärkeä tehtävä onkin avoin tiedon jakaminen niin jäsenistön kuin orkesterikentän kesken. Käytännöt ja kokemukset jaetaan konferenssien lisäksi MOLAn jäsenlehti Marcaton sekä nettifoorumin kautta.

Seppo Kimasen viimeinen festivaali lähestyy

Kauniaisten musiikkijuhlat 30.10. – 6.11.2016 on Seppo Kimasen jäähyväisfestivaali. Taiteellisen johtajan viimeisen festivaalin ennakkokonsertissa esitetään 4. toukokuuta Schubertin kuningasteos Winterreise.

–      Olen rakentanut soittouran ohella lähes 50 vuotta festivaaleja. Nyt tuntuu, että malja on täyttynyt, sanoo Kauniaisten musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Seppo Kimanen. Festivaalityön nyt loppuessa keskityn kirjoittamiseen, soittamiseen ja itsestä ja perheestä huolehtimiseen.

Sellotaiteilija ja musiikkivaikuttaja Seppo Kimanen tunnetaan erityisesti Kuhmon Kamarimusiikin perustajana ja pitkäaikaisena taiteellisena johtajana sekä Jean Sibelius-kvartetin sellistinä.

Ensimmäinen ennakkokonsertti jo ensi viikolla

Ennen varsinaista festivaalia kuullaan tänä vuonna kaksi ennakkokonserttia.

–      Ensi viikolla esitetään Franz Schubertin Die Winterreise, Talvinen matka, joka on varsin vaatimaton nimi yhdelle musiikin historian merkittävimmistä teoksista, sanoo Seppo Kimanen.

Konsertti on samalla pianotaiteilija Ralf Gothónin 70-vuotisjuhlakonsertti. Ennakkotiedoista poiketen Winterreisen esittävät Ralf Gothóni ja Ágúst Ólafsson. Jorma Hynninen jää pois sairaustapauksen vuoksi.

Islannissa vuoden mieslaulajaksi valittu Ólafsson tunnetaan erityisesti Lied-laulajana. Hänen tulkintojaan Schubertin lauluista ovat ylistäneet mm. Elisabeth Schwarzkopf ja Hartmut Höll. Ágúst Ólafsson on opiskellut myös Jorma Hynnisen ja Dietrich Fischer-Dieskaun johdolla; hän esiintyy laajalti orkesterien solistina sekä oopperarooleissa.

Toisessa ennakkokonsertissa syyskuussa kuullaan neljä vuotta sitten Kauniaisissa valtavan suosion saanutta Trio Tchaikovskya, jonka ohjelmassa saksalainen ja venäläinen romantiikka suorastaan leiskuu.

Vuoden teemana jousikvartetti ja naissäveltäjät

Varsinainen festivaali rakentuu kahdesta pääteemasta. Jousikvartetti näyttäytyy usein yhdellä tai kahdella jäsenellä lisättynä. Toisena kantavana ajatuksena on esitellä useita merkittäviä naissäveltäjiä – ei sukupuolensa takia – vaan siksi, että he ovat hyviä, mutta usein unohdettuja. Järjettömän suuri määrä erinomaisia sävellyksiä on varastoitu vaikeasti tavoitettavina käsikirjoituksina tai on peräti tuhoutunut, koska naispuolinen säveltäjä ei ole löytänyt häneen uskonutta kustantajaa. Ohjelmaa värittävät lisäksi vierailevat ryhmät Intiasta ja Japanista sekä muutamat taiteellisen kokonaisvaikutelman vuoksi tarpeelliset poikkeamat pääteemoista.

Schubert: Die Winterreise
4.5. klo 19.00
Konserttia edeltää Ralf Gothónin teosesittely klo 18.00, joka sisältyy lipun hintaan
Paikka: Uusi Paviljonki, Läntinen koulupolku 3, Kauniainen

kauniaistenmusiikkijuhlat.fi / grankullamusikfest.fi / kauniainenmusicfestival.fi

Bunkkeriooppera Ger MANIA tekee pilaa diktaattoreista

Stalin&HitlerIMG_6034

Alvaro Zúñiga Roncalin ja libretisti Maritza Núñezin Ger MANIA -oopperan maailmankantaesitys on perjantaina 29.4. Vapaan taiteen tilassa. Hitler ja Stalin pääsevät harvoin esiintymään samaan oopperaan! Tähän hurjaan mutta kiehtovaan aiheeseen uskaltaa tarttua vain, jos tulee Euroopan ulkopuolelta, kuten oopperan perulaiset tekijät, säveltäjä Alvaro Zúñiga Roncal ja libretisti Maritza Núñez.

Vapaan taiteen tilana toimiva maanalainen luola sopii hyvin esityspaikaksi, sillä pienoisoopperan tapahtumat sijoittuvat Hitlerin bunkkeriin Berliinissä. Maailmansodan loppuvaiheessa 1945 Hitlerin viettää hääjuhlaansa, joka sattumalta oli juuri 29.4. Eva Braun on kutsunut illalliselle puolisonsa Adolfin lisäksi Goebbelsin pariskunnan sekä Neuvostoliiton diktaattorin Josef Stalinin. Bunkkerissa on mukana myös kaksi ennustajaa, jotka kertovat tuhon olevan edessä.

Epätoivoissaan diktaattorit alkavat suunnitella yhteistä pakoa Berliinistä Patagoniaan. Mustassa komediassa nähdään kauhistuttavia visioita, jotka edustavat Hitleriä ja Stalinia ja heidän hirmutekojaan. Samalla voimme kuitenkin johtaa 40-luvun aiheista näkymättömiä siteitä omaan aikaamme. Burleskista satiirisuudestaan huolimatta ooppera on vaikuttava laulu inhimillisyydelle.

Perulainen säveltäjä Zúñiga Roncal ei ole koskaan käynyt Suomessa, mutta on tulossa oopperansa maailmankantaesitykseen. Libretisti, kirjailija ja kuoronjohtaja Maritza Núñez taas on nykyisin suomen kansalainen. Hän on kirjoittanut tekstejä useille suomalaisille säveltäjille ja mm. libreton Kalevi Ahon oopperaan Frida y Diego.

Esitykset: pe 29.4. klo 20.00 (ensi-ilta), ti 3.5. klo 20.00, ke 4.5. klo 20.00, to 5.5. klo 20.00
Vapaan taiteen tila, Vilhovuorenkuja 15-16, Helsinki

Musiikki: Alvaro Zúñiga Roncal
Libretto: Maritza Núñez
Suomennos: Pentti Saaritsa
Ohjaus: Ville Saukkonen
Kapellimestari: Tatu Erkkilä
Koreografia: Laura Humppila
Lavastus ja puvut: Hanna Hakkarainen

Rooleissa:
Tero Halonen, Adolf Hitler
Erik Rousi, Josef Stalin
Marika Hölttä, Hitlerin vaimo Eva Braun
Samuli Taskinen, propagandaministeri Joseph Goebbels
Hannakaisa Nyrönen, Goebbelsin vaimo Magda Goebbels
Henri Tikkanen, Hitlerin autonkuljettaja Erik Kempka
Tuomas Miettola, ennustajat Larissa ja Otto.

Kesto n. 1 h, ei väliaikaa. Esityskieli: suomi

https://liveto.fi/tapahtumat/ger-mania-la-gran-fiesta/

MARIA KALLIONPÄÄ JA MARKKU KLAMI SÄVELTÄVÄT CROAKIN

Anna Ivanova-Brashinskaja, Maria Kallionpaa, Markku Klami. Valokuva: Noora Isoeskeli.

Anna Ivanova-Brashinskaja, Maria Kallionpaa, Markku Klami. Valokuva: Noora Isoeskeli.

Pohjoismaiden ensimmäisen suuren nukketeatterioopperateoksen säveltävät Markku Klami ja Maria Kallionpää yhdessä. Teoksen nimi on CROAK or The Unexpected Joys and Perils of Singing. CROAK kantaesitetään vuonna 2018 Porin Promenadisalissa.

Säveltäjä ja pianisti Maria Kallionpää (s. 1981 Ulvila) on tutkiva, paneurooppalainen ja poikkialainen taiteilija. Vuonna 2015 hän väitteli tohtoriksi Oxfordin yliopistosta aiheenaan pianon laajennetut soittotekniikat. Parhaillaan hän säveltää myös Teatro Dell’Opera di Romalle ja tekee taiteellista tutkimusta Aalborgin yliopistoon.

Säveltäjä Markku Klamin (s. 1979 Turku) teoksia on esitetty lukuisilla kansainvälisillä festivaaleilla Suomessa ja maailmalla. Hänen tuotantoonsa kuuluu mm. orkesteriteoksia, kamarioopperaa ja kuoroteoksia. Klami valmistui Turun taideakatemiasta 2006 ja viimeisteli sävellyksen opintonsa Sibelius-Akatemiassa 2010.

Oopperan libretisti on elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Mikhail Brashinsky (s. 1965 Leningrad). Libreton päähenkilö Lordi Croakin tunteet vellovat rakkauden ja kuoleman syövereissä. Hänen kohtalonaan on taianomainen laulun lahja ja siitä maksettava kova hinta.

Kallionpäätä ja Klamia innostaa säveltäjinä se, miten ”CROAKissa yhdistyvät jännittävällä tavalla nykyaikainen nukketeatteri, visuaalisuus ja musiikki, luoden oopperasta todellisen kokonaistaideteoksen. Lauluäänen ominaisuuksilla tulee olemaan merkittävä rooli musiikissa – äänenvärien vaihtelut vahvistavat hienon libreton ajatonta sanomaa rakkauden kaipuusta.”

CROAK omistetaan säveltäjä Jouni Kaipaisen (1956–2015) muistolle. Nukketeatterioopperaprojekti käynnistettiin kolme vuotta sitten viidelle säveltäjälle suunnatulla hakukierroksella. Hakuun osallistuivat myös Kallionpää ja Klami. Tällöin säveltäjäksi kutsuttiin Jouni Kaipainen, joka menehtyi kesken työn viime marraskuussa. Kaipainen oli vielä mukana, kun teoksen työnimi Halewyn vaihdettiin CROAKiksi eli suomalaisittain Kraakuksi.

Nyt uusille säveltäjille halutaan antaa mahdollisuus kirjoittaa musiikki puhtaalta pöydältä ja riittävällä aikataululla. CROAK saa ensi-iltansa Porin Promenadisalissa vuonna 2018.

CROAKin ohjaa nukketeatteritaiteilija, FT Anna Ivanova-Brashinskaya (s. 1965 Leningrad). Apulaisohjaajana toimii Roosa Halme (s. 1982 Littoinen), joka oli käynnistämässä nukkeoopperaprojektia jo aiemmassa työssään Taiteen edistämiskeskuksen Porin toimipisteen läänintaiteilijana.

Teoksen visuaalisesta suunnittelusta ja nukkejen toteutuksesta vastaa Viktor Antonov (s. 1961 Leningrad). Projektissa tehdään yhteistyötä myös turkulaisen nukketeatteriyhdistys TIP-Connection ry:n kanssa.

Nukketeatterioopperan orkesterina toimii Pori Sinfonietta johtajanaan Jan Söderblom (s. 1970 Helsinki). Teoksen tuottavat Porin ooppera ja Poikkitaiteellinen yhdistys Poike tuottajinaan Heli Latvala (s. 1950 Pori) ja Tuuli Penttinen-Lampisuo (s. 1969 Tampere).

Nukketeatterioopperaprojektia ovat tähän mennessä tukeneet Svenska kulturfonden i Björneborg, Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Taiteen edistämiskeskus.

www.poike.fi


MARIA KALLIONPÄÄ OCH MARKKU KLAMI TONSÄTTER CROAK

Nordens första stora dockteateropera tonsätts av Markku Klami och Maria Kallionpää i samarbete. Verket heter CROAK or The Unexpected Joys And Perils of Singing. CROAK uruppförs år 2018 i Promenadsalen i Björneborg.

Tonsättaren och pianisten Maria Kallionpää (f. 1981 Ulvsby) är en undersökande, paneuropeisk och tvärkonstnärlig artist. År 2015 disputerade hon för doktorsgraden vid Oxfords universitet med en avhandling om fördjupad spelteknik för piano. För närvarande tonsätter hon också för Teatro Dell’Opera di Roma och bedriver konstnärlig forskning vid Aalborgs universitet.

Tonsättaren Markku Klamis (f. 1979 Åbo) verk har uppförts på flera internationella festivaler i Finland och ute i världen. I hans produktion ingår bl.a. orkesterverk, kammaroperor och körverk. Klami utexaminerades från Åbo konstakademi år 2006 och han kompletterade sina studier i komposition vid Sibelius-Akademin år 2010.

Operans librettist är filmregissören och manusförfattaren Michail Brasjinskij (f. 1965 Leningrad). Huvudpersonen i librettot, Lord Croak, är ett offer för svallande känslor kring kärleken och döden. Hans öde är en magisk sångröst som han får betala dyrt för.

Som tonsättare inspireras Kallionpää och Klami av hur ”modern dockteater, visualitet och musik på ett spännande sätt förenas i CROAK och gör operan till ett verkligt helhetskonstverk. Sångröstens egenskaper kommer att spela en viktig roll i musiken – klangfärgens variationer förstärker det fina librettots tidlösa budskap om kärlekslängtan.”

CROAK tillägnas minnet av Jouni Kaipainen (1956–2015). Projektet med dockteateroperan startade för tre år sedan med en ansökningsomgång riktad till fem finländska kompositörer. Då ansökte också Kallionpää och Klami. Till verkets kompositör valdes då Jouni Kaipainen, som avled mitt i arbetet i november i fjol. Kaipainen var alltjämt med då verkets arbetsnamn Halewyn byttes till CROAK, eller KRAX på svenska.


MARIA KALLIONPÄÄ AND MARKKU KLAMI TO COMPOSE THE PUPPET OPERA CROAK

The first full-length puppet opera produced in the Nordic Countries will be composed by Maria Kallionpää and Markku Klami. The opera is titled CROAK or The Unexpected Joys and Perils of Singing, and it will premiere in 2018 at the Promenadi Hall in Pori, Finland.

Composer and pianist Maria Kallionpää (b. 1981 in Ulvila) is best described as a pan-European and interdisciplinary artist and academic. In 2015, she defended her PhD thesis on extended playing techniques in contemporary piano music at the Oxford University. At the moment, she is composing for the Teatro Dell’Opera di Roma and is a visiting researcher at the University of Aalborg, Denmark.

The works of Markku Klami (b. 1979 in Turku) have been performed at various international festivals worldwide. His catalogue consists of chorus and orchestra pieces and chamber opera. Klami graduated from the Turku Arts Academy in 2006 and completed his Master’s Degree in Music at the Sibelius Academy in Helsinki in 2010.

The libretto of the puppet opera CROAK is written by film director and screenwriter Mikhail Brashinsky (b. 1965 in Leningrad). In the libretto, the emotions of the protagonist Lord Croak are torn between love and death, as his fate is to succumb to the price he must pay for his magical gift of song.

Both Kallionpää and Klami are inspired by ”how contemporary puppet theatre, visuals and music are intertwined  in CROAK in an unforeseen way and create a resounding, complete work of art. The different vocal attributes will play a significant role within the music, as tonal variations underline the libretto’s timeless message – the desire to be loved.”

CROAK is dedicated to the memory of composer Jouni Kaipainen (1956–2015). The puppet opera project started three years ago with a call for submissions for five Finnish composers, out of whom Jouni Kaipainen was selected to compose the opera. Kallionpää and Klami also participated in the call for submissions. Jouni Kaipainen passed away unexpectedly in November 2015. He was still working on the composition when its initial working title Halewyn was changed to CROAK.