Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Sibelius-Akatemian dekaaniksi valittiin Kaarlo Hildén

Hilden_vaaka

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaaniksi valittiin musiikin maisteri Kaarlo Hildén. Hildén on toiminut Sibelius-Akatemian klassisen musiikin osaston dekaanina vuodesta 2010 alkaen ja hänellä on pitkä kokemus musiikin korkeakoulutuksen johtamisesta ja kehittämisestä.

– Sibelius-Akatemia on suomalainen menestystarina. Johtajana tehtävänäni on luoda edellytyksiä opiskelijoiden ja opettajien onnistumiselle työssään ja siten huolehtia menestystarinan jatkumisesta. Meillä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jonka varassa rakentaa koko Taideyliopiston tulevaisuutta ja Sibelius-Akatemiaa osana sitä, Hildén toteaa.

Kaarlo Hildén on toiminut Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ohjelmajohtajana vuosina 2007–2010. Aiemmin hän oli seitsemän vuotta koulutusjohtajana Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian musiikin koulutusohjelmassa. Hildén on toiminut myös vapaan säestyksen lehtorina Helsingin konservatoriossa ja Stadiassa ja sekä pianonsoiton ja musiikinteorian opettajana Sibelius-Akatemiassa. Musiikin maisteriksi hän valmistui Sibelius-Akatemiasta vuonna 1997.

Hildén on työskennellyt myös korkeakoulutuksen arviointitehtävissä ja musiikin koulutuksen alan kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä.

Dekaanin tehtävänä on johtaa Sibelius-Akatemian toimintaa osana Taideyliopistoa. Hänen vastuullaan on erityisesti akateemisen, taiteellisen ja pedagogisen toiminnan johtaminen Sibelius-Akatemiassa. Taideyliopiston kolmen akatemian – Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun – dekaanit toimivat myös yliopiston johtoryhmän jäseninä.

– Kaarlo Hildénillä on erinomaiset edellytykset kehittää Sibelius-Akatemian monipuolista musiikkialan koulutusta. Dekaanina hän tuo vahvan johtamisosaamisensa ja kokemuksensa myös Taideyliopiston yhteiseen kehittämiseen, Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki sanoo.

Perkiömäki toimi puheenjohtajana dekaanin valintaa valmistelleessa rekrytointiryhmässä. Taideyliopiston hallitus päätti dekaanin nimittämisestä kokouksessaan torstaina 2. helmikuuta.

Hildén aloittaa tehtävässään maaliskuussa.

Musica nova Helsinki alkaa keskiviikkona 1.2.

Suomen suurin nykymusiikkitapahtuma järjestetään 1.-12.2. Ohjelmisto ulottuu tekno-oopperasta kirjanluentaan. Entistä laajemmalle levittäytyvä festivaali tuo Helsinkiin puhutuimmat säveltäjät ja taiteilijat uuden klassisen ja kokeellisen elektronisen musiikin kentältä. Ohjelmisto sisältää yli 20 konserttia, ilmaistapahtumia sekä ammattilaissymposiumin. Konserteista defunensemblen ja Islajan esiintyminen 11.2. on loppuunmyyty.

Palkitut säveltäjävieraat Andrew Norman, Michel van der Aa ja Lukas Ligeti

Avajaiskonsertissa 1.2. Radion sinfoniaorkesteri tulkitsee Euroopan ensiesityksen amerikkalaisen Andrew Normanin Grawemeyer-palkitusta (2017) teoksesta Play. Nykyteknologiaa kommentoivaa, ylistettyä teosta on kutsuttu 2000-luvun tärkeimmäksi orkesterikappaleeksi. Nykymusiikin kiitetyimpiin nuoriin säveltäjiin kuuluva Norman saapuu festivaalille.

Konsertissa kuullaan myös festivaalin residenssisäveltäjän, niin ikään Grawemeyer-palkitun (2013) hollantilaisen Michel van der Aan Spaces of Blank. Klassisen musiikin keskeisenä uudistajana tunnetun, uutta tietokoneohjelmointia, filmi- ja näyttämöohjausta teoksissaan hyödyntävän Van der Aan teknoa ja runoutta sisältävä 3D-ooppera Blank Out saa Suomen ensi-iltansa festivaalilla. Lisäksi hänen teoksensa Hysteresis kuullaan Tapiola Sinfoniettan konsertissa 9.2.

Uuden musiikin klassikkosäveltäjän, György Ligetin, perintö on isossa osassa festivaalin ohjelmistossa. Kunniavieraaksi saapuu György Ligetin poika Lukas, joka on kulkenut omia polkujaan musiikkimaailmassa niin säveltäjänä, esiintyjänä kuin jazzrumpalinakin. Lukaksen teoksia kuullaan omassa konsertissaan, sekä Avantin ja Kamus-kvartetin tulkitsemina 10.-12.2.

Suomalaisten säveltäjien kantaesityksiä

Musica novassa kuullaan yhteensä seitsemän kantaesitystä. Suomalaisen nuoren säveltäjän Sauli Zinovjevin Batteria-teos saa kantaesityksensä RSO:n avajaiskonsertissa. Illan aikana kuullaan myös Suomen ensiesitys arvostetun Toru Takemitsu -sävellyskilpailun voittaneesta Sebastian Hillin Reachings-teoksesta. Jarkko Hartikaisen uusi teos Habitus soi Tapiola Sinfoniettan konsertissa.

Perttu Haapasen uusi teos täydentää hänen alun perin trilogiaksi tarkoitetun sävellyssarjansa, joka kuullaan kokonaisuudessaan pianisti Paavali Jumppasen tulkitsemana. Tiina Myllärisen säveltämä, Harry Salmenniemen runoihin perustuva Railo saa kantaesityksensä Helsingin kamarikuoron konsertissa.

Ensi kertaa Suomessa esiintyy täältä lähtöisin oleva, kotimaassaan Australiassa merkittävää uraa tekevä Erkki Veltheim. Viulistina, säveltäjänä ja poikkitaiteellisena esiintyjänä työskentelevä Veltheim esittää G Livelabissa kantaesityksen sooloteoksestaan. Häneltä kuullaan uusi teos myös laulaja-lauluntekijä Islajan ja defunensemblen konsertissa.

Elektronisen musiikin uranuurtajat G Livelabissa

Sähköisen musiikin eri olomuotoja esittelevä viikonloppu G Livelabissa 3.–5.2. starttaa Battles-yhtyeestä tunnetun, modernin elektronisen musiikin kiinnostavimpiin tekijöihin lukeutuvan amerikkalaisen Tyondai Braxtonin sooloesityksellä pe 3.2.

Brittiläinen elektronisen musiikin pioneeri Matthew Herbert saapuu Novaan su 5.2. lukemaan otteita uudesta kirjastaan, joka on tekstimuotoinen albumi. Kirjan teksti kuvaa sitä, minkälainen levy se olisi.

Sunnuntaina lavalle kiipeää myös festivaalin taiteellisen johtajan André de Ridderin kokeellinen stargaze-kollektiivi. Poikkitaiteellinen ryhmä esittää brooklyniläisen Dawn of Midi -trion rumpalina tunnetun Qasim Naqvin uuden teoksen sekä vasta julkaistun Preamble-teoksen kokonaisuudessaan. Stargazea kuullaan myös jazzin ykkösrumpali Teppo Mäkysen kanssa ainutlaatuisessa yhteiskonsertissa.

Viikonlopun aikana kuullaan myös improvisaatioon pohjaava yhteisesiintyminen saksalaiselta Jan St. Werneriltä ja Korvat Auki Ensembleltä sekä paikkasidonnaisiin teoksiin keskittyvä Uusinta Ensemblen konsertti.

FESTIVAALIN KOKO OHJELMISTO: http://WWW.MUSICANOVA.FI

Sinfoniaorkesteri tutuksi -konsertti avaa orkesterimusiikin maailmaa Dvořákin 9. sinfonian avulla

sin tut

Radion sinfoniaorkesteri tekee orkesteria ja musiikin tekemisen työkaluja tutuksi koko perheelle suunnatussa konsertissa 4.2. Musiikkitalossa. Aihetta avataan Dvořákin 9. sinfonian avulla ja oppaina ovat kapellimestari Janne Nisonen ja pianisti Jukka Nykänen. Heidän kanssaan pohditaan mm. minkälaisia tunnelmia orkesteri voi luoda, miten säveltäjä käyttää orkesteria ideoidensa toteuttamiseen, miten Dvořákin uusi kotimaa Yhdysvallat kuuluu teoksessa, ja mitä tarkoittaa pastoraalimusiikki ja scherzo. Lisäksi tutustutaan orkesterisoittimiin ja soitinryhmiin.

Janne Nisonen on opiskellut orkesterinjohtoa Sibelius-Akatemiassa Hannu Linnun ja Atso Almilan johdolla. Tapiola Sinfoniettan lisäksi Nisonen on johtanut mm. Helsingin kaupunginorkesteria, Deutsche Kammerphilharmonie -orkesteria, Kamariorkesteri Avanti!a ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria. Viime syksynä hän aloitti Pori Sinfoniettan ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana. Myös viulistina tunnettu Nisonen on toiminut Tapiola Sinfoniettan ensimmäisenä konserttimestarina Nisonen vuodesta 2007.

Jukka Nykänen on opiskellut pianonsoiton lisäksi mm. sävellystä, improvisaatiota sekä lied- ja kamarimusiikkia. Hän on esiintynyt mm. Helsingin juhlaviikoilla, Espoon kansainvälisellä pianoviikolla, Kuhmon kamarimusiikissa, LuostoClassicissa sekä Turun, Mäntän, Lemin ja Joroisten musiikkijuhlilla. Nykänen esiintyy säännöllisesti televisiossa mm. RSO Musiikkitalossa -konserttiohjelman kommentaattorina.

4.2. klo 15
SINFONIAORKESTERI TUTUKSI

Janne Nisonen, kapellimestari
Jukka Nykänen, juonto ja piano
Antonin Dvořák: Sinfonia nro 9 ”Uudesta maailmasta”

Taideyliopistolle 100 000 euron lahjoitus Niilo Helanderin säätiöltä

Niilo Helanderin säätiö lahjoittaa 100 000 euroa Taideyliopiston (joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät) Taide on lahja -varainhankintakampanjaan. Lahjoitus on Niilo Helanderin säätiön historiassa mittava. Säätiö on tehnyt tärkeän periaatepäätöksen osallistuessaan Taideyliopiston pääomittamiseen.
.
”Säätiön on joka vuosi valittava aloja, joille apurahat kohdennetaan. Enimmäkseen apurahat jaetaan nuoremmille tieteen ja taiteen harjoittajille, mutta säätiö voi joskus varata suurempia apurahoja tärkeisiin kohteisiin. Sellainen on nyt Taideyliopisto, jonka varainhankintaa säätiö toivoo voivansa esimerkillään tukea”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Matti Klinge.
.

Kunnallisneuvos Niilo Helander (1865–1930) perusti nimeään kantavan säätiön vuonna 1927 ja määräsi yhdeksi sen tehtäväksi tukea ja edistää suomalaista kulttuurityötä tieteen ja taiteen aloilla. Niilo Helanderin säätiössä koetaan juuri nyt olevan oikea hetki tukea taidekoulutusta ja sen tulevaisuutta.
.
”Toivomme Taideyliopiston menestyvän hyvin, ja toivomme voivamme tulevaisuudessa tukea sen opiskelijoita ja samoin muiden korkeakoulujen piirissä tapahtuvaa taiteen harjoitusta, opetusta ja tutkimusta”, Klinge toteaa.
.
”Merkittävä lahjoitus on osoitus siitä, että Niilo Helanderin säätiö haluaa olla mukana turvaamassa paitsi taidekoulutuksen, myös taiteen ja kulttuurin tulevaisuutta Suomessa”, Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki kiittää. ”Lahjoitus Taideyliopistolle on panostus luovuuteen, taiteidenvälisyyteen ja taiteiden tutkimukseen, jotka tuottavat uusia ajattelu- ja ratkaisumalleja ja parempaa tulevaisuutta.”
.
Taideyliopiston pääomakampanjassa kerätään lahjoituksia yrityksiltä, yhteisöiltä, säätiöiltä ja yksityishenkilöiltä 30.6.2017 saakka. Lahjoittaja ei voi kohdentaa lahjoitustaan yksilöityyn tarkoitukseen, vaan pääomasta saatava tuotto käytetään Taideyliopiston strategisiin kehittämiskohteisiin. Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Taideyliopiston tavoitteena on kerätä 5 miljoonaa euroa, joka voi vastinrahan avulla olla lähes 12,5 miljoonaa euroa. Tähän mennessä lahjoituksia on kertynyt jo yli 2,2 miljoonaa euroa.

Arvio: Adamsin passio-oratorion voima ja herkkyys saivat huipputoteutuksen Berliinissä

 

John Adamsin säveltäjäresidenssi Berliinin filharmonikoiden kanssa jatkui sir Simon Rattlen johdolla The Gospel According to the Other Mary -passio-oratorion huikealla konserttiesityksellä perjantaina. Kuva © Jari Kallio

John Adamsin säveltäjäresidenssi Berliinin filharmonikoiden kanssa jatkui sir Simon Rattlen johdolla The Gospel According to the Other Mary -passio-oratorion huikealla konserttiesityksellä perjantaina. Kuva © Jari Kallio

Ikinuori amerikkalaissäveltäjä John Adams viettää 70-vuotisjuhliaan tänä vuonna. Vaikka Adamsin musiikkia kuuleekin säännöllisesti myös eurooppalaisissa konserttiohjelmissa, kuluvalla kaudella monet orkesterit ovat omistaneet säveltäjälle aivan erityistä huomiota. Ennen joulua säveltäjä johti konserttisarjan Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa Lontoossa, Pariisissa ja Dijonissa. Keväällä BBC:n sinfoniaorkesteri esittää Kansallisoopperassakin kuullun Doctor Atomic -oopperan (2004-05) Adamsin johdolla Lontoossa.

Vahvin jalansija tämän hetken ohjelmistossa säveltäjällä on kuitenkin Berliinin filharmonikoiden kanssa, sillä Adams on berliiniläisten kauden nimikkosäveltäjä. Kauden avaus kuultiin syyskuussa Adamsin johtaessa sävellyskonserttinsa. Kauden mittaan hänen musiikkiaan johtavat Berliinissä Alan Gilbert, Kirill Petrenko, Gustavo Dudamel sekä tietenkin orkesterin ylikapellimestari ja Adamsin musiikin pitkäaikainen esitaistelija sir Simon Rattle.

Kuluvalla viikolla Rattlen johtamien konserttien ohjelmassa on ollut yksi Adamsin tuotannon kiinnostavimmista teoksista, passio-oratorio The Gospel According to the Other Mary (2012). Kristillisen pääsiäisen tapahtumien ympärille kiertyvä monitahoinen teos sai kantaesityksensä Los Angeleisissa Gustavo Dudamelin johdolla reilut neljä vuotta sitten.

The Other Maryn libertto on monien Adamsin näyttämöteosten tavoin Peter Sellarsin koostama. Ajatus Adamsin säveltämästä passio-oratoriosta sai alkunsa Sellarsin mielessä jonkin aikaa El Niño -jouluoratorion (1999-2000) jälkeen. Olenbaisena kimmokkeena lienevät olleen myös Sellarsin Berliinissä dramatisoimat Bachin passiot.

Vaikka The Gospel According to the Other Mary nivoutuukin osaksi vuosisataista passioperinnettä, poikkeaa se kuitenkin traditiosta monin tavoin. Ensimmäinen osa päättyy intiimin tunnelmalliseen ehtoolliskohtaukseen toisin kuin esimerkiksi Bachilla. Jeesuksen pidätys tapahtuukin vasta toisen osan alussa. Perinteestä poiketen The Other Maryn päätöksenä ei ole Jeesuksen hautaus, vaan hänen ylösnousemuksensa.

Bachin tavoin The Gospel According to the Other Maryn libretossa Raamatun kertomus nivoutuu monisäikeisen lyriikan asuun. Adamsin passio-oratorio on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen kuvauksen ohella ennen kaikkea kertomus hänen läheisistään, heidän kokemuksistaan vaihtelevissa aikatasoissa, jotka kuljettavat kuulijaa nopein leikkauksin arkaaisten tapahtumien ja nykyajan välillä.

Kuten monesti passiodraamoissa, Jeesus esiintyy yksinomaan toisten hahmojen, kuoron ja kontratenorien ’evankelistatrion’ kautta. Pääsiäisen tapahtumien metafysiikkaa ja konkretiaa peilataan Dorothy Dayn, June Jordanin, Louise Erdrichin, Rosario Castellanosin, Hildegard bingeniläisen, Rubén Darion sekä Primo Levin tekstein.

Adamsin äärettömän rikas ja riemastuttavan monisyinen partituuri rakentaa vaikuttavan dramaattisen kokonaisuuden Solistit, kuoro ja orkesteri hehkuvat voimaa, epätoivoa ja jopa kauhua mutta toisaalta myös hellyyttä, surua ja syvää myötätuntoa.

Orkesterin sisällä Adamsin mielenkiintoisimpia soittimellisia ratkaisuja ovat cimbalomin, sähköbasson, harpun ja pianon yhdistelmä. Tämä eri rekistereissä kutkuttavasti soiva yhdistelmä ei päästä soittajia helpolla, mutta Luigi Gaggeron, Janne Saksalan, Majella Stockhausenin sekä Marie-Pierre Langlamentin käsissä lopputulos soi äärettömän hienosti.

Kuoron rooli on passioperinteen tavoin moninainen. Koskettavimmillaan kuoron osuudet ovat monissa rukouksissa, joista kenties mieleenpainuvin on En un dia de amor yo bajé hasta la tierra. Lasaruksen ylösnousemuksen ja Golgatan turba-kuorot puolestaan hyödyntävät laajalti erilaisten laulutekniikoiden potentiaalia liki György Ligetin kuoroteosten tavoin.

Lasaruksen ekstaattinen ylösnousemusaaria The Dead Cannot Celebrate Thee ja ensimmäisen näytöksen koskettava päätös The Passover saivat tenori Peter Hoarelta erinomaiset tulkinnat.

Kelley O’Connor oli mitä vaikuttavin Maria. Hänen vokaalisesti ja emotionaalisesti huikean vaativa osuutensa ilmensi kertakaikkisen upeasti Marian laajaa tunneskaalaa.

Erityisesti Marian lauluosuuksissa Adamsin siirtymät tunnesävyistä toiseen olivat nopeita, usein hienovaraisia, kuten monesti Mozartilla, välillä taas shokeeraavan jyrkkiä.

Upean illan lauloi myös Tamara Mumford, jonka Martha oli Marian täydellinen ja täydentävä pari. Martha on hahmona emotionaalisesti hillitympi, mutta juuri tämä mahdollistaa monien herkkien vivahteiden esiintuomisen.

Kontratenorit Daniel Bubeck, Brian Cummings ja Nathan Medley, jotka esiintyivät myös Lontoon sinfoniaorkesterin joulukuisessa El Niño -produktiossa, olivat kerrassaan oivallinen evankelistario, joiden monet osuudet tuottivat aina suurta iloa kuulaalla puhtaudellaan ja rytmisellä tarkkuudellaan.

Sir Simon Rattlen läheinen suhde Adamsin musiikkiin on jo Birminghamin vuosien perua.  Berliinissä Rattle on pitänyt Adamsin musiikkia esillä tasaisesti, merkittävimpänä etappina ennen kuluvaa kautta A Flowering Tree -oopperan (2006) esitykset reilu vuosikymmen sitten.

Rattle onkin säveltäjän itsensä sekä Esa-Pekka Salosen ohella aikamme merkittävimpiä Adams-kapellimestareita. The Gospel According to the Other Mary rakentui hänen johdollaan hienoksi kokonaisuudeksi, jonka äärettömän moninaiset sävyt hehkuivat upeasti Philharmoniessa.

Kaikki teoksen monet huiput, kuvasivatpa ne sitten kuoleman kauhuja, ylösnosemuksen ekstaasia, maanjäristyksen jylyä tai herkimpiä myötätunnon ja surun hetkiä saivat orkesterissa mitä hienoimman toteutuksen.

The Gospel According to the Other Maryn haastava intensiteetti peilautui myös yleisön voimakkaissa reaktioissa. Kaikkien mieleen teos ei ollut, sen saattoi huomata väliajan jälkeen sinne tänne katsomoon ilmaantuneista tyhjistä tuoleista. Mutta ylivoimaisesti suurimmalle osalle yleisöä teos oli mitä vaikuttavin kokemus. Sen saattoi aistia läpi illan salin aivan poikkeuksellisen rikkumattomasta hiljaisuudesta ja lopun suosionosoitusten intensiteetistä.

Vasta solistien, säveltäjän ja kapellimestarin tultua lavalle muusikoiden jo poistuttua malttoi yleisö hellittää aplodeistaan. Toivottavasti The Other Mary saadaan pian myös meille kuultavaksi.

— Jari Kallio

John Adams: The Gospel According to the Other Mary

Berliinin filharmonikot
Sir Simon Rattle, kapellimestari

Kelley O’Connor (Maria)
Tamara Mumford (Martha)
Peter Hoare (Lasarus)
Daniel Bubeck (kontratenori)
Brian Cummings (kontratenori)
Nathan Medley (kontratenori)

Berliinin radiokuoro
Daniel Reuss, kuoron valmennus

Berliini, Philharmonie

Pe 27.01.2017, klo 19.00