Amfion pro musica classica

Author Archives: Jaani Länsiö

Levyarvio: Klasahtavia jatsahaduksia

George Gershwin: Pianokonsertto F, Rhapsody in Blue (versio jazz-orkesterille), Toinen rapsodia, I got Rhythm -muunnelmat

Bergenin kaupunginorkesteri, johtaa Andrew Litton

Freddy Kempf, piano

BIS-SACD 1940

Andrew Litton on tuonut Amerikan tuliaisina Bergenin kaupunginorkesteriin vapautuneisuutta ja rempseää svengiä, jota ei voi liikaa annostella George Gershwinin jatsahtaviin konserttokappaleisiin. Tässä vauhdissa jopa Freddy Kempfin kaltainen taituri saa piiskata näppeihinsä notkuvaa letkeyttä. Pianokonserton alussa Kempfin sivuhuomautuksenomainen sisääntulo antaa syytä epäillä tulevan puolituntisen viihdearvoa, mutta pian jo mennään eikä meinata. Finaalin tempo on häkellyttävän hurja. Read More →

Levyarvio: Sinfonikko ei taivu pianon ääreen

Karl Weigl: Kuusi fantasiaa, Kuolleiden saari, Kuvia ja tarinoita op.2, Raivotarten tanssi, Yöfantasiat op.13

Joseph Banowetz, piano

Naxos 8.572423

Karl Weigl (1881?1949) oli Anton Webernin luokkakaveri ja Arnold Schönbergin arvostama säveltäjä, joka ei kuitenkaan hylännyt romanttisia ihanteita töissään tai lähtenyt tonaalisuuden uudistusliikkeeseen mukaan. Read More →

TS: MTV3:n uusi aluevaltaus: kulttuurikritiikki

Maikkarin uutisankkuri Pirjo Nuotion kommentit Tristan ja Isolde –produktion kömmähdyksistä saattoi olla alkusoittoa suuremmalle kokonaisuudelle, sillä MTV3:lta voi jatkossa seurata myös kulttuurikritiikkiohjelmaa. Aivan omaa ohjelmapaikkaa kulttuurille ei sentään ole varattu, mutta suositun ajankohtaisohjelman 45-minuuttia yhteyteen on varattu neljän minuutin kulttuuriosuus. Ohjelman tuottaja Tero Koskinen sanoo Turun Sanomille, että ilmapiiri kaipaa kulttuurikritiikkiä. Ohjelmassa arvioidaan siis kulttuuria laidasta laitaan, eli kirjallisuus, musiikki, kuvataide ja myös pelit tulevat arvioiduksi. Musiikkiosuuden hoitaa musiikkitoimittaja Kare Eskola.

Lähde: Turun Sanomat

Musiikkitalon Tristan myös närkästytti

Helsingin Musiikkitalossa järjestetty Juhlaviikkojen Tristan ja Isolde -spektaakkeli keräsi kiitosta lähes kauttaaltaan, myös Satakunnan kansan Matti Lehtoselta, mutta sieltä täältä on alkanut ropista nurinaa etenkin musiikin ulkopuolisista puutteista. Jukka Keitele toteaa arviossaan, että akustiikalla mitattuna musiikkitaloon kulutetut rahat menivät hukkaan ja että salissa oli paljon näkö- ja kuuloesteisiä katvealueita, joista esitystä oli lähes mahdotonta seurata. Solistit saavat yhtä lukuunottamatta kiitosta, kuten myös kapellimestari Salonen, ja Bill Violan videoteoskin oli Keiteleen mielestä kaunis.

MTV 3:n uutisankkuri Pirjo Nuotio kirjoittaa kokemuksestaan otsikolla ”Kun kaikki menee pieleen”. Nuotio ottaa toki osan kommelluksista omaan piikkiinsä, mutta ihmettelee lipunmyynnin sekaannuksia ja huonoja istumapaikkoja, joilta esitystä ei voinut seurata ollenkaan tai vain lihaskramppien ja ikävien kurkottelujen kera.

Väitöskirja pureutuu Leoš Janá?ekin tuotantoon ja tyyliin

Helsingin yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa esitetään humanistisen tiedekunnan suostumuksella lauantaina 8.9.2012 kello 12 yliopiston
päärakennuksen auditoriossa XII tarkastettavaksi FM Tiina Vainiomäen väitöskirja ”The Musical Realism of Leoš Janá?ek”. Tutkimus kuuluu musiikkitieteen alaan. Vastaväittäjä on professori Michael Baeckerman (New York), kustos professori Eero Tarasti ja tiedekunnan edustaja
professori Pirjo Kukkonen. Työ julkaistaan sarjassa Studia Semiotica Fennica (XLI). Väitöskirja ja sen tiivistelmä on luettavissa E-thesis
tietokannassa.

Musiikkitieteen oppiaineeseen kuuluva väitöskirja tarkastelee tsekkiläisen säveltäjän Leoš Janá?ekin (1854-1928) musiikinteoriaa ja estetiikkaa. Väitöskirjan keskiössä ovat säveltäjän kirjoitukset musiikin eri alueista: harmoniasta, rytmistä, sävellyksen teoriasta, kansanmusiikista, akustiikasta, psykologiasta, kielitieteestä ja niin sanotuista puhemelodioista.

Tutkimus pohtii myös säveltäjän tyylin ja identiteetin kysymyksiä ja niiden yhteyttä hänen teoreettisten kiinnostustensa kohteisiin.
Tutkimuksen metodologisena perusteena on säveltäjän tuotannon transdisiplinäärinen lukeminen ja tulkinta.  Janá?ekin luovaa työtä
lähestytään myös semioottisesta ja interdisiplinäärisestä näkökulmasta.