Amfion pro musica classica

Author Archives: Henrik Pitkänen

Arvio: Tähtibaritoni Terfel toi mukanaan sopraanoihmeen

Bryn TerfelJääkiekkoa seuraavat tietävät, miten suuresti kokemus pelistä muuttuu siirryttäessä areenoiden viihtyisistä vip-loosseista aivan kaukalon laidalle. Yhtäkkiä haisee hiki, kuuluu huutoja, kokonaisuus hämärtyy, pelaajat vilisevät silmissä; kokemus on kaoottinen mutta samalla huumaava.

Vastaavanlainen myrskynsilmä on kuulijalle Musiikkitalon permannon eturivi, varsinkin Wagner-konsertissa. Analyyttinen kuuntelu käy vaikeaksi musiikin ja Bryn Terfelin kuolan roiskuessa suoraan silmille. Koskaan en ole Musiikkitalossa kokenut näin fyysistä elämystä. Samalla pääsin paraatipaikalta seuraamaan äänenmuodostuksen salatiedettä maailmanluokan ammattilaisten esittämänä.
Read More →

Arvio: Taivaallisesta maalliseen

Alina IbragimovaRSO:n lokakuisessa torstaikattauksessa tarjoiltiin estoitta niin hengen kuin ruumiinkin ravintoa. Edellisestä vastasi Bergin sofistikoitunut viulukonsertto, jälkimmäisestä Beethovenin ponteva neljäs sinfonia.

Avauksena kuultu Magnus Lindbergin Chorale-teos on sävelletty nimenomaan Bergin konserton yhteyteen. Siinä missä itävaltalainen käsittelee Bachin koraalimukaelmaa hienovaraisuudessaan melkeinpä pelokkaasti niin suomalainen käy aiheeseen kiinni kuin sika limppuun. Tuloksena on äärimmäisen toimiva kuuden minuutin alkusysäys Bergin teokselle. Lindbergin orkestrointi on tunnetusti värikylläisyyden juhlaa: RSO tavoitti tämän monitasoisen ja rikkaan musiikin olemuksen luontevasti. Read More →

Arvio: Valistuksen ajan orkesteri vei romanttisiin harhoihin

OfikleidiEihän Dies irae -teemaa hirviömäisesti töräyttelevistä ofikleideista voi olla pitämättä. Niinpä yleisö oli kuin hurmiossa historiallisten esittämiskäytäntöjen profeetta Sir Roger Norringtonin tuodessa Musiikkitaloon vihdoin suuren periodiorkesterin. Ilta alkoi hallitun viileästi, mutta lopun näyttävistä noitakarkeloista oli valistuksen järkiperäisyys kaukana. Read More →

Arvio: Daphne teki Musiikkitalosta Oopperatalon

Soile Isokoski (kuva: Heikki Tuuli)Kömpiessäni Musiikkitalon sivuparvelle tunnelma ei juuri vakuuttanut; kolkko sali oli valaistu kalseasti punavihreällä, joka pakotti paikoilleen kompuroivat konserttivieraat hapuilemaan kaiteita poikkeuksellisessa hämärässä. Käsiohjelmaa ei paikallani nähnyt lukea, mutta onneksi tiesin ennalta saapuneeni Kansallisoopperan orkesterin 50-vuotisjuhlakonserttiin.

Esityksen myötä annoin valaistukselle alun käytännölliset ongelmat kokonaan anteeksi. Jere Erkkilän ja Kimmo Ruskelan hillityn tyylikäs visualisointi hengitti täydellisesti Richard Straussin Daphnen (1938) tahtiin. Näyttämöllä pääosassa oli kerrankin musiikki, eivät videoefektit tai teatteri. Read More →

Arvio: Mieskuoron mallia

Pietarin Mariinski-teatterin mieskuoro on parina viime vuonna vieraillut ahkerasti Helsingissä. Torstaina 25.4 kuoro veti parin tunnin sisään peräti kaksi keikkaa, ensin täysmittaisen a cappella -kavalkadin Helsingin tuomiokirkossa klo 17 ja sitten yhdessä RSO:n sekä suomalaisten Dominante- sekä Murtosointu-kuorojen kanssa massiivisen konsertin (ohjelmistossa mm. Jyrki Linjaman Vanitas ja Wagnerin Das Liebesmahl der Apostel) Musiikkitalolla klo 19. Read More →