Amfion pro musica classica

Monthly Archives: huhtikuu 2020

You are browsing the site archives by month.

Kahdennentoista Sibelius-viulukilpailun tuomaristo julkistettu

Suomen suurin kansainvälinen klassisen musiikin kilpailu, Jean Sibelius -viulukilpailu pidetään Helsingissä 22.11.–3.12.2020.  Kilpailun tuomaristossa on alan kovimpia huippuja: Pekka Kuusisto, Wei Dong Tong, Lucie Robert, Isabelle van Keulen, Ilja Kaler, Ida Kavafian, Nam Yun Kim ja Henning Kraggerud. Tuomariston puheenjohtajana toimii Sakari Oramo. Kilpailun alku- ja välierät järjestetään Taideyliopiston Sibelius-Akatemian R-talossa. Loppukilpailu on Helsingin Musiikkitalossa, jossa viulistit esiintyvät kapellimestari Dima Slobodenioukin johtaman Radion sinfoniaorkesterin sekä ylikapellimestari Susanna Mälkin johtaman Helsingin kaupunginorkesterin solisteina.

Kilpailun alkueriin valitaan esikarsinnan kautta noin 40 viulistia, joista välieriin jatkaa 18 kilpailijaa, ja siitä edelleen finaaliin kuusi kilpailijaa. Alku- ja välierissä kilpailijat esiintyvät sekä soolona että pianistin säestyksellä. Välierissä kaikille kilpailijoille pakollisena ohjelmistona on Magnus Lindbergin kilpailulle tilauksesta säveltämä sooloviuluteos. Finaalissa kilpailijat esittävät kukin kaksi konserttoa, joista toinen on Sibeliuksen rakastettu konsertto op. 47. Kilpailun pääpalkinto on 30 000 euroa, toinen palkinto 20 000 euroa ja kolmas palkinto 15 000 euroa. Sibelius-viulukilpailun uudet verkkosivut on avattu osoitteessa http://www.sibeliuscompetition.fi

Yleisradio lähettää viulukilpailun kokonaisuudessaan Yle Areenassa sekä koostelähetyksinä  radiossa.

Myös Kuhmo ja Musiikin Aika siirtyvät vuoteen 2021

Kesäfestivaalien peruutukset jatkuvat. Joka kesä jo vuodesta 1970 järjestetty Kuhmon Kamarimusiikin tälle vuodelle suunniteltu festivaali siirtyy vuodelle 2021. Uusi ajankohta on 11.-24. heinäkuuta. Teema Illuusion taide säilyy. Myös festivaalin yhteydessä pidettävät musiikkikurssit siirtyvät. Kuhmon Kamarimusiikki ei kuitenkaan vaikene kokonaan tänäkään vuonna, sillä festivaali on valmiudessa järjestää konsertteja myöhemmin syksyllä rajoitteiden poistuttua. Luvassa on konsertteja ainakin Kuhmossa ja pääkaupunkiseudulla. Myös viime vuonna aloittanut kvartettiakatemia jatkaa toimintaansa.

Niinikään Viitasaaren 39. Musiikin aika -festivaali ja siihen liittyvät Viitasaaren kesäakatemian kesäkurssit siirtyvät vuoden 2021 heinäkuulle. Musiikin aika on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1982 saakka ja tuleva kesä on ensimmäinen kerta historiassa, kun festivaalia ei voida järjestää.

Savonlinnan Oopperajuhlat siirtyy kesään 2021

Koronavirusepidemia siirtää Savonlinnan Oopperajuhlat tältä kesältä vuoteen 2021. Tuolloin Olavinlinnassa esitetään ohjelmisto, joka oli suunniteltu tälle vuodelle. Samalla lippuvaraukset siirretään automaattisesti seuraavaan kesään. Päätös aiheuttaa festivaalille mittavat,  jopa 2 miljoonan euron taloudelliset menetykset. Oopperajuhlilla kannetaan huolta myös taiteilijoiden ja henkilökunnan toimeentulosta sekä Savonlinnan alueen yrittäjistä, joille Oopperajuhlat on merkittävä sesonki. ”Tärkeintä on kuitenkin yleisömme, henkilökuntamme ja seudun asukkaiden terveys”, sanoo festivaalijohtaja Jan Strandholm.

”Hallituksen linjaus kesän yleisötilaisuuksista on selkeä, ja Oopperajuhlien hallitus toimi sen mukaisesti. Oopperajuhlat on ikoninen kesätapahtuma, joka kerää vuosittain yhteen lähes 70 000 musiikin ystävää Savonlinnaan”, sanoo Oopperajuhlien hallituksen puheenjohtaja Petteri Walldén.

Oopperajuhlia on järjestetty katkeamatta vuodesta 1967 ja niillä  on merkittävä vaikutus koko Savonlinnan seudun talouteen. ”Nyt jos koskaan tarvitsemme yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä”, sanoo Jan Strandholm. ”Toivomme, että jos ohjeistukset sen vain sallivat, ystävämme tekisivät lomamatkan Savonlinnan seudulle tänäkin kesänä, vaikka Oopperajuhlia ei voidakaan viettää. Se olisi tärkeää paikallisille ravintoloille ja kahviloille, majoituspaikoille, liikkeille ja palveluille. Haluamme, että ne olisivat tekemässä oopperakokemuksesta kokonaisvaltaisen vielä ensi vuonnakin.”

Pacius-palkinto oopperalaulaja Laura Pyrrölle

Laura Pyrrö

Laura Pyrrö

Helsingin yliopiston vuoden 2020 Pacius-palkinto on myönnetty sopraano Laura Pyrrölle merkittävästä ja ansiokkaasta toiminnasta Helsingin yliopiston musiikkielämän hyväksi.

Laura Pyrrö on yksi valovoimaisimpia laulajia Suomessa. Hän on jo pitkään esiintynyt tänä vuonna 30 vuotta täyttävän Helsingin yliopiston musiikkiseuran konserteissa Suomessa sekä seuran kansainvälisillä kiertueilla mm. Lontoossa, Pariisissa, Strasbourgissa, Barcelonassa ja Ateenassa esittäen mm. Jean Sibeliuksen, Richard Wagnerin ja Giacomo Puccinin sävellyksiä sekä nykymusiikkia.

Näin hän on omalla tavallaan tuonut esiin Helsingin yliopistossa harjoitettavaa taidemusiikin perinnettä ja jatkanut Paciuksen jo aikanaan luomaa perinnettä. Kesällä 2017 ja 2018 Pyrrö tuotti yliopiston Snellmania-rakennuksen sisäpihalla oopperaproduktiona Gustav Holstin säveltämän muinaiseen intialaiseen Mahabharata-eepoksen tarinaan pohjautuvan oopperan Savitri.

– Pacius-palkinnon saaminen on minulle suuri kunnia ja kaunis osoitus siitä, että myös Helsingin yliopistossa työtäni laulumusiikin ja esittävän säveltaiteen parissa arvostetaan. Paciuksen musiikkia kuuluu aktiiviseen konserttiohjelmistooni ja olen myös levyttänyt Paciuksen ooppera-aarioita, kertoo Pyrrö.

Laura Pyrrö on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian oopperakoulutusohjelmasta erinomaisin arvosanoin. Vuonna 2002 Pyrrö voitti ensimmäisen palkinnon Timo Mustakallio -laulukilpailussa. Hänen repertuaariinsa kuuluu oopperan lisäksi liediä, operettia, kirkkomusiikkia, modernia ja barokin ajan musiikkia sekä klassista musikaalia, negrospirituaaleja, kabareemusiikkia ja ranskalaista chansonia. Laulajantyönsä lisäksi Laura Pyrrö on laatinut ja sovittanut useita kiitettyjä oopperasuomennoksia.

Helsingin yliopisto jakaa vuosittain Pacius-palkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yliopiston musiikkielämää. Palkinto korostaa luovan säveltaiteen pitkää historiallista perinnettä Helsingin yliopistossa sekä sen elävää harjoitusta nykyisinkin olennaisena osana yliopistoyhteisön omaa musiikkielämää.

Pacius-palkinto perustettiin 1991 yliopiston ensimmäisen musiikinopettajan, Fredrik Paciuksen muistoksi. Pacius aloitti musiikinopettajana Helsingin yliopistossa vuonna 1835 ja hän hoiti tätä tehtävää 35 vuotta vuoteen 1869, jolloin Pacius täytti 60 vuotta ja siirtyi eläkkeelle. Fredrik Pacius sai professorin arvonimen 1860.

Aloittaessaan Helsingin yliopiston musiikinopettajana Pacius aloitti säännöllisen konserttitoiminnan. Hän kokosi osakuntakuoroista, -kvarteteista ja muista ylioppilaslaulajista vuonna 1838 Akateemisen Lauluseuran, jota hän johti vakituisesti vuoteen 1846. Lisäksi Pacius harjoitutti Akateemista kapellia kaksi kertaa viikossa ja antoi yksityisopetusta halukkaille. Yliopiston musiikinopettajan tehtäviin kuului myös akateemisten ja kansallisten juhlatilaisuuksien musiikkiesitysten säveltäminen ja johtaminen.

Palkinnonsaajaa esittää rehtorille Helsingin yliopiston musiikkiseura HYMS. Palkintosumma on 4000 euroa.

Helena Juntunen ja RSO kantaesittävät Otto Virtasen laulusarjan

Radion sinfoniaorkesterin muusikot kantaesittävät Otto Virtasen laulusarjan Five Songs of Soundness Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä 24.4. Solistina esiintyy sopraano Helena Juntunen. Lisäksi ohjelmassa on Wilhelm Friedemann Bachin ja Johann Sebastian Bachin teoksia sekä Sergei Prokofjevin kvintetto, jossa mukana on myös tanssija Atte Kilpinen.

RSO:n fagotistinakin tunnettu säveltäjä Otto Virtanen pyöritteli harpputrion aihiota mielessään monta vuotta. ”Jossain vaiheessa tuli ajatus, että jos yhtyeeseen lisäisi vielä sopraanon, voisi kokonaissointiin avautua paljon mielenkiintoisia ulottuvuuksia.”

Seuraavaksi Virtanen löysi Anne Finchin, Philip Larkinin, Charlotte Mewn ja Chidiock Tichbornen runot ja laulusarja oli saanut tekstinsä. Puolitoista vuotisen sävellystyön jälkeen teos sopraanolle, harpulle, huilulle, fagotille ja alttoviululle oli valmis.

Tanssin lisääminen Prokofjevin kvintettoon RSO:n esityksessä juontaa juurensa teoksen syntyhistoriaan. ”Prokofjev suunnitteli teosta alunperin baletiksi. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja se jäi kvintetoksi”, kertoo viulisti Laura Vikman. Tanssijaksi pyydettiin Suomen Kansallisoopperassa työskentelevä Atte Kilpinen, joka suunnitteli myös koreografian.