Amfion pro musica classica

Monthly Archives: toukokuu 2019

You are browsing the site archives by month.

Musiikintekijöille ja -kustantajille 56,3 miljoonaa euroa Teostosta vuonna 2018

17.5.2019 21:20 , Jätä kommentti ,

Musiikintekijät ja -kustantajat saivat vuonna 2018 Teostosta 56,3 miljoonaa euroa korvauksia musiikkinsa käytöstä. Summasta 27,3 miljoonaa euroa maksettiin kotimaisille ja 29,0 miljoonaa euroa ulkomaisille musiikintekijöille ja -kustantajille. Kotimaisille musiikintekijöille ja -kustantajille maksetut korvaukset kasvoivat miljoona euroa.

”Taloudellisesti vuosi 2018 oli kokonaisuutena hyvä Teoston edustamille oikeudenomistajille. Teoston liikevaihto ylitti 70 miljoonaa euroa toistamiseen järjestön toimintahistorian aikana. Viime vuosi merkitsi meille myös pitkään työstämiemme aiheiden etenemistä. Esimerkiksi musiikintekijöiden Teosto-korvausten tulouttaminen yhtiölle ratkaistiin. Lisäksi EU:n tekijänoikeusdirektiivin uudistamisessa edettiin kohti lopullista hyväksymistä”, Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen toteaa.

Radio ja televisio merkittävimmät tulonlähteet

Teosto keräsi online-korvauksia yhteensä 8,9 miljoonaa euroa. Korvausten kasvu oli pitkälti peräisin video on demand -palveluista, kuten Netflix ja HBO, joissa esitetään mm. elokuvien ja tv-sarjojen musiikkia.

Online-palveluiden kasvusta huolimatta, radio ja televisio ovat edelleen tärkeimpiä tulonlähteitä musiikin tekijöille ja kustantajille. Viime vuonna 52 % Teoston keräämistä korvauksista oli peräisin radiossa ja televisiossa soitetusta musiikista.

Tapahtumien, konserttien ja festivaalien osuus oli 18 % Teoston keräämistä korvauksista. Tapahtumista kerätyt korvaukset ovat merkittävä tulonlähde erityisesti Teoston kotimaisille asiakkaille, sillä Suomen festivaalit ja tapahtumat nojaavat vahvasti kotimaisiin nimiin ja musiikkiin.

Suomalainen musiikki soi ulkomailla 

Ulkomaan korvausten perusteella suomalainen musiikki soi eniten Saksassa ja Ruotsissa. Yhteensä ulkomailla esitetystä musiikista korvauksia kertyi 3,8 miljoonaa euroa.

Kategoria: Uutiset

Esa-Pekka Salonen johtaa Kansallisoopperan Pelléas ja Mélisanden

14.5.2019 21:13 , Jätä kommentti ,

Claude Debussyn Pelléas ja Mélisande palaa Kansallisoopperaan 23.5. Marco Arturo Marellin kiitetyssä ohjauksessa lavalla nähdään 30 000 litraa vettä.

Debussyn ainoa ooppera Pelléas ja Mélisande perustuu Maurice Maeterlinckin näytelmään. 1902 kantaesitetty ooppera herätti hämmennystä, sillä se poikkesi kaikesta siihen asti kuullusta. Sittemmin Pelléas ja Mélisande on tunnustettu yhdeksi oopperakirjallisuuden merkkiteoksista.

Marco Arturo Marellin tulkinta on toteutettu lumoavan kauniisti ja sai kiittäviä arvioita ensi-illastaan vuonna 2012. Vaikuttavan näyttämökuvan hallitseva elementti on vesi: suurissa altaissa on peräti 30 000 litraa vettä, jonka heijastukset luovat kiehtovia näkymiä.

Marellin näkemyksessä tarina tapahtuu rappeutuneessa, veden valtaamassa bunkkerissa. ”Tämä henkilöiden yksinäisyys, tämä eristyneisyys on näyttämökuvan määräävä tekijä, ja niin syntyi vettä lainehtiva tila”, Marelli kuvaa. ”Vesi on myös unenomaisten aavistusten välittäjä, merenneitomaisen Mélisanden elementti, ja samalla sen ahdistuksen elementti, jota miehet kokevat kohdatessaan tuntemattoman ja tutkimattoman – sekä naisessa että heissä itsessään.”

Symbolistisen oopperan tapahtumat sijoittuvat myyttiseen maailmaan. Golaud löytää lähteeltä salaperäisen Mélisanden ja ottaa hänet vaimokseen, Golaud’n veli Pelléas rakastuu Mélisandeen ja Golaud surmaa hänet. Mélisande synnyttää lapsen, kuolee ja jää yhtä arvoitukselliseksi kuin tullessaan.

Pelléasin roolissa nähdään Ville Rusanen, Mélisandena Camilla Tilling, Golaud’n roolissa Laurent Naouri ja Genevièvenä Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. Teoksen johtaa Kansallisoopperan taiteellinen partneri Esa-Pekka Salonen, jonka edellinen oopperatulkinta Kansallisoopperassa oli menestyksekäs Elektra vuonna 2016.

Kategoria: Konserttisuositukset

HKO ja Susanna Mälkki julkaisivat ensimmäisen levynsä

13.5.2019 21:57 , Jätä kommentti ,

Helsingin kaupunginorkesterin ensimmäinen yhteinen levy ylikapellimestari Susanna Mälkin kanssa julkaistiin viime perjantaina. Tulevan Bartók-trilogian avaava julkaisu käynnisti samalla HKO:n yhteistyön BIS Recordsin kanssa. Levyllä kuullaan Béla Bartókin orkesteriteokset Puinen prinssi op. 13 ja orkesterisarja Ihmeellinen mandariini op. 19.

Bartók sävelsi molemmat teokset alun perin näyttämömusiikiksi, ja niiden myyttinen tarina ja värikylläinen sointi avaavat näkökulman harvemmin taltioituun Bartókin musiikkiin. Musiikkitalossa vuosina 2017-2018 äänitetyn levyn on tuottanut Robert Suff, ja äänityksestä vastaa Enno Mäemets. Orkesterin edelliset levytykset ovat vuodelta 2016.

BIS-cd-5036342-origpic-679d7c

Kategoria: Uutiset

Kreeta-Maria Kentala ehdolla 47000 euron Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi

12.5.2019 21:43 , Jätä kommentti ,
Kreeta-Maria Kentala. Kuva © UllaNikula

Kreeta-Maria Kentala. Kuva © Ulla Nikula

HKO:n ylikapellimestari Susanna Mälkki – vuoden 2017 Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saaja – julkisti tämän vuoden ehdokkaat perjantaina. Ehdokkaiden joukossa on vanhan musiikin spesialisti, viulisti Kreeta-Maria Kentala, jonka juuret ovat kaustislaisessa kansanmusiikissa. Vuonna 2016 Kentala sai Yleisradion Vuoden levy -palkinnon: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/25/yleisradion-vuoden-levy-2016-alban-kreeta-maria-kentalan-side-side

Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnolla palkitaan korkeatasoista luovaa ja esittävää säveltaidetta. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi jonkin elossa olevan säveltäjän (jonka genre voi olla mikä hyvänsä) teokselle ja joka toinen vuosi esiintyjälle tai esiintyjäryhmälle. Palkinto luovutetaan  Tukholmassa 29. lokakuuta.

Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto on luovan ja esittävän säveltaiteen palkinto, joka perustettiin vuonna 1965.  Vuodesta 1990 lähtien palkinto on jaettu vuosittain: vuorovuosin säveltäjälle (luova säveltaide) ja esiintyjälle tai esiintyjäryhmälle (esittävä säveltaide). Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti ovat voineet asettaa omia palkintoehdokkaitaan vuodesta 1997 lähtien.

Suomalaisista musiikkipalkinnon ovat saaneet mm. klarinetisti Kari Kriikku (2009) ja viulisti Pekka Kuusisto (2013).

Kaikki 13 ehdokasta: https://www.norden.org/fi/news/tassa-ovat-pohjoismaiden-neuvoston-musiikkipalkinnon-ehdokkaat-2019

 

Kategoria: Uutiset

Timo Mustakallio -kilpailuun 15 laulajaa

10.5.2019 21:15 , Jätä kommentti ,

Heinäkuussa käytävän valtakunnallisen Timo Mustakallio -laulukilpailun osanottajat on valittu esikarsinnan perusteella. Heistä kuusi on miehiä, joista peräti viisi baritoneja. Tenoreita on yksi. Naisten äänialat jakautuvat sopraanoihin (5) ja mezzosopraanoihin (4). Kilpailun osallistujat ovat aakkosjärjestyksessä:

Sampo Elias Asikainen, baritoni
Karoliina Hautala, mezzosopraano
Iris Hernandez Toppari, sopraano
Sonja Herranen, sopraano
Olivia Kyllönen, mezzosopraano
Tuomas Miettola, tenori
Emma Mustaniemi, sopraano
Irina Nuutinen, mezzosopraano
Johannes Pessi, baritoni
Aku Rantama, baritoni
Elisaveta Rimkevich, sopraano
Anna Saaritsa, mezzosopraano
Heta Sammalisto-Muhonen, sopraano
Olli-Tapio Tikkanen, baritoni
Veikko Vallinoja, baritoni

”Kilpailusta näyttää tulevan tiukka ja mielenkiintoisen tasaväkinen”, sanoo tuomariston puheenjohtaja, Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti. Silvastin ohella varsinaisen kilpailun tuomaristoon kuuluvat sopraano ja pedagogi Soile Isokoski sekä tenori Topi Lehtipuu. 

Timo Mustakallio -kilpailun voittaja ei välttämättä ole pisimmälle kehittynyt laulaja. Sääntöjen mukaan kilpailussa etsitään ennen kaikkea lupaavinta nuorta. ”Mustakallio-kilpailusta on alkanut monen nuoren taiteilijan tie, joka on vienyt kansainvälisille areenoille saakka. Se on toiminut ponnahduslautana myös Savonlinnan Oopperajuhlille”, Silvasti sanoo. Vuodesta 1974 järjestetyn kilpailun voittajia ovat mm. Walton Grönroos, Raimo Sirkiä, Kirsi Tiihonen, Johanna Rusanen ja Helena Juntunen. Joka toinen vuosi käytävän kilpailun edellinen voittaja vuodelta 2017 on Aurora Marthens.

Silvasti tekee avauksen Mustakallio-kilpailun suhteesta kahteen muuhun suureen laulukilpailuun Suomessa: ”Tänä vuonna heinäkuun puoliväliin mennessä meillä ehtii olla kolme kilpailua: Lappeenrannan laulukilpailu, kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu ja Mustakallio. Tulevaisuudessa näkisin tärkeänä, että nämä kolme kilpailua voitaisiin syklittää vielä paremmin niin, että järjestys olisi Mustakallio, Lappeenranta, Helin – eli lahjakkuuskilpailu, suurin kansallinen kilpailu ja sen jälkeen tärkein kansainvälinen kilpailu Suomessa. Näin synnyttäisimme nuorille luonnollisen etenemistien ajatellen myös eri kilpailujen vaatimustasoa”, Silvasti sanoo.

Timo Mustakallio -kilpailuun ovat voineet ilmoittautua suomalaiset vuonna 1993 tai sen jälkeen syntyneet laulajat. Naiset ja miehet kilpailevat yhdessä yhteisessä sarjassa. 15 000 euron pääpalkinnon lisäksi kilpailussa jaetaan 10 000 euron palkinto Suomen Kulttuurirahaston Eero Rantalan rahastosta.

Kilpailu käydään Savonlinnan Oopperajuhlien yhteydessä 14.7. yhden päivän aikana. Alkukilpailu alkaa Savonlinnasalissa klo 11 ja loppukilpailu klo 19.

Kategoria: Uutiset