Amfion pro musica classica

Daily Archives: 16.3.2017

You are browsing the site archives by date.

arvio: Suomi on laulun maa

Pariisissa järjestettiin viime tammikuussa Euroopan professionellien kamarikuorojen päivät uudessa Philharmonien talossa Villettessä. Tilaisuuden oli järjestänyt TENSO-yhdistys, joka on hollantilaisen muusikkopersoonan Leo Samaman perustama. Mainittakoon, että yhdistys järjesti vastaavat päivät juuri vuosi sitten Helsingissä. Joka tapauksessa allekirjoittaneen tehtävä oli avata päivät luennolla eksistentiaalisemiotiikasta. Suomesta yhdistykseen on kelpuutettu vain yksi kuoro, Helsingin kamarikuoro, jonka johtaja Nils Schweckendieck edusti kuoroa Pariisissa. Sain kuulla tästä konsertista – ja kun sen teemana oli Suomen autonomian ajan harvemmin kuultu musiikki – päätin mennä kuulemaan.

Piti paikkansa: kuoro oli erinomainen. Siinä on 24 laulajaa, mutta vaikutelma on kuin suuren sinfoniakuoron. Voisi sanoa suorastaan orkestraalinen, sillä eri äänien balanssi oli oikea, sointi tiivis, äänenkuljetus erottui lineaarisen selkeästi ja toisaalta myös soinnullinen tekstuuri. Tällaiseen lopputulokseen on tietenkin päästy vain ankaran harjoittelun kautta. Kuoron johtaja loi myös jokaiseen numeroon oman jännitteisen kaarensa, huipennuksissa korkein melodiaääni erottui ja kannatti muita tasoja. Toisaalta äänet yhdessä muodostivat tiiviin kudoksen. Kuulin kuoroa nyt vasta toista kertaa, mutta se soveltuu varmasti erinomaisesti esimerkiksi barokin suurten oratorioiden ja passioiden esitykseen.

Ohjelma koostui laajasta valikoimasta hyvin lyhyitä kuoroteoksia, valtaosa aiemmin tuntemattomia. Tietenkin Pacius ja Collan erottuvat aina tuulahduksena biedermeierin maailmasta ja melodiselta keksinnältään. Samoin Martin Wegeliuksen sovittama On neidolla punapaula mutta ruotsinkielisenä. Suomen 1800-luvun musiikkielämän tärkeät kielet suomi, ruotsi ja saksa olivat kaikki edustettuina. Monet säveltäjänimet osoittautuivat kauden harrastelijoiksi, mutta ammattitaidoltaan huomattavan edistyneiksi, lukuisat peräisin Jyväskylän seminaarista.

Kaiken kaikkiaan konsertti oli vastaus kysymykseen: onko olemassa pohjoismaista kuorosointia? Näin kysyy Leif Jonsson luvussa ”Körsången spränger gräserna. Studentsången och skandinavismen. Från masskör till kammarkör” kokoomateoksessa Musik i Norden (Kungliga Musikaliska akademiens skriftserie nr. 85). Hän sanoo: ”Frågan återstår: finns det en nordisk körklang?…” ja vastaa: ”Denna körklang, som överlag gäller för skandinviska körer, skulle enligt denna forskning således inte vara knuten till språket, vilket många körledare vill mena. Ifall språket inte har någon betydelse i sammanhanget återstår dock frågan varför finska körer klingar så annorlunda jämfört med svenska, norska och danska.” Mutta soivatko suomalaiset kuorot todella niin erilaisina verrattuna muihin pohjoismaihin? Olen pohtinut tätä artikkelissani ”Mitä on pohjoinen musiikki”? Synteesi-lehden tuoreessa numerossa 4/2016.

Crusellin Hel dig, du höga Nord! toimi tiettävästi kansallishymninä ennen Paciuksen Maamme-laulun vakiintumista. Monet illan säveltäjänimet olivat uusia tuttavuuksia Henrik Borenius, Karl Johan Moring, Rafael Laethén, Emil Sivori, Ludvig Kiljander, Erik August Hagfors. Kyllä Suomi oli laulun maa tuona aikana! Valitettavasti kuulin vain konsertin alkupuoliskon, mutta siitä jo sai mainion kuvan Helsingin kamarikuoron ja sen johtajan taidoista.

— Eero Tarasti

Helsingin kamarikuoro Ritarihuoneella 14.3.2017

Sellisti Jonathan Roozeman solistina kotiyleisönsä edessä

Tapiola Sinfonietta saa iltapäivä- ja kausikonsertissa 23.-24.3.2017 vieraakseen kaksi lahjakasta nuorta miestä, joita musiikki kuljettaa ympäri maailmaa. Solistina on espoolainen Jonathan Roozeman, joka on maamme tämän hetken lupaavin sellisti.  Kapellimestarina on Tung-Chieh Chuang, joka voitti arvostetun Malko-kapellimestarikilpailun vuonna 2015.

Taiwanilaissyntyinen Tung-Chieh Chuang on johtanut Malko-kilpailun voittoonsa liittyen useita eurooppalaisia orkestereita, joiden joukossa oli viimekeväinen Suomen debyytti Tampere filharmoniassa. Kaudella 2016/2017 hän on debytoinut mm. Shanghain sinfoniaorkesterissa ja Luxembourgin filharmonisessa orkesterissa sekä tehnyt uusintavierailun Tanskan kansallisessa sinfoniaorkesterissa.  Espoolainen, vasta 19-vuotias Jonathan Roozeman, on kasvanut suomalais-hollantilaisessa muusikkoperheessä ja Tapiola Sinfoniettan musiikin ympäröimänä: hänen äitinsä on Sinfoniettan viulisti.

Jonathan Roozeman aloitti sellonsoiton opintonsa Espoon musiikkiopistossa ja jatkoi niitä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa professori Martti Rousin oppilaana. Syksystä 2016 alkaen hän on opiskellut maineikkaassa Kronberg-Akatemiassa Saksassa useiden muiden kansainvälisten nuorten huippumuusikoiden ohella. Roozeman on palkittu monissa kansainvälisissä sellokilpailuissa. Menestys alkoi Turun sellokilpailun erikoispalkinnosta 12-vuotiaana. Sen jälkeen hän on sijoittunut kärkijoukkoon vuosina 2012-2013 mm. Amsterdamin kansallisessa sellokilpailussa sekä Gaspar Cassado -kilpailussa Japanissa ja Paulon sellokilpailussa. Kuudes sija arvostetussa Tšaikovski-kilpailussa 2015 poiki Roozemanille useita solisti- ja resitaaliesiintymisiä. Keväällä 2016 Roozeman debytoi Radion sinfoniaorkesterin solistina ja monilla kotimaisilla festivaaleilla. Hän on ollut solistina myös mm. Turun filharmonisessa orkesterissa, Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa, Tokion uudessa kaupunginorkesterissa ja Pietarin Filharmonisessa orkesterissa. Vuonna 2017 hän vierailee mm. Alankomaissa, Kiinassa, Japanissa, Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa, työskentelee Sinfonia Lahden residenssitaiteilijana ja soittaa Esa-Pekka Salosen Mania-teoksen säveltäjän johdolla Helsingissä, Tukholmassa ja New Yorkissa.

Jonathan Roozeman esittää Antónin Dvořákin sellokonserton h-molli sekä iltapäivä- että iltakonsertissa. Vuosina 1894–95 sävelletty konsertto on saavuttanut aseman ehkä arvostetuimpana romanttisena sellokonserttona. Monille se on hienoin sellokonsertto ylimalkaan eikä ihme. Kausikonsertissa sellokonserttoa kehystää kaksi Felix Mendelssohnin teosta, joihin hän on saanut innoituksen Skotlantiin suuntauneilta matkoiltaan. Säveltäjän suosituimpiin teoksiin kuuluva Hebridit-alkusoitto (1832) kuullaan molemmissa konserteissa. Kausikonsertin päätösnumerona esitetään  Mendelssohnin Sinfonia nro 3 ”Skottilainen” (1842), jossa on aineksia mm. skotlantilaisesta kansanmusiikista.

NUORET VIRTUOOSIT
Iltapäiväkonsertti
to 23.3.2017 klo 14, Espoon kulttuurikeskus
Kausikonsertti pe 24.3.2017 klo 19, Espoon kulttuurikeskus

Tapiola Sinfonietta
Tung-Chieh Chuang
, kapellimestari
Jonathan Roozeman, sello
Jukka Rantamäki, juontaja (23.3.)

Felix Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto
Antónin Dvořák: Sellokonsertto h-molli
Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 3 ”Skottilainen” (24.3.)