Amfion pro musica classica

Monthly Archives: lokakuu 2016

You are browsing the site archives by month.

Varman ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin yhteistyö jatkuu

b6a2a226c4f66974_org

Työeläkeyhtiö Varma jatkaa Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääyhteistyökumppanina. Vuonna 1984 alkanut yhteistyö jatkuu uuden sopimuksen myötä vuoden 2018 loppuun. Sopimukseen kuuluu mahdollisuus vuoden lisäajasta.

Kansallisoopperan ja -baletin sekä Varman yhteistyöllä tuetaan suomalaista kulttuuria ja tuodaan mahdollisuus yhä useammalle tutustua oopperan ja baletin maailmaan. Keskeinen yhteistyömuoto on asiakastilaisuuksien järjestäminen: muun muassa Varman merkittävin asiakastilaisuus järjestetään Oopperassa.

”Kansallisoopperan ja -baletin vierailuesitykset ympäri Suomen, koululaisoopperat ja suoratoistot tuovat mahdollisuuksia taide-elämyksiin kaikille suomalaisille. On myös hyvä muistaa, että Kansallisooppera on monipuolinen työnantaja. Yhteistyön avulla voimme saada kiinnostavia avauksia myös työelämän kehittämiseen yhdessä luovan työn tekijöiden kanssa”, Varman varatoimitusjohtaja Ville-Veikko Laukkanen kuvailee.

Suomen kansallisoopperan ja -baletin toimintaa tukevat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Yritysyhteistyö mahdollistaa toiminnan laajentamisen eri-ikäisille ja laajemmin Suomeen.

”Hyvinvoinnin lisääminen on yksi keskeinen tavoitteemme. Päänäyttämöteokset ovat toimintamme ydin. Tarjoamme ohjelmaa kaikenikäisille aina vauvojen taidetuokioista senioreiden Teetansseihin. On hienoa, että pitkäaikainen yhteistyömme Varman kanssa hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu, toteaa Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Päivi Kärkkäinen.

Harvinaisia barokkisävellyksiä Sellosalissa

Tapiola Sinfoniettan Hetkiä-kamarimusiikkisarjassa kuullaan konsertti, joka koostuu viiden barokkisäveltäjän teosharvinaisuuksista. Barokin hetkiä -konsertissa Sellosalissa sunnuntaina 16.10. klo 15 kuullaan Arcangelo Corellin sekä neljän vähemmän tunnetun barokkisäveltäjän sävellyksiä. Näitä esittää eturivin suomalaismuusikoista koostuva kvartetti, jonka jäsenet ovat erikoistuneet barokkimusiikkiin. Konsertin on suunnitellut Tapiola Sinfoniettan viulisti Timo Holopainen.

Itävallassa ja Italiassa 1600-luvulla eläneen Giovanni Antonio Pandolfi Meallin tuotannosta on säilynyt vain 13 sonaattia. Nämä edustavat sonaatin varhaista, yksiosaista muotoa.  Konsertin avausnumerona kuullaan Meallin sonaatti ”La Cesta”.

Barokin merkittävimpiin säveltäjiin kuuluvan Arcangelo Corellin (1653-1713) laajasta tuotannosta kuullaan tässä konsertissa D-duuri-sonaatti op. 5 nro 1. Barokin merkittävämpiin säveltäjiin lukeutuva Corelli oli esikuvana muun muassa Bachille, Händelille ja Telemannille.

Bernardo Storacen tuotannosta on säilynyt vain yksi julkaisu, jossa olevista sävellyksistä kuullaan muunnelmateos Chaconne.  Myös itävaltalaisen Johan Joseph Vilsmayrin (1663-1722) tuotannosta on säilynyt vain yksi julkaisu, Artificiosus Concentus pro camera vuodelta 1715, joka sisältää kuusi partitaa sooloviululle. Timo Holopainen esittää Partitan nro 4, jossa Vilsmayr käyttää ns. scordaturaa, eli totutusta kvinttivirityksestä poikkeavaa viritystä, jonka avulla voidaan toteuttaa mm. uudenlaisia sointivärejä.

Konsertin päättää Heinrich Ignaz Franz Biberin (1644-1707) Sonaatti representativa, joka edustaa 1600-luvun lopulle tyypillistä ohjelmallista musiikkia, jossa matkitaan lintuja ja muita pihapiirin eläimiä.

Timo Holopainen on työskennellyt espoolaisissa orkestereissa 1970-luvulta lähtien. Tapiolan Sinfoniettan viulistina hän on toiminut orkesterin perustamisvuodesta 1987 alkaen. Holopainen soittaa aktiivisesti myös kamarimusiikkia ja on viime vuosina keskittynyt erityisesti barokkiviulun soittoon mm. Kreeta-Maria Kentalan johdolla. Tapiola Sinfoniettan pitkäaikainen sellisti Jukka Kaukola on perehtynyt barokkimusiikin esityskäytäntöihin mm. Anssi Mattilan johdolla.  Eero Palviainen on maamme tunnetuimpia luutunsoittajia, joka hallitsee useita vanhanmusiikin kielisoittimia, muun muassa tässä konsertissa kuultavan teorbin. Cembalisti Marianne Henriksson soittaa monissa yhtyeissä Suomessa että ulkomailla ja työskentelee mielellään eri taiteen- ja musiikinlajien edustajien kanssa. Sibelius-Akatemian jatko-opinnoissa hän keskittyy 1600-luvun italialaiseen musiikkiin.

Su 16.10.2016 klo 15, Sellosali

HETKIÄ II: Barokin hetkiä

Timo Holopainen, viulu
Jukka Kaukola, sello
Eero Palviainen, teorbi
Marianna Henriksson, cembalo

Giovanni Antonio Pandolfi Mealli: Sonaatti op. 3 nro 2 ”La Cesta”
Arcangelo Corelli: Sonaatti op. 5 nro 1 D-duuri
Bernardo Storace: Chaconne
Johan Joseph Vilsmayr: Partita nro 4
Heinrich Ignaz Franz von Biber: Sonata representativa

Candomino Italiassa

Candominon konsertti 2.10. Triesten Piccolo Teatro la Fenicessä Esko Kallion johdolla

Candominon konsertti 2.10. Triesten Piccolo Teatro la Fenicessä Esko Kallion johdolla

Candomino on palannut konserttimatkaltaan Italian Triestestä. Kuoro esitti Bachin h-mollimessun paikallisen Beata Vergine del Rosario -kirkon 650-vuotisjuhlassa yhdessä italiaislaulajien ja -soittajien kanssa. Bachin sävellys esitettiin yleisestä käytännöstä poiketen harvinaisessa messukontekstissa, jolloin tilaisuuden kesto oli noin 3,5 tuntia. Messua oli toimittamassa kardinaali Raymond Burke. Esitys uutisoitiin maakunnan päälehdessä Il Piccolossa kahdesti: ennakkojuttuna sekä tilaisuuden jälkeen runsaasti kuvitettuna arvosteluna.

Barokkimessun lisäksi Candomino esitti a cappella -ohjelmistoa Esko Kallion johdolla Triesten Piccolo Teatro la Fenicessä. Ohjelmistossa oli suomalaista ja italialaista musiikkia eri aikakausilta. Konsertti toteutettiin yhteistyössä Wärtsilä Italian kanssa ja Candomino sai esityksestään runsaasti myönteistä palautetta. Matkan aikana Candomino esitti ohjelmistoaan myös kardinaalin illallisella sekä vapaamuotoisesti Beata Vergine del Rosario -kirkossa vierailleille.

Candomino on tehnyt kaikkiaan yli 30 ulkomaanmatkaa ja Italia on ollut kohteena kahdesti. Candomino-kuoro juhlii ensi vuonna 50-vuotista toimintaansa.

Wieniläiset sävelet soivat Tapiolassa – Solistina viulisti Alina Pogostkina

ap

Tapiola Sinfoniettan Klassismin helmiä -konsertissa torstaina 13.10. vierailee solistina Sibelius-viulukilpailun voittajiin kuuluva Alina Pogostkina. Ohjelmassa on muun muassa Beethovenin romansseja ja hänen ihailemansa Franz Clementin viulukonsertto. Tapiola Sinfoniettaa johtaa vanhan musiikin spesialistina ansioitunut kapellimestari Reinhard Goebel.

Kapellimestari Reinhard Goebel on legendaarisen vanhan musiikin yhtyeen Musica Antiqua Kölnin perustaja, joka on erikoistunut erityisesti 1600- ja 1700-lukujen musiikkiin.  Hän on vieraillut mm. Berliinin filharmonikoissa, Sydneyn ja Melbournen sinfoniaorkestereissa sekä useissa Saksan radio-orkestereissa.

Alina Pogostkina voitti Sibelius-viulukilpailun vuonna 2005. Sittemmin hän on ollut lukuisten tunnettujen orkestereiden solistina, näiden joukossa Los Angelesin filharmonikot, Lontoon filharmonikot, Frankfurtin radion sinfoniaorkesteri, Pietarin filharmoninen orkesteri, Mahler-kamariorkesteri sekä Oslon ja Tukholman filharmonikot. Pogostkina esiintyy aktiivisesti myös kamarimuusikkona ja on saanut tunnustusta nykymusiikin tulkinnoistaan. Soittimenaan hänellä on Antonio Stradivarin Sasserno-viulu.

Klassismin helmiä -konsertin ohjelma koostuu Beethovenin ja hänen wieniläiskollegoidensa musiikista.  Beethovenilta kuullaan kaksi romanssia, jotka ovat syntyneet 1800-luvun ensimmäisinä vuosina.  Romansseissa viululle ja orkesterille F-duuri ja G-duuri puhkeaa soimaan Beethovenin varhaiskaudelle tyypillinen, tasapainoisen klassinen ilmaisu.

Franz Clement oli aikansa ihmelapsi, joka saavutti mainetta taiturillisena soittajana ja myös sirkushenkisillä tempuillaan, esimerkiksi soittamalla ylösalaisin käännettyä viulua yhdellä kielellä. Hänen vuonna 1805 säveltämänsä viulukonsertto nro 1 D-duuri osoittautui ilmeisen onnistuneeksi sävellykseksi, sillä tämän teoksen vaikutteita voi kuulla vuotta myöhemmin valmistuneessa Beethovenin viulukonsertossa.

Tšekkiläissyntyinen Paul Wranitzky muutti 1700-luvun jälkipuolella Itävaltaan, jossa hän työskenteli muun muassa kreivi Esterházyn hovimuusikkona.  Wranitzkyn laajassa sävellystuotannossa sinfonioita on yli  50 kappaletta.  Vuonna 1799 julkaistu sinfonia D-duuri edustaa Wranitzkyn sujuvaa wieniläisklassista tyyliä, johon sisältyy aineksia yhtälailla kepeän energisestä opera buffasta kuin tanssillisesta poloneesista.

To 13.10.2016 klo 19, Espoon kulttuurikeskus
KLASSISMIN HELMIÄ
Tapiola Sinfonietta
Reinhard Goebel, kapellimestari
Alina Pogostkina, viulu

Ludwig van Beethoven: Romanssi F-duuri
Franz Clement: Viulukonsertto nro 1
Ludwig van Beethoven: Romanssi G-duuri
Paul Wranitzky: Sinfonia D-duuri op. 36

Sonja Fräki tuo tohtorintutkinnossaan parrasvaloihin Kalevi Ahon pianoteokset

Sonja Fräki. Kuva © Heikki Tuuli.

Sonja Fräki. Kuva © Heikki Tuuli.

Pianisti Sonja Fräki esitti tohtorintutkinnossaan Kalevi Ahon koko pianotuotannon ja tarkasteli muun muassa pianistin työskentelytapoja haastavan nykymusiikkiohjelmiston parissa. Fräkin tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 15. lokakuuta 2016.

Suomen tuotteliaimpiin nykysäveltäjiin kuuluva Kalevi Aho tunnetaan erityisesti sinfonioistaan, oopperoistaan ja konsertoistaan. Hänen soolopianoteoksensa ovat sen sijaan jääneet hieman vähemmälle huomiolle. Fräki esitti viidessä jatkotutkintokonsertissaan koko Kalevi Ahon pianotuotannon: kuusi soolopianoteosta ja kaksi pianokonserttoa. Konserttisarjassa hän toi myös esille Ahon kamarimusiikkiteoksia, joissa pianolla on keskeinen rooli. Ideana oli etsiä Ahon musiikillisia ja pianistisia esikuvia. Konserteissa oli kaksi teemaa: saksalaisuus ja virtuoosisuus. Fräki toi Ahon musiikin rinnalle muun muassa Ludwig van BeethoveninJohannes Brahmsin ja Robert Schumannin teoksia, sillä Ahon pianotuotannossa on selviä yhteyksiä näiden säveltäjien musiikkiin.

– Ahon teokset ovat hyvin virtuoosisia ja haastavat soittajansa taidot äärimmilleen. Soitin konserteissa myös pianokirjallisuuden kuuluisia virtuoositeoksia, joita Aho oli tutkinut ennen pianolle säveltämistä. Halusin näyttää Ahon musiikin osana tätä historiallista jatkumoa, Fräki toteaa.

Tutkintonsa kirjallisessa osiossa Fräki käsittelee Kalevi Ahon ensimmäistä pianokonserttoa, jonka hän esitti Turun filharmonisen orkesterin solistina vuonna 2014. Fräki taustoittaa konserton syntyyn vaikuttaneita matemaattisia ideoita ja analysoi teoksen pianotekstuuria esittäjän näkökulmasta. Lisäksi hän käsittelee omaa harjoitteluprosessiaan konserton parissa ja tuo esille kokemuksiaan Ahon pianotuotannon soittamisesta. Fräki selvittää, onko Kalevi Ahon pianomusiikissa sellaisia elementtejä, jotka toistuvat hänen tuotantonsa eri teoksissa. Samalla hän tuo näkyväksi pianistin työskentelytapoja ja pohtii, miten yhden säveltäjän kokonaistuotannon hallinta voi muokata muusikon tulkintaa.

Sonja Fräkin tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
15.10.2016 klo 11, Musiikkitalo, Camerata (Mannerheimintie 13 a)

Tohtorintutkinnon otsikko: Kalevi Ahon pianotuotanto
Kirjallinen työ: Toistuvat toccatat – Kalevi Ahon Pianokonsertto nro 1
Kirjallisen työn tarkastajat: MuT Tuomas Mali, Prof. Lauri Suurpää
Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Juhani Lagerspetz (pj.), Lauri Kilpiö, Annikka Konttori-Gustafsson, Hui-Ying Liu-Tawaststjerna, Ilmo Ranta
Tarkastustilaisuuden valvoja: MuT Anu Vehviläinen