Amfion pro musica classica

Monthly Archives: toukokuu 2016

You are browsing the site archives by month.

Marco Bjurströmin ja Osmo Rauhalan oopperadebyytti

Taatan joulupakina Frans Emil Sillanpää

”Taatan” eli F. E. Sillanpään (1888-1964) joulupakinoita kuultiin radiossa vuosina 1945-1963

Baritoni Waltteri Torikka astui ensimmäisen kerran Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään synnyinkodin miljööseen Myllykolun Kesäteatteriin Hämeenkyrössä, kesällä 2011. Torikka näki, että Sillanpää ansaitsee oman oopperansa. Hän soitti Sillanpää-asiantuntija Panu Rajalalle ja oopperan myönteiset ensiaskeleet oli otettu. Paras esityspaikka olisi Sillanpään miljöö, historiallinen maisema, jota on kuvattu yksityiskohtaisesti Suomen ainoan Nobel-kirjailijan tuotannossa. Nyt samoissa maisemissa kulkee Waltteri Torikka, oopperan taiteellinen johtaja, joka esittää nuorta Sillanpäätä. Seppo Pohjolan säveltämä, valtakunnallisesti merkittävä ooppera, tulee olemaan yksi Suomi100-juhlavuoden kohokohdista.

Sillanpään ainutlaatuinen elämä ja oopperan esityspaikka vaativat erityistä työryhmää. Torikan ensimmäisen taiteellisen johtajuuden lisäksi oopperassa debytoikin kaksi henkilöä yhtä aikaa: Marco Bjurström ohjaajana ja koreografina sekä Osmo Rauhala lavastajana.

Ensi-ilta on 22.7. 2017. Esityksiä on kymmenen.

Työryhmä:
Ohjaus ja koreografia: ohjaaja, koreografi, innostaja Marco Bjurström (Bjurströmin ensimmäinen oopperaohjaus ja -koreografia)
Lavastesuunnittelu: taiteilija, maanviljelijä Osmo Rauhala (Rauhalan ensimmäinen oopperalavastus)
Vanhan Sillanpään rooli: baritoni Sauli Tiilikainen
Siikrin, F. E. Sillanpään vaimon rooli: sopraano Helena Juntunen
Orkesteri: TampereRaw kapellimestarinaan Petri Komulainen
Äänimaailman suunnittelu ja tuotanto: Tomi Pietilä, TomFloor Productions / Akun tehdas
Aiemmin julkaistu seuraavat työryhmän jäsenet:
Säveltäjä Seppo Pohjola
Libretto: fil. tri., kirjailija Panu Rajala
Taiteellinen johtaja ja nuoren Sillanpään roolissa baritoni Waltteri Torikka (Torikan ensimmäinen taiteellinen johtajuus)


Boheemi, menestynyt, mutta myös pilkan kohteeksi joutunut F. E. Sillanpää (1888-1964) eli uskomattoman elämän. Hän ponnisti köyhistä oloista Nobel-kirjailijaksi ja kansalliseksi symbolihahmoksi talvisodan kynnyksellä. Taiteellinen intohimo suisti hänet kuitenkin syviin kriiseihin ja kohotti korkeimpaan kunniaan, mitä seurasi henkinen romahdus. Sillanpään elämässä on edellytykset ainutlaatuiseen oopperateokseen. Hän sai Nobel-palkinnon, kirjoitti monia romaaneja (mm. Hurskas kurjuus ja Nuorena nukkunut), koki  sisällissodan, lapsen ja vaimon kuoleman, velkakierteen ja alkoholismin. F. E. Sillanpään radiopakinat ja esiintyminen koko kansan Taatana olivat  kirjailijan viimeinen ponnistus parrasvaloihin. Hän käytti mediaa persoonallisella tavalla pakinoidessaan ja vaikutti samalla suomalaisten joulunvieton perinteisiin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Sillanpään esikoisromaanista Elämä ja aurinko. Teos oli aikanaan seksuaalimoraaliltaan hyvin radikaali, ja kirjailijaa syytettiin jopa pornografiasta.

Maailman nuotistonhoitajat kokoontuvat Kansallisoopperaan

b6a2a226c4f66974_org

Ammattiorkestereiden nuotistonhoitajat kokoontuvat Suomen kansallisoopperaan 13.–16. toukokuuta. Major Orchestra Librarians’ Association (MOLA) -järjestön konferenssit kokoavat vuosittain yhteen toista sataa musiikin ammattilaista ympäri maailmaa. Konferenssin tuominen Helsinkiin on huomionosoitus suomalaisjäsenten aktiivisuudesta järjestön toiminnassa.

Vuoden 2016 konferenssin ohjelmassa näkyvät kotimaiset aiheet, kuten mm. Suomen vahvuus musiikkimaana ja Sibelius. Lisäksi konferenssissa käsitellään nuotiston perustehtäviä ja järjestetään keskustelutilaisuuksia ooppera-, baletti-, sotilassoittokunta- ja oppilaitosnuotistojen edustajille. Konferenssia juhlistaa myös Pyynikin Käsityöläispanimo, joka valmistaa tapahtumaa varten Nuotistonhoitaja-nimisen erikoisoluen.

Konferenssia isännöivät Suomen kansallisoopperan ja -baletin nuotistonhoitajat. Muina järjestäjinä toimivat Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri sekä Tapiola Sinfonietta. MOLA-konferenssi järjestetään nyt 34. kertaa, Pohjois-Amerikan ulkopuolella kuitenkin vasta kolmatta kertaa.

Nuotistonhoitajien ammattijärjestö

Major Orchestra Librarians’ Association on perustettu Yhdysvalloissa vuonna 1983. Järjestössä on tätä nykyä lähes 300 jäsenorganisaatiota, joissa toimii yli 400 nuotistoammattilaista ympäri maailman.

Järjestön tavoitteena on nuotistonhoitajien ammatillinen tukeminen ja kouluttaminen sekä koko orkesterikentän palveleminen. MOLA käy keskustelua ja tekee yhteistyötä muusikkojen ammattijärjestöjen, orkesterimuusikoiden työantajien ja musiikkikustantajien kanssa.

Suurelle yleisölle nuotistonhoitajat ovat tuntematon ammattiryhmä, vaikka orkesterinuotisto ja siitä vastaava nuotistonhoitaja ovat tärkeä osa orkesterikoneistoa. Nuotistonhoitajat vastaavat siitä, että soittajilla on oikeat nuotit oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeilla merkinnöillä varustettuna, jotta konsertit saadaan harjoiteltua ja esitettyä. Hyvin esityskäyttöön valmistettu stemma on orkesterisoittajalle samankaltainen perustyökalu kuin asiallinen ja kunnossa oleva soitin.

Usein nuotistonhoitaja on oman ammattinsa ainoa edustaja työpaikallaan, joskus myös koko kaupungissa. Esimerkiksi Helsingissä toimii viisi nuotistohoitajaa.Kansainvälisen kollegajoukon merkitys ammatissa on suuri, ja MOLA-järjestön tärkeä tehtävä onkin avoin tiedon jakaminen niin jäsenistön kuin orkesterikentän kesken. Käytännöt ja kokemukset jaetaan konferenssien lisäksi MOLAn jäsenlehti Marcaton sekä nettifoorumin kautta.